enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Tanskan mallin, osa 2.

  • Ballerupin kaupungin valtuustosalissa
    Ballerupin kaupungin valtuustosalissa
  • Roskilden kaupungintalon portailla
    Roskilden kaupungintalon portailla
  • Kööpenhaminan Job Centerissä
    Kööpenhaminan Job Centerissä
  • Christianian kartta
    Christianian kartta
  • Tanskan viisi regionia
    Tanskan viisi regionia

Tanskan malliin, osa 1.

1.

Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.

Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.

Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.

Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development, sanoi pormestari Jesper Würtzen.

2.

Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin.

Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.

Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3.

3.

Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.

Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa.

Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.

Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.

4.

Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.

Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.

5.

Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.

Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/tanskan-malliin-2-osa.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin, joten Tanskassa ei juuri lakkoilla."

Tanska on Pohjoismaiden kovin lakkomaa ja OECD-maista kakkonen Ranskan jälkeen menetetyillä työpäivillä mitattuna 2007 - 2016.

https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-iha...

Ei ehkä kannata purematta niellä kaikkea mitä isännät sanovat.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Niko Kaistakorpi

Kiitos tarkistuksesta. Nielin purematta siis.

Kirjoitukseni on matkaraportti, kerron kaiken niin kuin kuulin ja näin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No joo, tuonyt oli sivujuonne. Mukava lukea Tanskan mallista lisää, kun yleensä sieltä on poimittu vain hajanaisia asioita käsittelemättä lainkaan kokonaisuutta.

Hieno olisi joskus nähdä työllisyyden hoidon kokonaisratkaisut arvioituna Tanskasta ja Ruotsista peilattuna Suomeen yksittäisen kirsikanpoiminnan sijaan. Kokonaisuus ratkaisee eikä siitä irroittamalla yksittäisiä asioita asioita ole lopputulemakaan välttämättä sama.

Tanskassa ratkaisu tuntuu vahvasti pohjautuvan sille, että työtön saavelvollisuuksien vastineeksi sellaisen summan, että sillä pärjää joutumatta harkinnanvaraisten tukien piiriin. Tämän soisi tulevan Suomeenkin.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #4

Joo, ja minuun vaikutuksen teki Tanskan kaupunkien panostus yritysten haalimiseen ja kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Pitää ottaa huomioon, millaisessa puristuksessa Tanska oikeastaan on, Ruotsi, Puola, Saksa ja oikeastaan koko Keski-Eurooppa. Jos velttoillaan, yritykset lähtevät.

Suomi on tavallaan pussinperä. Pariin kertaan tuli selväksi, että tanskalaiset pitivät suurimpina kilpailijoinaan Malmöta, Tukholmaa, Hampuria jne. Helsinkiä ei mainittu. Helsinki taas kamppailee Tukholman ja Pietarin, miksei myös Tallinnan kanssa. Suomen ja Helsingin ulottuvuus ja asema ovat erilaisia kuin Tanskan.

Työttömyystuen korkeus oli hämmentävän suuri, mutta oletan, että Tanskassa on yhden luukun malli, joten asumistukia ei erikseen tarvitse hakea. Toisaalta Tanskalla on varaa maksaa kunnollista tukea, koska työttömiä on paljon vähemmän kuin meillä.

Pidän myös siitä, että työttömät ovat tavallaan tasa-arvoisia, kun puhutaan työttömyystuesta. Hienolta tuntui myös, että Tanskassa kaikki työ on samanarvoista. Jos omaa työtä ei löydy, mennään johonkin muuhun työhön.

Etunsa on Tanskassakin.

https://yle.fi/uutiset/3-10041628 = Näin työttömiä aktivoidaan Tanskassa: Suomessa parjattu aktivointi saa kiitosta, "tärkeää erityisesti työttömyyden alussa" (Yle 25.1.2018)

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Niko Kaistakorpi

Korjasin ja otin sivulauseen, "joten Tanskassa ei juuri lakkoilla", pois.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mitenköhän kovat tanskassa on työantajien vaatimukset työnhakijaa kohtaan?
Ja miten kovat ovat lain vaatimat asiat koulutuksen suhteen?

Esim. Suomessa on pakollista käydä Hyg.passi jotta voit työstennellä ruoan kanssa, Laki velvoittaa..

Mutta esim. Rakennuksella/tehtaalla ollessa työturvallisuuskortti ei ole pakollinen, mutta silti työnantajat miltein aina sen vaatii tai itse kouluttaa töyntekijänsä.

Onko Tanskassa yhtä kovat vaatimuksen lain kohdalla kuin Suomessa?

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Koko Euroopassa on voimassa sama hygienialaki, oletan silloin, että hygieniapassi pitää olla.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mites muiden asioiden kohdalla? Aika vaikea kysymys, ja vastata koska jokaisessa ammatissa on omansa laki velvoitteet jne. Mutta voisiko Tanskassa vaikka mennä myyjäksi tuosta vain kauppaan, onko mahdollista päästä?
Tai Onko siellä samatlait Rekkakuskin kohdalla kuin Suomessa? Ilman "ammattipätevyyskoulutusta" et saa ajaa/tehdä säännöllistä työtä josta saat palkkaa", siis en saisi kuljettaa vaikka kaverin leipomosta leipää aamuisin kauppaan, C-kortilla ja ottaa palkkaa siitä..

Kysyn koska Suomessa minusta yksi isoin ongelma on nämä älyttömät vaatimukset työnthakijaa kohtaan, Ei vaihdetakaan työtä ihan tuosta vaan. Tai mennä tekemään jotain toista työtä joka ei vastaa koulutusta..

Olisi mielenkiintoista tietää miten muualla euroopassa toimii nämä systeemit!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Pieni täsmennys.Tanskan maakunta-ja kuntauudistusta ei tehty 2017, vaan uskoakseni 2007. Se tosin tehtiin aika reippaasti keskusta/oikeisto-hallituksen toimesta. Uudistuksen voimahahmo ja moottori oli nykyinen pääministeri Lars Lökke Rasmussen. Silloin hän oli sisäministerinä Anders Fogh Rasmussenin johtamassa hallituksessa.
Tuli siis 5 aluetta, jotka vastaavat lähinnä sairaaloista ja terveyden hoidosta. Kuntien määrä supistettiin 98 :aan.
Nyt suunnittelevat taas uudistusta. Yhteensä 21 sairaanhoitopiiriä suursairaaloineen.
Toisilta soteasiat syntyvät toisilta ei.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Martti Issakainen

Ups, nimenomaan juuri niin on, 2017 tuli viime vuoden muistista.

Korjaan heti. Kiitos!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset