enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Jotain rajaa koulutusleikkauksiin

12.9. HS  Koulutuksesta säästettiin Suomessa pidempään kuin useimmissa muissa maissa, kertoo OECD:n vertailu

Koulutusmenojen osuus julkisista menoista jatkoi laskuaan Suomessa pidempään kuin useimmissa OECD-maissa, käy ilmi taloudellisenyhteistyön ja kehityksen järjestön tiistaina julkaisemasta laajasta vertailusta. Suomessa raportista tiedottivat Opetushallitus ja opetusministeriö.

Vuonna 2015 OECD-maissa käytettiin keskimäärin 11,1 prosenttia julkisista menoista koulutukseen, kun Suomessa osuus oli sen alle eli 10,5 prosenttia. Ruotsissa vastaava osuus oli 11,6 prosenttia. Vielä vuosina 2005 ja 2011 Suomen lukematkin olivat liki keskiarvoa.

Koulutusmenojen tarkastelu on nyt Suomen kannalta ajankohtaista, koska niiden leikkaukset ovat puhuttaneet paljon pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ja myös edellisten hallitusten koulusäästöjen takia. Liki kaikki puolueet ovat myös luvanneet, että viimeistään seuraava hallitus kääntää suunnan.

* * *

Koulutusmenoja on leikattu säännönmukaisesti hallituskoalitioista huolimatta. Joskus tuntuu, että koulutusleikkauksista on tehty jonkinlainen yhteiskuntasopimus. 

Olen pariin kertaan blogissani maininnut Vantaan opettajien ammattiyhdistysyhdistys VOAY:n 90-luvun loppupuolella pidetystä koulutusristeilystä, jonka vieraana puhui EK:n (silloin vielä TT) tuleva puheenjohtaja, jo edesmennyt Seppo Riski. Hän totesi meille, että heidän kannaltaan peruskoulu on turha. Olin äimän käkenä, en saanut saanut sanaakaan suustani. 

Varmaan EK:n kannalta peruskoulu onkin turha. EK voi ajatella, että mitä sitä turhaan kaikkia ihmisiä kouluttamaan. Eihän kaikille kumminkaan riitä töitä, ja automatisaatio ja robotiikka tulee ja tappaa. Riittää, että vain se osa ihmisistä, joka tekee töitä, koulutetaan.

Kuuluin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n edelliseen valtuustoon. Ennen eduskuntavaaleja 2015 järjestimme mielenosoitusmarssin koulusäästöjä vastaan. Marssin päätepisteenä oli Paasikiven aukio.

Paasikiven patsaan jalustalle oli laitettu mikrofoni, kaikkien puolueiden edustajat vakuuttivat vuorotellen, että koulusta ei enää säästetä. Koin puheet irvokkaina, koska olin satavarma, että voittaa vaalit mikä tahansa puolue tai tulee mikä tahansa hallituskoalitio, niin varmasti koulutuksesta tullaan säästämään.

Suomessa on viime vuosina ollut vallalla mieletön yksityistämisvimma, paraikaa yritetään rustata sotea. Jos sote menee läpi, oletan, että sen jälkeen on peruskoulun vuoro. Jotkut haluavat luopua yhtenäiskoulumallista kuten Ruotsissa on tehty. Siellä on tehoton rinnakkaiskoulujärjestelmä yksityiskouluneineen.

Rinnakkaiskoulurevanssi on elänyt koko peruskoulun ajan, joskus voimakkaampana, joskus heikompana. Loistavat Pisa-tulokset vuosina 2003 ja 2006 olivat suomalaisen peruskoulun torjuntavoitto. 

Kun peruskoulu on säästetty kuiviin, ja kun oppitulokset ovat rapaluokkaa, aletaan ulvoa susien lailla rinnakkaiskoulujärjestelmän ja yksityiskoulujen perään. 

Kasvatusalan ammattilaiset pelkäävät seuraavan Pisa 2018 tuloksia. Jos ei mitään tehdä, Pisa 2021 tulokset ovat jo täyttä murhaa. 

Pitää myös muistaa, että yhteiskunnallinen segregaatio syventää kuilua eri koulujen välillä varsinkin pääkaupunkiseudulla. Myös yksittäisten koulujen opetusryhmien oppimiserot ovat revähtämässä, koska osa vanhemmista passittaa lapsensa kieli- ja musiikkiluokille. Ei ole vaikea arvata, keiden lapset jäävät jäljelle jääville luokille.

Opiskelin luokanopettajaksi aatteellista syistä, voidaan puhua kutsumuksesta. Valmistuin opettajaksi muutama vuosi peruskoulun syntymän jälkeen v. 1980, voidaan perustellusti sanoa, että olen peruskouluaatteen läpitunkema mies. 

Olen Properuskoulu-blogissani puolustanut peruskoulua välillä ankarastikin. Parempaa koulujärjestelmää ei maan päälle ole koskaan rakennettukaan, en jaksa millään ymmärtää, miksi parasta mahotetaan.

Nyt yläkouluun lähetetään oppilaita, jotka eivät osaa kertotaulua. Kaikki peruskoulun käyneet eivät ymmärrä lukemaansa. Kohta joka viides ammattikoululainen keskeyttää. Osa pojista syrjäytyy pysyvästi. Kun peruskoulu pettää, syntyy ketjureaktio, joka heijastuu lukioihin ja ammattikouluihin sekä korkeakoululuihin. 

Sivistysvaltion perustehtävä on, että huolehditaan heikoimmista. 

Suomen koulutusmenot julkisista menoista v. 2015 olivat 10,5 prosenttia. Menot olivat alle OECD:n keskitason, mikä hävettää. Kun koulutusmenot ovat noin alhaalla, heikommat häviävät.

Suomalainen koulutus suhteessa rahallisiin panostuksiin on ollut ällistyttävän tehokasta samaan tapaan kuin suomalainen julkinen terveydenhoitokin. Mutta rajansa kaikella säästämisellä, kaatuu se paraskin taistelija, kun kovilla jatkuvasti ammutaan.

Koulutusmenojen säädyllinen taso julkisista menoista olisi 12 prosentin luokkaa. Australia sijoittaa koulutukseen 13,6 prosenttia julkisista menoistaan.

https://properuskoulu.blogspot.com/2018/09/jotain-rajaa-koulutusleikkauksiin.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Puolueesi ei ole rityisesti kunnostautunut koulutuksen puolustajana, mutta jos kannanottosi edes vähän vihjaa sen suuntaan, että jatkossa suhtautumisenne on koulutuksen kannalta myönteisempi, niin hyvä.

Olisikin tärkeää, että koulutuksen tärkeyden ymmärtävät ja sen nykytilasta huolestuneet tekisivät yli puoluerajojen menevää yhteistyötä sen hyväksi että koulutuksen tärkeys ja tarpeet huomioitaisiin jatkossa entistä paremmin.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Marko Kivelä, kiitos huomioista.

Kirjoitit:

"Olisikin tärkeää, että koulutuksen tärkeyden ymmärtävät ja sen nykytilasta huolestuneet tekisivät yli puoluerajojen menevää yhteistyötä sen hyväksi että koulutuksen tärkeys ja tarpeet huomioitaisiin jatkossa entistä paremmin."

Juuri noin on.

Todettakoon, että kirjoitukseni ei tällä kertaa ollut puoluepoliittinen.

Minulla on kaksi blogia, toisessa käsittelen koulua monesta eri näkökulmasta: https://properuskoulu.blogspot.com. Toinen on poliittinen blogini: http://kaiarilundell.blogspot.com.

Valtakunnan politiikassa oppositiosta käsin on hyvin vaikea vaikuttaa koulutuspoliittisiinkaan päätöksiin. Parin vuoden pikataival hallitusvastuussa oli vaikea, kun realistisesti todettuna Kesk ja Kok veivät ja PS kolmantena pyöränä vikisi. Hyvä puoli on, että nyt ei tarvitse toreilla ja teltoilla enää puolustella "viran puolesta" kikyjä ja soteja.

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads...

Yllä on linkki puolueen koulutuspoliittiseen ohjelmaan, johon minäkin olen omalta osaltani päässyt vähän vaikuttamaan. Vaalivuotta varten uutta kopo-ohjelmaa viimeistellään vielä, mutta mitään uutta mullistavaa siihen ei taida tulla. Vuoden 2015 ohjelmaamme kiiteltiin laajasti.

Paikallispolitiikassa pyrimme tietenkin vaikuttamaan koulutuspolitiikassakin. Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja osallistun kovasti koululaitoksemme kehittämiseen Opetuslautakunnassa ja Sisäilma-asian neuvottelukunnassa.

Olen taistellut koulujen puhtaan sisäilman puolesta sekä olen tuonut huoleni selvästi ilmi oppimisen tason laskusta. En ole ainoa Suomen maan opettaja, joka on huolissaan ko. asioista.

Vantaalla läpi puoluerajojen pyrimme ehkäisemään segregaatiota lähinnä opetuksessa, mutta myös kaavoituksessa. Tosin kaupungin keinot ovat aika rajalliset, maan vapaata sisäistä muuttoliikettä ei tietenkään voi rajoittaa.

Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen hyvin tyytyväinen valtuuston yli puoluerajojen menevään yhteistyöhön. Vantaalla ratkotaan asioita asiakeskeisesti, ja niin pitää ollakin. Turhalla suun pieksennällä ja louskutuksella asiat eivät etene.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Eipä puolueesi välittänyt hallitusohjelmaa laatiessaankaan. Epärehellistää siksi vedota oppositioasemaan.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #5

Sini Lappalainen

Et ilmeisesti lukenut kunnolla yllä olevaa kommenttiani.

Jäimme parivuotisen hallitustaipaleemme aikaan pahasti kolmanneksi pyöräksi. Nyt oleme oppositiossa, sattuneesta syystä.

Varsinaisessa blogikirjoituksessani heti alkuun totesin:

Koulutusmenoja on leikattu säännönmukaisesti hallituskoalitioista huolimatta. Joskus tuntuu, että koulutusleikkauksista on tehty jonkinlainen yhteiskuntasopimus.

Toivoisin, että blogikirjoitukset luetaan ensin kunnolla ennen kuin aletaan kommentoida.

Totean vielä, että yo. blogikirjoitukseni ei tällä kertaa kuulunut sarjaan puoluepolitiikka, vaan koulutuspolitiikka.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #6

No onnea vaan jos tarkoituksesi on parantaa koulutussektoria nykyisessä puolueessasi toimiessasi. Jos ei niin tyhjää puhetta.
Todella outoa että et halua sekoittaa puoluepolitiikkaa tähän. Haluat vain voida olla kaksilla rattailla.
Ilmiselvää on että Vantaalla vasemmisto ja vihreät on tae koulutusleikkauksien minimoimiseen.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #9

Kiitos, Sini Lappalainen.

Siinä mielessä olet tietenkin oikeassa, että koulutuspolitiikkaakin tehdä pääasiassa puoluepolitiikan välityksellä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Itse en voi ymmärtää, kun säästetään koulutuksesta, niin samaan aikaan aikuisopiskelijat (joilla ei ole koulutusta ennestään) pakotetaan käymään yleisaineet kuten äidinkieli,ruotsi,hitoria,etc.?? Eikö tuohon kulu sikana rahaa, ja aikaa?

Mielenkiinnolla tulen kohtamaan nyt kun aloitin opiskelut, niin mihin väliin minut pakotetaan opiskelemaan noita aineita! On nimittäin jo nyt täyteen puukatut päivät, vai venytetäänkö minun kohdallani opiskeluaikaa, jolloin myös sitten tuet ynm. pienenee lopussa, koska 2v. tulee täyteen..!

En ymmärrä, EN!

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Petri Pirskanen

Tyttäreni totesi saman, kun hän opiskeli ammattikorkeakoulussa. Samat asiat oli about juuri luettu lukiossa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Juurikin näin!

Siis eikö tuonkin koulutusasteet pitäisi pystyä rakentamaan niin ettei kukaan joutuisi uudestaan käymään samoja asioita PAKOLLA läpi!!
Miten kovat säästöt tulisi!
Tätä itse tarkoitan kun kannatan säästöjä/leikkauksia ja tehokuutta koulutuksessa!

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #10

Yksi mahdollisuus olisi, että lukiotaustaiset oppilaat ammattikorkeissa hyppäisivät sen ensimmäisen kertaavan vuoden suoraan yli.

Ongelma on, että jotkut ammattikorkeat ovat olleet jonkinlaisia "tulonhankintakoneita". Silloin oppilasmäärillä on suuri merkitys. Toisaalta opiskelijoita houkutellaan väärin odotuksin, media- ja kulttuurilalan opiskelijoita on niin paljon, että kaikille ei missään nimessä riitä töitä. Onneksi ko. alat ovat yleissivistäviä, joten opiskelusta voi olla myöhemmin paljonkin käyttöä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yksityistämiskehityksen sijaan koulutuksessa tarvittaisiin todella iso remontti. Vaan sellainen ei ole mahdollista niin kauan kuin opetusministeriö on untuvikkopoliitikkojen harjoittelupaikka.

Aloituspiste olisi ilmiselvästi peruskoulu, jossa luku- ja laskutaidot pitää palauttaa 1970-80-lukujen tasolle. Jos sitä ei tehdä, kaikki muu on turhaa.

Seuraava etappi olisi siirtyminen opetusresurssien yhdennettyyn käyttöön, jolla saavutettaisiin todella iso laadullinen hyppäys ja silti kustannukset laskisivat entisestä. Ministerin hehkuttama yliopistojen välinen kilpailu hyviä tuloksia tuottavana on pelkkä ideologinen päiväuni.

Toisin sanoen opetuspuolella ei päästä puusta pitkään ennen kuin alan ylin johto pannaan uuteen uskoon. Vastuuministerinä pitäisi olla oikea asiantuntija, jonka päätökset perustuisivat omiin kokemuksiin ja sitä kautta syntyneeseen kokonaisnäkemykseen, jolloin päivän päähänpisto -kulttuurista päästäisiin oikeille raiteille. Olisikin syytä perustaa tiede- ja opetusministeriö, jonka johdossa olisi määräaikainen puolueista täysin riippumaton arvostettu persoona. Hänen alaisuudessaan oleva ministeriö puhdistettaisiin puoluepolitiikasta ja sille luotaisiin (nykyisin täysin olemattomat) yhteydet alan toimijoihin.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kalevi Salonen

Puhut täyttä asiaa.

Opetusministereiksi laitetaan todellakin säännönmukaisesti untuvikkoja, jotta heitä voidaan mennen tullen pyöritellä budjettineuvotteluissa.

Edellinen vahva opetusministeri taitaa olla Jyrki Kataisen hollitupahallituksen Jukka Gustafsson, joka vaihdettiin Krista Kiuruun. Vahvoista opetusministereistä muistan myös O-P Heinosen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset