enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Paljon melua Sanomalasta

  • Sanomalan äidinkielen luokka
    Sanomalan äidinkielen luokka

8.4. HS

Vantaalla päätettiin kokeilla 75 oppilaan jättiryhmiä, nyt lapset istuvat koulussa kuulosuojaimet päässä – ”Melu on ajoittain ihan järkyttävää”

Matematiikan opettaja Tiina Tynkkysellä on menossa tehtävänanto kello 9 aikaan harmaana perjantaiaamuna. On alkamassa Hämeenkylän koulun 9-luokkalaisten matematiikan tuplatunti vanhassa Sanomalan toimistotalossa Vantaan Martinlaaksossa.

Yläluokat ovat olleet siellä evakossa viime syksystä lähtien, ja pysyvät siellä ainakin vielä kaksi lukuvuotta, kunnes uusi koulurakennus valmistuu Hämeenkylään vanhalle tontille.

Oppilaat kuuntelevat keskittyneesti todennäköisyyslaskennan perusteita, ja alkavat sitten tehdä tehtäviä oppikirjan ja vihkon avulla. Tilanteessa ei näytä olevan mitään uutta tai merkillistä. Sähköisten opetusmateriaalien aikakaudella opetus näyttää jopa yllättävän perinteiseltä.

Erikoiseksi tilanteen tekee, että samassa aulatilassa on koolla jättimäinen ryhmä, yhteensä 75 oppilasta. Samalle oppitunnille osallistuvat kolmen luokan oppilaat ja heidän kolme matematiikan aineenopettajaansa.

Hämeenkylässä testataan nyt luonnossa niitä uusia oppimismenetelmiä, joita peruskoulun uudet opetussuunnitelmat edellyttävät. Haaste on huomattavan suuri, koska nyt ollaan tekemisissä teini-ikäisten kanssa.

* * *

Kannattaa linkata ja lukea Hesarin teksti kokonaan.

Hesarin artikkelin takia Facebookissa kirjoitellaan ja veistetään kovasti peistä Sanomalan väistötiloista ja uuden oppimiskäsityksen mukana tuomista ongelmista kuten työskentelyn aiheuttamasta hälystä, joka vaikuttaa monen oppilaan keskittymiskykyyn. 

Hienoa, että Hesari on tehnyt aiheesta komean artikkelin. Hienoa, että artikkeli herättää keskustelua. Lehdistön tehtävä on herättää keskustelua. Niin pitääkin olla.

On myös todettava kuten valistuneet lukijani tietävätkin, että en ole uuden oppimiskäsityksen tai -ympäristön suurin ihailija inkluusiosta puhumattakaan.

Hämiksen suhteen en ole millään mittapuulla mitattuna puolueeton. 

Kaikki viisi lastani ovat käyneet Hämistä, kolme ensimmäistä tosin Myyrmäen koulua, joka yhdistettiin Hämikseen, kun Hämeenkylän lukio lopetettiin ja Myyrmäkeen perustettiin iso Vaskivuoren lukio. Nuorin lapsistani on tällä hetkelläkin vielä Hämiksen ysiluokalla, viime vuonna siellä opiskeli nuorin poikani, joka nyt opiskelee Vaskiksessa.

Olen opettanut 32 vuotta Pähkinärinteen koulussa, josta olen lähettänyt monia ikäluokkia Hämeenkylän ja Kilterin yläkouluihin. Pääosin opetin viides- ja kuudesluokkalaisia. Tällä hetkellä Hämiksen yseillä on oppilaita, joita opetin kuusi vuotta. Seiskoilla on oppilaita, joita opetin vuoden. Nyt olen toista vuotta eläkkeellä, sijaistan edelleen, tavalla tai toisella opetin viime lukuvuonna kaikkia Hämiksen seiskoja.

Hämis on muutaman viime vuoden aikana toiminut pakkoraoissa. Ensin jouduttiin opiskelemaan myrkkytiloissa, koska koulussa oli vakavia sisäilmaongelmia, koulun yksi siipi laitettiin jäähylle. Kun koulu purettiin, Hämis joutui toimimaan peräti viidessä eri opetuspisteessä, joista yhdessä, Variston opetuspisteessä, oli vakavia sisäilmaongelmia.

Täksi lukuvuodeksi siirryttiin saman katon alle Sanomalan väistökouluun, joka saatiin hämmästyttävän nopeasti koulukuntoon. Tosin koulun pieni liikuntahalli saadaan valmiiksi vasta ensi lukuvuodeksi.

Nyt kovalla tohinalla suunnitellaan uutta Hämeenkylän koulurakennusta alkuperäisen koulun tontille. Koulun oppimisympäristöstä tulee uuden oppimismiskäsityksen mukainen. Akustiikkaan ja materiaaleihin panostetaan, jotta hälyä olisi mahdollisimman vähän. Väliseiniäkin pystytetään, joita Sanomalaan ei voitu riittävästi rakentaa. Juuri muuta en koulun suunnitelmista vielä tiedäkään.

Olen sijaistanut Sanomalassa muutamaan otteeseen äidinkielen ryhmässä, jossa on noin 75 oppilasta. Toisin kuin jossain väitetään, kyseessä ei ole yksi opetusryhmä, vaan ryhmä koostuu kolmesta eri luokasta. Paikalla on aina kolme äidinkielen opettajaa, usein myös erityisopettaja tai koulunkäyntiavustaja.

Kaikilla kerroilla, kun sijaistin, järjestys luokassa oli erinomainen. Joidenkin oppilaiden oppituntiin orientoituminen tuntien alussa ei toiminut, mutta samanlaista se on yläkouluissa muutenkin. Aluksi oppilaat ohjeistettiin, jonka jälkeen työskenneltiin joko tietokoneilla tai perinteiseen tapaan oppikirjaa käyttäen. Myös romaaneja luetettiin ja niitä analysoitiin joko yksin tai ryhmissä.

Kolme äidinkielen opettajaa kierteli luokissa ja ohjasi oppilaita. Erityisopettaja vei yhden tai useampia oppilaita erilliseen pienempään suljettuun opetustilaan. Jotkut oppilaat vetäytyivät rauhallisempaan soppeen yksin tai pienemmissä ryhmissä työskentelemään.

Päällisin puolin näytti siltä, että oppilaat työskentelivät hyvin oman tasonsa mukaan. Oletan, että perinteinen tapa opettaa on tehokkaampi esim. kieliopin tai oikeinkirjoituksen suhteen, mutta uusi tapa työskennellä voi olla luovempi kuin vanha perinteinen opetustapa.

Totta on, että Suomessa uuteen opetussuunnitelmaan, uuteen oppimiskäsitykseen ja -ympäristöön hypättiin tyhmänrohkeasti ja umpimähkään. Ensin olisi kannattanut kokeilla kuten nyt joissakin kouluissa kokeillaan vuosityöaikaa. 

Vantaalla uuteen oppimisympäristöön haluttiin siirtyä nopeasti, koska haluttiin tehostaa koulutilojen käyttöä. Vantaa kasvaa nopeasti, eikä kouluja keritä rakentaa kasvun kanssa samaan tahtiin. Uusi oppimisympäristö tarkoittaa, että perinteinen luokkiin pohjautuva tilanjako ei ole enää oleellista, vaan opetustiloiksi voidaan ottaa käytävät ja ruokasalit tai vaikkapa portaiden aluset.

Hämiksen oppimistuloksista en pysty sanomaan mitään, en tiedä oppivatko oppilaat paremmin tai huonommin kuin ennen.

Joissakin oppiaineissa ei ole oppikirjoja, koska vanhoja homekirjoja ei voitu tietenkään väistökouluun rahdata. Uusia tietokoneita piti hankkia. Koulun rahat eivät riittäneet kaikkeen, kaupungin tietenkin olisi pitänyt satsata rahaa myös oppikirjoihin. Nyt Hämis jätettiin yksin. Jotkut ovat ostaneet lapsilleen joitakin oppikirjoja itse, mikä ei ollenkaan ole hyvä asia, koska peruskoulun pitää olla lapsille ilmainen ja kaikille tasa-arvoinen.

Uuden oppimiskäsityksen mukainen työskentely ei välttämättä sovellu kaikille lapsille kuten koulun erityisopettaja Jarmo Salovaara Hesarin artikkelissa realistisesti toteaa. Kaikki lapset eivät ole luonteeltaan oma-aloitteisia, ennen kaikkea erityisoppilaat ovat riskivyöhykkeessä. Kaiken kukkuraksi Vantaalla aloitettiin inkluusio etunenässä koko Suomessa. Erityisopetuksen osaamiskeskukset hajotettiin, ja erityisopettajat ripoteltiin tavallisiin kouluihin ikään kuin apuopettajiksi.

Uuden oppimiskäsityksen mukainen työskentely tuottaa hälyä, koska usein toimitaan ryhmissä ja liikutaan paikasta toiseen. Ainakin alakouluissa on oppilaita, joille ko. työskentely ei sovi lainkaan. Jotkut oppilaat voivat mennä vaikkapa portaiden alle työskentelemään. He voivat alkaa pelailla aivan muita pelejä kuin oppimispelit heti, kun opettajan valvova silmä välttää.

Pitää kumminkin muistaa, että työskentelyn tuoma häly on aivan eri asia kuin esim. häiriköiden tuottama melu. Käsi sydämellä, sijaistaessani en nähnyt häirikön häirikköä. Oppilaat työskentelivät rauhallisesti yksin tai ryhmissä. Sitä en tietenkään väitä, että joka tilanteessa olisi näin, sillä olen kyllä jutellut asioista mm. tyttäreni kanssa.

Aivan tunnin alussa kuulin joiltakin oppilailta pari v-alkuista sanaa, mikä ei yläkoulussa ole mitenkään tavatonta. Kun hommiin ryhdyttiin, oppilaat tasaantuivat. Päällepäin katsottuna oppilaat vaikuttivat motivoituneilta.

Uuden oppimiskäsityksen suurimpia häviäjiä ovat erityisoppilaat ja bubbling under -oppilaat, jotka jäävät paitsi laaja-alaisen erityisopettajan (ent. lukiopettaja) opetusta. Häviäjiä ovat myös oppilaat, joilla on keskittymisvaikeuksia.

Joillekin oppilaille on aivan sama, millä tavalla opiskellaan, he oppivat kuitenkin.

Uuden oppimiskäsityksen suurimpia voittajia ovat olleet koulukaluste- ja tietotekniikkafirmat. Vuoden 2016 suurimman kurssiloikan Helsingin Pörssissä teki kalusteyhtiö Martela, joka toimitti uuden oppimisympäristön mukaisia kalusteita kouluihin rekkakaupalla.

Kaluste- ja opetusteknologiafirmoille uuden oppimiskäsityksen mukainen oppimisympäristön yleistyminen kouluissa oli mieletön onnenpotku. Kaiken maailman vaahtomuovituoleja kaupitellaan kouluihin roimaan ylihintaan, ja kouluthan ostavat. Tietotekniikkaa joudutaan uusimaan tavan takaa.

Erittäin mielenkiinnolla odotan, kun saan käteeni uuden Hämiksen lopulliset suunnitelmat. On aivan varmaa, että sinnittelen sijaismaikkana ainakin siihen saakka, kunnes pääsen opettamaan uuden Hämiksen tiloissa. Sitä ennen Vantaalle valmistuu uuden oppimiskäsityksen mukaisesti suunniteltu Rajatorpan alakoulu kotikonnuilleni Vapaalaan. 

Olen jutellut monen Hämiksen maikan kanssa ja kysellyt heiltä, mitä mieltä he ovat uuden oppimiskäsityksen mukana tuodusta oppimisympäristöstä ja miltä tuntuu opettaa Sanomalassa. Valtaosa opettajista piti muutosta myönteisenä, yhdessä suunnitellaan ja taakkaa jaetaan. Aikaa yhteissuunnitteluun on tietenkin liian vähän. Toivottavasti opettajien mahdollinen vuosityöaikaan siirtyminen poistaa tämän epäkohdan. Vuosityöaikamalli sopii erinomaisesti juuri yläkouluun. Sääli, että kuulemani mukaan yksikään vantaalainen yläkoulu ei lähde mukaan vuosityöaikakokeiluun.

Tällä hetkellä opettajat saavat palkkansa pääosin pidetyistä oppitunneista.

Kukaan ei ole väittänyt, että Sanomala oppimisympäristönä olisi täydellinen. En epäile yhtään, etteikö melu olisi ajoittain järkyttävää kuten kokenut matematiikan opettaja Tiina Tynkkynen yllä totesi. 

Rehtori Pasi Majasaari on joutunut tahtomattaan tulilinjalle ja arvostelu ajoittain on ollut kohtuuttoman kovaa. Pitää muistaa, että rehtorit ovat kuitenkin palkollisia, renkejä, eivät he rakentele tai korjaile kouluja tai määräile määrahojen suuruuksia. 

Olen ollut töissä maikkana Vantaalla v. 1980 alkaen. Yksikään rehtori ei ole joutunut vastaavaan polkkaan kuin Majasaari. 

Hän yhdisti kahden yläkoulun opettajat, Hämiksen ja Myyrmäen koulun yläkoulut. Tehtävä ei ollut maailman kiitollisin, kun piti yhdistää kahden eri koulun toimintakulttuurit.

Majasaari oli mukana suunnittelemassa puretun Hämiksen koulurakennuksen peruskorjausta. Kaikki näytti päällisin puolin hienolta, mutta kuten monessa kouluremontissa, tuloksena oli homekoulu. 

Vantaalla vain yksi 26:sta hometalon tiivistyskorjauksista onnistui (Rakennuslehti 9.10.2015)

Muutaman vuoden piti miettiä, kuinka homekoulussa elellään. Viime vuonna toimittiin viidessä eri opetuspisteessä. Sitten piti suunnitella Sanomala, ja kuinka siellä opiskellaan. Nyt suunnitellaan uutta Hämistä. 

Näillä näkymin uusi uljas Hämis valmistuu v. 2020. Majasaari saa johtaa kouluaan uudessa koulurakennuksessa muutaman vuoden ennen eläkkeelle lähtöään.

Hämeenkylän koulu valittiin Suomen vuoden kouluksi v. 2014.

On oikein, että arvostelun kärki suunnataan politiikkoihin ja kaupungin johtaviin virkamiehiin. Lopulliset päätökset tehdään aina valtuustosaleissa ja kaupunginjohtajien kammioissa.

https://properuskoulu.blogspot.fi/2018/04/paljon-melua-sanomalasta.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

onko tietoa, onko missään päin mailmaa 75 teini oppilasta samalla tunnilla... ei siis mitään järkeä. Jos olisin opettaja, menisin vaikka kirjastoon opettamaan...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Melu stressaa, on se sitten peruspulinaa tai älämölöä. Ja stressi haittaa oppimista. Surullista, että ratkaisua pitää hakea Peltoreista. Hiljentymiselläkin olisi arvonsa.

Mitnkähän käy: 75 ysiä tekemässä valtakunnallista matikan koetta huhtikuun lopulla...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos oppikirjassa on muutama itiö niin ei sillä ole mitään merkitystä. Hysteeristä kirjojen tuhoamista veronmaksajien laskuun.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Käytännössä on varmaan mahdotonta, että homeisessa tilassa olleessa paperissa olisi vain ’muutama itiö’.
Uuteen tilaan tuodut kosteusvauriotilossa olleet tavarat usein haisevat voimakkaasti ja voivat aiheuttaa oireita altistuneissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset