*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansallisomaisuus

Kansallisomaisuus on kansan omaisuutta

Ministeri Anne Bernerin esityksessä on Digitan kaikuja. Kun Yleisradio myi lähetysverkkonsa, Suomen TV-verkosta tuli ulkomaisten sijoittajien rahasampo. 

Yle ja muut suomalaiset mediatalot joutuvat pulittaamaan Digitalle vuosittain 80-90 miljoona euroa. Veroja Digita maksaa Suomeen vähän, koska osa voitoista siirtyy veroparatiiseihin.

Jos Suomen liikenneverkko yhtiöitettäisiin, pelkona on, että jossain vaiheessa yhtiö myydään ulkomaille, ja sitten alkaa rahastus.

Nyt eduskunta vaihtoon

 

Nyt riittää eduskunta ja hallitus, ei tarvita ennää yhtään kahjoesimerkkiä, niitä riittää. Nyt mie suutuin ja on moni muu suuttunu jo ennen minua. Met emmä halua teän pellepalveluksianne, teän sirkus on nähty. Ihan niinko Haglund noin niinko esimerkkinä mainitakseni toi esille. 

Viiminen pisara joka kaato minun kupin on tämä Metsähallituslaki!

Kansallisomaisuutemme ei ole kaupan

Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Kyseessä on meidän kaikkien yhteinen kansallisomaisuutemme. Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uusimassa, ja eduskunta tekee päätöksen asiasta parin viikon sisällä. Hallitus esittää Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämistä ja lisäksi muita merkittäviä muutoksia Metsähallituksen konserniin.

Kultani on pakolainen!

Suomen pankin kultavaranto on pakolaisena maailmalla. Tästä varannosta, kuten muustakin kansalaisomaisuudesta (vesi, metsät valtion yritykset), osa on minun, sinun ja naapurin Liisan omaisuutta, jonka on kerännyt minun, sinun ja naapurin Liisan perinnöksi menneet sukupolvet!

 

Suomea johtaneet hallitukset ovat kilvan myyneet tätä omaisuutta pois kattaakseen oman korruption kuorruttaman elämänsä. Samalla on minulle, sinulle ja naapurin Liisalle kerrottu, että „syömme liikaa“ ja käsketty kiristämään vyötä ja lisäämään vettä viiniin.

 

Suomi lahjoittaa vesistöjään ulkomaisille firmoille

Tilanne on se, että nyt pitkään valmisteltu lakiesitys on tulossa eduskuntaan, ja tämä esitys siirtää noin 2 miljoonaa hehtaaria meri- ja järvialueita liiketalouden käyttöön. Nämä alueet sisältävät myös pieniä saaria ym. Tietysti alueilta voidaan ruveta rajoittamaan julkisesta käytöstä.

Vedetäänkö koko Eurooppaa höplästä

Kiinan pörssi on nousussa, Euroopan pörssit nousevat, euro vahvistuu ja Kreikka saa pikimmiten uutta lainaa 53 miljardia euroa. Suomikin tulee taas olemaan mukana lainanantajien riveissä, konsensus säilyy rikkumattomana. Kaikki on taas hyvin. Koko Eurooppaa vedetään jälleen höplästä.

Suomi myy metsiään ulkomaalaisille

Valtion Metsähallitukselle kesken vuotta asettama tulostavoite pakottaa Metsähallituksen myymään niin suuria metsätiloja, ettei niille uskota löytyvän ostajia kotimaasta. Tähän asti valtio on myynyt lähinnä pienpalstoja, kesämökkitontteja, turvemaita sekä tuulivoima-alueita, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Kestävyysvajetta ei paikata kansallisomaisuutta myymällä

Metsähallitus-konserniin kuuluvan Laatumaan johtaja Tuomas Hallenberg kohahdutti viime viikolla ilmoittamalla, että Metsähallitus on valmistellut myyntiin tuhansien hehtaarien kokoisia metsätiloja lähinnä pohjoisesta Suomesta. Syynä myyntiaikeisiin on valtion Metsähallitukselle asettama korkea tulostavoite, jolla osaltaan yritetään paikata kansantalouden kestävyysvajetta. Hallenbergin mukaan myytävät metsätilat ovat niin isoja, ettei kotimaisen ostajan löytymiseen uskota.

Suomen vesivarojen riitettävä suomalaisille jatkossakin

Suomi on arvioitu maailman rikkaimmaksi maaksi veden suhteen ns. vesiköyhyysindeksin perusteella. Indeksi ottaa huomioon paitsi vesivarojen määrän myös muita tekijöitä, kuten veden käytön teollisuudessa ja maataloudessa sekä vesihuollon kattavuuden.

Suuressa osassa maailmaa vesipula on sitä vastoin tosiasia: vettä kulutetaan enemmän kuin sitä syntyy. Tämä ongelma ei kosketa vain kehittyviä maita, vaan myös suurvaltoja, kuten Yhdysvaltoja ja Venäjää. YK:n ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä