enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kirjallisuus omaksi oppiaineekseen

  • Lukunurkkaus
    Lukunurkkaus
  • Romaaneja koulun kirjastossa
    Romaaneja koulun kirjastossa
  • Suomen Kulttuurirahaston lahjoittamia Lukulaani-kirjoja
    Suomen Kulttuurirahaston lahjoittamia Lukulaani-kirjoja

 

Sijaistan paraikaa kolmatta viikkoa kuudetta luokkaa Pähkinärinteen koulussa. Ilokseni huomasin, että luokassa panostetaan kovasti lukemiseen ja kirjallisuuteen. Luokassa on lukunurkkaus sohvineen, ja seinällä on Lukudiplomin ohjeet. Kerran viikossa oppilaat vierailevat Pähkinärinteen kirjastossa.

Remontin yhteydessä koulun kirjastosta tehtiin yhdistetty kirjasto sekä musiikin tila, jota koulussa ei tilanpuutteen vuoksi ole pitkään aikaan ollut. Tilassa on iloisesti sekaisin soittimia ja sohvia lukemista varten, todellinen kulttuuritila!

Olen toiminut Pähkiksen koulukirjaston hoitajana pitkät tovit, kun kirjastonhoidosta vielä maksettiin palkkaa. Päällystin ja luetteloin läjäpäittäin kirjoja. Muistaakseni koulun kirjastossa on lähes 4000 nidettä. Nyt osa kirjoista sijaitsee myös luokissa.

Romaaneja on hyllyissä yksittäin aakkostettuna sekä sarjoina luokkiin vietäviksi.

Opettajienhuoneen lattialla huomasin ison laatikollisen tarroilla varustettuja vielä päällystämättömiä romaaneja, Suomen Kulttuurirahaston lahjoittamia Lukuklaani-kirjoja. Lasten lukemattomuus on tiedostettu, täytyy todeta, että kerrankin Suomen Kultturirahasto on oikeilla jäljillä.

Kun Kulttuurirahaston sivuja selailee, kiinnittyy huomio siihen, kuinka monta tahoa Lukuklaani-hankkeessa mukana on. Tehdään vahvaa paluuta lukemisen alkulähteille.

Syytä onkin, sillä lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt jatkuvasti vuodesta 2006 saakka. Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

* * *

Pisa-tulosten mukaan vielä kymmenen vuotta sitten Suomi oli Pisa-tutkimuksessa maailmanmestari. Nyt tilanne on ihan toisenlainen: vain tytöt loistavat. 

Yhteistuloksissa Suomi on nyt kolmantena yhdessä Viron ja Kanadan kanssa. Viro on meitä edellä todella pienellä erolla. (Yle 6.12.2016)

* * *

Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa halutaan parantaa Jyväskylän yliopiston koordinoimalla LUKILOKI-koulutusohjelmalla(siirryt toiseen palveluun), jossa täydennyskoulutetaan opettajia ympäri Suomea. (Yle 27.8.2018)

Puolitoista vuotta kestävään koulutukseen arvioidaan osallistuvan noin 1 500 opettajaa eri puolilta Suomea. Verkko-opetuksen lisäksi lähiopetusta järjestetään 10 eri paikkakunnalla. Opetushallitus on myöntänyt LUKILOKI-koulutusohjelmalle 2,5 miljoonan euron rahoituksen. (Yle 27.8.2018)

* * *

Viime aikoina on jälleen alettu painottaa ääneen lukemisen merkitystä lasten lukutaidon kehittymisen ja lukutottumusten kannalta:

Lapselle ääneen lukeminen on ainoa tehokkaaksi koettu keino vaikuttaa lukutottumuksiin (Lukukeskus)

Dr. Simone C. Ehmig esitteli tutkimusta, jonka mukaan Euroopassa 73 miljoonaalla aikuisella on huonot tai puutteelliset luku- tai kirjoitustaidot. Lukutaidon kehittäminen kannattaa aloittaa jo vauvasta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Tähän keinona on ääneen lukeminen. Jo 15 minuuttia ääneen lukemista päivässä riittää.

Vanhempien koulutustaso periytyy helposti, mutta lukeminen on hyvä tapa murtaa sosioekonomisia rajoja. Lapset, joille on luettu ääneen, saavat parempia arvosanoja kouluaineissa. He myös kertovat useammin, että lukeminen on hauskaa ja lukevat kirjan kerran viikossa tai useammin. Ehmig selitti, että ääneen lukeminen tekee lukemisen tutuksi lapselle. Erityisesti poikien lukuinnostuksessa näkyy selvä ero niiden välillä, joille on luettu ja niiden joille ei. Lisäksi lapsille, joille on luettu, on kehittynyt suurempi empatiakyky. Tarinoita kuuntelemalla he saavat roolimalleja sekä oppivat ihmisten luonteesta ja käytöksestä.

Ehming muistutti, että ääneen lukeminen ei ole vain hiljaa kuuntelemista, kun toinen lukee, vaan perheessä se tarkoittaa ajatusten vaihtoa. Lukemisesta on hyötyä myös vanhemmille, sille se tuo kokemuksen yhdessäolosta. Ääneen lukukokemuksen voi antaa myös perheen ulkopuolella esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa.

* * *

Itselleni lukuhetket omien lasteni kanssa olivat niitä harvoja intensiivisiä yhdessä olon hetkiä, en pyrkinyt kovinkaan paljoa ohjaamaan esim. lasten leikkejä. 

Jokainen viidestä lapsestani istui vuorollaan, joskus pareittainkin sylissäni, kun luin heille satuja tai lastenkirjoja. Lempikirjasarjojamme oli Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas-sarja, jotenkin samaistuin Mikon isään. Ja itse Mikko oli mahtava hahmo! Mikko Mallikas menee kouluun -kirjaa luin jokaiselle viidelle lapselleni vuorollaan, kun kouluun lähdön aika oli edessä.

Myös koulussa opettajan on syytä lukea ääneen lapsille kirjoja. Ekaluokalla sadut ovat tärkeitä, myöhemmin on lasten ja nuorten kirjojen klassikkojen vuoro. 

Viime aikoina olen lukenut luokalleni Roald Dahlin kirjoja, Iso kiltti jätti tai Iskä ja Danny maailmanmestari. Klassikoista ylivoimaisin on tietysti kaikkien nuorten kirjojen isä Daniel Defoen Robinson Crusoe.

Rajuimpia kirjoja on Richad Adamsin Ruohometsän kansa.

Kun Robinsonit ja Isot kiltit jätit ja Ruohometsät on luettu, on hauskaa katsella ko. kirjoista tehdyt elokuvat.

Olen aina luettanut lapsille romaaneja, yleensä lapset ovat saaneet lukea romaaneja oman makunsa mukaan. Luokkani perällä on aina ollut luokkakirjasto, josta oppilaat ovat saaneet hakea ns. pulpettikirjoja. Kun tunnilla annetut tehtävät on tehty, oppilas voi ottaa pulpetista romaanin ja alkaa lukea sitä.

Inhosin koulussa kirja-analyyseja perin pohjin. Ne veivät ilon kirjallisuudesta, siksi en ole koskaan teettänyt lapsille kirja-analyyseja. 

Lukukokemuksen pitää aina olla lukuelämys.

Yksi poikkeus on, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Kun ensimmäinen lapseni pääsi lukiosta, kysyin häneltä puolivahingossa, että luitteko te Kalevalan ja Seitsemän veljestä. Hämmästys oli suuri, kun vastattiin, että ei luettu.

Siltä istumalta päätin, että jos oppilas ei koko peruskoulun ja lukion aikana ole lukenut Suomen kirjallisuuden kulmakiviä, niin minä luetan ainakin Seitsemän veljestä. Koulussani oli koko sarja veljeksiä, kirjaa sai lukea sekä koulussa ja kotona. Kun kirja oli luettu, teetin oppilaille vapaamuotoisen analyysin konseptipaperille.

Useimmissa papereissa analyysi alkoi suurin piirtein näin, teksti oli vanhanaikaista ja vaikeasti luettavaa, mutta kun vauhtiin pääsi, niin kirjan juoni tempasi. Suurin osa oppilas tajusi, että kirja oli melkoinen kasvukertomus.

Parille viime luokalleni en enää veljeksiä luettanut, koska luokissa oli jo niin monta oppilasta, että kirjan lukeminen ei olisi luonnistunut.

* * *

Jos jonkin oppiaineen sisällöt ovat sirpaleisia, niin nimenomaan äidinkielen. Kirjallisuuden asemaa on korostettava radikaalisti jakamalla äidinkieli kahdeksi oppiaineeksi, toinen olisi äidinkieli ja toinen kirjallisuus.

Lisäys:

Koska kaikki eivät painele alla olevia linkkejä, selvennän:

1. En esitä, että oppilaiden viikottaista tuntimäärää lisätään.

2. Jako tehtäisiin näin:

Parhaiten kirjallisuuden asemaa parannettaisiin palauttamalla kirjallisuus oppiaineeksi.

Äidinkieli jaettaisiin kahtia, äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Äidinkieleen kuuluisi kieliopit ja muut tekniset äidinkielen osat kuten käsiala ja oikeinkirjoitus. Kirjallisuuteen kuuluisi kirjallisuuus, luova kirjoittaminen ja draama.

Tuntijakomalli alakoulussa voisi olla: kolme äidinkieleen ja kaksi kirjallisuuteen. 

Kun aloitin opettajan hommat v. 1980, peruskoulussa oli kaksi äidinkielen oppiainetta, äidinkieli ja kirjallisuus.

Luetun ymmärtäminen perustuu hyvään lukutaitoon (Properuskoulu 25.11.2013)

Enkeliporsaan 16 visionomaista koulutuspoliittista teesiä selityksineen (Properuskoulu 14.12.2010)

* * *

https://properuskoulu.blogspot.com/2018/08/kirjallisuus-omaksi-oppiaineekseen.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Kalevalan ja Seitsemän veljestä voi ladata ilmaiseksi älylaitteeseen. Jospa nuori kiinnostuisi näistä uuden tekniikan avustamana.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Seitsemän veljestä, jopa kuunnelmana.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

"Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä." Tuo introduktio sulkee jo suuren osan lukijoista pois. Useissa muslimimaissa Eläintenvallankumous on kielletty siksi, että siinä esiintyy sika. Samoin järkytyin kun kuuntelin muslimitytön sanovan, ettei hän voi lukea Anne Frankin päiväkirjaa, koska he vihaavat juutalaisia. Lukeminen ei ole aina kiinni lukutaidosta. On sinulla kyinen pelto kynnettävänä.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kauko Aalto :)

Ajatelmani on tietenkin metafora. En väitä, että se olisi jotenkin nerokas tai täysin onnistunut. Ajatelmia on eritasoisia, omaanikin voi varmaan tulkita niin monella tavalla.

En ajatellut, että ajatelmaani tulkittaisiin uskonnollisesti, mutta sallin täyden tulkinnanvapauden :)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kouluopetusta kohtaan on varmaan intohimoja niin, että viikon lukujärjestys saataisiin täyttymään kahteen kertaan. Yhtä hyvin voisin vaatia vaikka skeptisen mediakriittisen ajattelun tai logiikan lisäämistä oppiaineiksi. Matematiikan ja luonnontieteiden osuuden lisäämistä.

Jos jotain lisätään, se tarkoittaa jonkin muun poistamista. Liipasimella on pitkään ollut Ruotsin kieli, mutta myös uskonnon opetus. Uskonnossa taitaa tulla vaatimuksia lisätä sen opetusta, vieläpä kullekin uskontokunnalle erikseen. Pärjättäisiin ehkä yhteisellä elämänkatsomustiedolla kaikille, seurakunnat itse järjestäkööt tunnustuksellisen opetuksen.

Mitä tulee kirjoihin, niin minusta ainakin paperinen kirja on mediana yliarvostettu ja se säilyy toistaiseksi pinnalla suurten ikäluokkien kiinnostuksen ja mediahuomion vuoksi. Kuten aiemmin kirjoitin, tässähän luetaan ja kirjoitetaan sähköisiä tekstejä koko ajan ja nuoriso chattailee somessa. Pitäisi ainakin tehdä kunnollinen tieteellinen tutkimus siitä, että onko muu kuin paperikirjojen lukeminen vähempiarvoisempaa ja kuinka paljon.
http://jukka-konttinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kul...

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Jukka Konttinen:

En esittänyt, että lisättäisiin tuntimäärää, vaan tarkoitus olisi jakaa äidinkieli kahteen selkeään oppiaineeseen: äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Näin saataisiin korostettua kirjallisuuden ja lukemisen asemaa. Esim. yläkoulussa tällä olisi merkitystä, koska silloin kirjallisuudesta annettaisiin oma arvosanansa.

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on selvästi laskussa. Osalla pojista on suuria lukemisen ymmärtämisen vaikeuksia peruskoulun päättövaiheessa.

Jotain meidän on tehtävä.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Edelleen:

Kansainvälisten vertailujen mukaan matematiikkaa Suomen peruskouluissa opetetaan ällistyttävän vähän. Samoin suomalaisten lasten oppituntien viikkotuntimäärät ovat matalia.

Olisin valmis nostamaan viikkotuntimäärää, mikäli matematiikkaa olisi peruskoulussa 5 oppituntia viikossa. Monella oppilaalla on massiivisia vaikeuksia matematiikan perusasioissa, kun siirrytään lukioon. Aivan liian moni oppilas tyytyy sen vuoksi lyhyeen matematiikkaan.

Sijaistan paraikaa kuudetta luokkaa, matematiikan viikkotuntimäärä on vain 3 oppituntia. Perusasioita pitää opiskella niin, että ne opitaan. Nyt asioiden kertaamiselle ei tahdo jäädä aikaa, syventämisestä puhumattakaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Projekti Lönnrotin sivuilta löytyy esim. Aleksis Kiven teoksia 9 kpl: http://www.lonnrot.net/valmiit.html Yhteensä valmiita ilmaisia e-kirjoja siellä on nyt 1890 kpl.

Ostin Kindlen vuonna 2009 ja kaikkein parasta siinä mielestäni oli sanakirja. Kun sanan korosti, tuli ruudun alareunaan lyhyt sanan selitys, josta pystyi siirtymään tarvittaessa täyteen sanakirjaan. Nykyään luen kirjoja mieluummin selaimessa Kindle readerillä. Jos outoa sanaa kaksoisklikkaa, tulee pop-up-ikkuna, jossa on sanan selitys. Kindlelle on ilmeisesti edelleenkin kaksi englanti-englanti-sanakirjaa, mutta muillekin valtakielille niitä pitäisi olla.

Esimerkiksi Seitsemää veljestä pystyy lukemaan selaimessa osoitteessa http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940-... Ensimmäinen minulle outo sana oli kurikkoja. Kun sen valitsee kaksoisklikkaamalla ja sitten painaa hiiren oikeaa näppäintä, tulee valikko, josta voi valita google-haun. Uudella selainkielekkeellä avautuvalla ensimmäisellä hakutulossivulla on "kurikka – Wikisanakirja", joka kertoo, että kurikka on "pyykinpesussa yms. käytetty lyömäpuu". Yhteensä viisi klikkausta ja kuudes kielekkeen sulkemiseksi. Noin se toimii ainakin Firefoxissa.

Suomalaisena voi olla vaikea ymmärtää, miten vaikeaa kieltä suomalaisten klassikkojen kieli on. Varsinkin nuoremmat tarvitsevat niiden lukemisessa sanakirjaa ja ainoa järkevä tapa lukea niitä on sähköisenä.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Raimo Koski:

On aivan sama, luetaanko kirja perinteiseen tapaan kirjasta tai kindlestä tai jostain muusta älylaitteesta. Pääasia on, että luetaan, ettei lukutaito rapistu.

Korostin kirjoituksessani vahvasti myös vanhempien merkitystä lasten lukutaidon kehitykselle. Ääneen lukeminen on äärimmäisen tärkeää sekä kotona että koulussa. Kuunteleminen lisää kovasti lasten motivaatiota tarttua kirjaan.

Samoin, jos vanhemmat itse lukevat kotona, lapsetkin todennäköisesti alkavat lukea, vrt. mallioppiminen.

Veikko Punkka

Kai-Ari Lundellin kokemusperäisiin havaintoihin tulee suhtautua todella suurella huolella.
Ei liene sattumaa että matematiikan merkitys oppiaineena on menettänyt painoarvoa opetussuunnitelmissa.
Nyt se näkyy jo suuremmissa määrin tutkimusten valossa.
Tulevaisuudessa se tulee heijastumaan teknis taloudellisissa korkeakouluopinnoissa ja sitä kautta yhteiskunnan kehittymisessä .
Digitalisoituminen taas heijastuu peruskiinnostukseen lukemista kohtaan joka jo varhaislapsuudessa unohtuu ja jää jopa kokonaan elektroonisten laitteiden käytön varjoon.
Tuskin se elpyy enää iän mukana.
Peruspilareiden kadotessa uusiin käyttäytymismalleihin eivät nykynäkymien ja tutkimusten valossa johda parempaan tulevaisuuteen koulutuksen tason suhteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset