*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Ope, mulla on nälkä

8.8. Iltalehti

Lapsiperheiden köyhyys näkyy kouluissa – ”Oppilas voi ilmoittaa, että hirveä nälkä, kun kotona ei ollut syötävää” 

Äärimmäisissä tapauksissa opettajat voivat joutua tekemään jopa lastensuojeluilmoituksia, mutta asiantuntijan mukaan näin käy vain harvoin.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät.

Näin on siis myös eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden kohdalla. Opettajat voivatkin kohdata nälkäisiä tai nuhjuisissa vaatteissa kulkevia lapsia.

* * *

Me emme aina muista arvostaa kouluruuan merkitystä tasa-arvon kannalta, koska pidämme kouluruokailua itsestäänselvyytenä. 

Jaakko Salo on oikeassa siinä, että koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät. Erilliskoulujärjestelmä suorastaan erotteli jyvät akanoista, harvan köyhän perheen lapsella oli varaa mennä oppikouluun. Peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden.

Köyhiä ihmisiä on Suomessa aina ollut, enemmän tai vähemmän, mutta jo pitkään noudatettu uusliberalistinen talouspolitiikka on tehnyt selvää jälkeä. Leipäjonot ovat arkipäivää.

On surullista, että kunnat panostavat kouluruokailuun eri tavalla. Kouluruokailun kokonaiskustannuksissa on suuria eroja. Säästetään lasten ruuasta.

Katso, mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa (Yle 18.4.2017)

Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat. 

Enemmän kuin kouluruuan kokonaiskustannukset kouluruuan tasosta kertoo yksittäisen annoksen materiaalikustannukset. Esim. kotikunnassani Vantaalla annoksen keskihinta on 0,67 euroa. Puuropäivät ja kasvissosepäivät ovat lisääntyneet, aivan joka päivä nälkäisen lapsen tai kasvavan nuoren vatsa ei täyty.

Kun elintarvikkeiden hinta nousee vuodessa vaikkapa kahdeksan prosenttia, ja kouluruokailuun käytettävät määrärahat prosentin verran, on aika helppo laskea sen takanojan kaltevuus, jolla ruokahuoltoa pyöritetään. Eurolla ei synny karjalanpaistia. (Joensuun ruokailupalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen, Yle 29.1.2014)

https://properuskoulu.blogspot.fi/2017/08/ope-mulla-on-nalka.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kai-Ari: "Katso, mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa (Yle 18.4.2017)"

Miten ero voi ollakin noin suuri. Missä kunnassa lapset saavat saman hintaisen aterian, kuin mitä suunnilleen maksaa vanhusten omarahoitteinen ateriapalvelu joissain Espoon palvelukeskuksissa? Summaan täytyy kouluissa jo sisältyä täydellisen hyvä kokonaisuus - sinänsä hyvä asia, mutta miksi ja miten ero voi olla noin suuri?

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Isoissa kunnissa toiminta on kustannustehokasta: isot erät, yhteisostot, yhteiskeittiöt.

Mutta silti erot ovat hämmästyttäviä etenkin, jos ajatellaan keskinmääräistä annoshintaa. Annos se on, joka oppilaalle joka päivä eteen tuodaan ja syödään. 67 sentillä ei saada niin hyvää ruokaa kuin eurolla.

Ajattelisin, että euro per annos voisi olla kohtuullista. Nyt lapset saavat eritasoista ruokaa eripuolilla Suomea.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole syventynyt kouluruokailun kustannusten muodostumiseen ja miten ne lasketaan eri kunnissa. Arvelen kuitenkin, ettei kalleimmat hinnat muodostu pelkästään laadukkaamasta ateriasta, Kai-Arin mainitseman kustannustehokkouuden lisäksi syynä saattaa olla erot valmistustilojen vuokrissa(jos on laskettu kustannuksiin) tai työntekijöiden määrässä, ehkä kuljetuskustannuksissakin.
Jos vain ruoka-aineet lasketaan, karjalanpaistiannoksenkin saa eurolla.
Tämän vuoden aikana ruuan hinta on noussut melkoisesti, ehkä enemmänkin kuin se 8%. Indeksi saattaa jonkin verran huijata koska ns. indeksituotteet joita seurataan pidetään kestohalpuutettuina.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Eräs ongelma onkin varmaa juuri tuo, että tämä pohjoinen malli hyvästä eurooppalaisesta elintasosta on tämä ns. hyvinvointi yhteiskunta. En vastusta, moiti, mutta jos lapsi pannaan yhteiskunnan hoiviin niin perusteellisesti kun nykyään, tarhat, esikoulut, koulut jne. kotona olevilla vanhemmillakin on subjektiivinen oikeus viedä lapsensa päivähoitoon vaikka eivät tarvitsisi, vaan saavatpahan vapaa lapsista, on kesäpaikkoja ja joulupaikkoja johon lapsi sijoitetaan pois tieltä ja sitten vielä kaikki parkit sun muut, mitä niitä kaikkia onkaan, niin ei kai ole ihme jos vanhemmat unohtavat, että lapselle pitäisi antaa ruokaa tai edes ruokarahaa viikon lopun aikana. Ja näitä vanhempia ei kukaan saa moittia. Ei mitään vastuuta mistään, paitsi lapsella.
Tyttö täytti 12v., sano äidille, että minä muutan isän luokse, ei tarvitse joka päivä koulun jälkeen ja vkl etsiä minulle hoitopaikkaa, nyt sulla on aikaa harrastaa korttipeliä - ja sillä tiellä on vieläkin, nyt n. 28v.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Samaa mieltä monin osin. Pitäisi enemmän painottaa vanhempien elatusvastuuta lapsista. Hyvinvointivaltio ei tarkoita sitä, että lapsia hankkivat eivät olisi ensisijaisesti vastuussa lapsen elatuksesta. Hyvinvointivaltion tehtävä on auttaa yllättävissä tilanteissa ja tukea perheiden jaksamista sekä hieman ehkä taloudellisestikin avittaa, mutta pitäisi myös uskaltaa painottaa ettei lapsia hankita muiden varoilla elätettäväksi. Tämä olisi parasta lääkettä lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Asia josta jatkuvasti pidetään ääntä. Syy lapsiköyhyyteen ei välttämättä ole ollut erityinen lapsiperheiden kurjistaminen vaan todennäköisemmin se, että lapset syntyvät "vääriin" perheisiin ainakin talouden näkökulmasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yhteiskunnalla on vastuu kaikista jäsenistään. Muuten se ei ole yhteiskunta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Kaikki vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan. Ennenkin on ollut kouluruuan varassa olevia lapsia esim. jos yksinhuoltajaisän ryyppykaverit tyhjentävät jääkaapin ja syövät lapsen aamupalajugurtinkin. Mutta tänä päivänä köyhien lasten lisääntyminen on tosiasia. Opettajillekin lankeaa entistä suurempi vastuu huolehtia oppilaistaan opettamisen ja kasvatuksen lisäksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ..... mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa (Yle 18.4.2017)
Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat.

ooo

Jos etsimme totuutta, pitäisi myös tietää onko mm raaka- aineiden taso sama, onko tilastointi- ja laskutapa sama ja mitkä muut tekijät vaikuttavat (kuljetus, varastointi ym) ja kuinka paljon eroavuuteen.

---

Köyhyydestä puhuttaessa monet puhuvat suomalaisesta köyhyydestä erotuksena keitysmaiden köyhyydestä. Se voi olla monikymmenkertainen
Suomeen verrattuna. Eikö tämä ero pitäisi tehdä lapsille selväksi, jotta heidän maailmankuvansa muodostuisi oikeaksi.
Noin miljardin ihmisen päivittäiset elinkustannukset ruoka mukaan lukien ovat noin 1 €.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siitä miljardista monet orjatyössä valmistavat suomalaisillekin tuotteita henkensä kaupalla.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

En tiedä muista kunnista, mutta Vantaalla raaka-ainekustannukset / koululounas ovat 0,67.

Kohtuullisen hyvää ruokaa tuollakin hinnalla saadaan, mutta kuten totesin, puuro ja kasvissosepäiviä on tullut lisää. Ko. ruuat eivät kasvavan lapsen tai nuoren vatsaa täytä.

Muutenkin pitäisi keskittyä sellaisiin ruokiin, jotka maistuvat lapsille. Turha on tarjota ruokia, joita ei syödä.

Köyhyydestä - tietenkin Suomen suhteen on puhuttava suhteellisesta köyhyydestä. Suomessa ei kukaan elää eurolla / päivä. Ihminen ainakin talvella kuolee silloin pakkaseen. Ruuankin kanssa tekee tiukkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suomessa on niin paljon pakollisia kustannuksia; asunnon ja lämmön lisäksi tulee yhä enemmän IT-n liityviä - tai sen puuttesta vielä enemmän- kustannuksia. Halvin puhelinliittymänkin hinta on muutamassa vuodessa noussut n. 1000%.
Silloin kun ihminen joutuu nälkäänsä jonottamaan hävikkiruokajonossa voidaan jo siirtyä puhumaan absoluuttisesta köyhyydestä. Käsitteellä tarkoitetaan puutetta välttämättömistä elinehdoista. Perustarpeet ovat objektiivisempi mittari kun aina suhteellinen rahan vaihtoarvo.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Pitäisikö koululaitoksen olla opetustehtävän lisäksi myös jonkinlainen sosiaalitoimi? Ruokkia joidenkin vanhempien laiminlyömät nälkiintyneet lapset.
Toki ei heitä nälkäänkään ole syytä jättää, mutta, jos opettajat havaitsevat jatkuvasti selvästi nälkäisen oppilaan, on siitä syytä ilmoittaa kunnan sosiaalitoimelle. Se saattakoon omin toiminsa lapsen ruokinnan kuntoon.

Tuosta kouluruoan maistumattomuudesta on jatkuvasti aivan liiallista valitusta. Olen ymmärtänyt, että alaluokkien lapset eivät kouluruokaa juurikaan moiti, vaan ylä-asteelaiset. Heille pitäisi olla koulussakin joka päivä hampurilaisia. Muu ei oikein tänä päivänä maistu heille koulun ulkopuolellakaan.
Lauman, kaverien, mukana valitetaan ruoasta. Se ikään kuin kuuluu asiaan.

"Turha on tarjota ruokia, joita ei syödä." Joku ei syö, joku taas syö tarjottua ruokaa mielellään.
Lapsuudessani oli hyvä tapa, että ruoasta ei ronklata. Tänä päivänä kouluruoan moittiminen on tapa. Ja vanhemmat lähtevät siihen liian helposti mukaan.

Kun olin aikoinani kansakoulussa ruokavalikoima oli aika suppea. Ei ollut vihanneksia eikä erillisiä mausteita, mutta hyvälle maistui. Kaikki syötiin eikä nälkäiseksi jääty. Lisäksi leivät ja maito piti tuoda kotoa.

No, aika on toki 50-luvulta kouluruokailun osaltakin parantunut, ja hyvä niin. Kannattaisi olla enemmän tyytyväisiä sen nykytasoon. Toki kouluruoan laatua voidaan yrittää parantaa, mutta minä olen ymmärtänyt, vaikka vanha olenkin, että Suomen valtion taloustilanne ei anna myöten jakaa lisärahaa määrättömästi joka budjetin menokohtaan. Aina voidaan väitellä mitkä menot ovat enemmän tärkeitä kuin toiset. Mistä pitää tinkiä. Valitettavasti näin lastenkin kohdalla.

Kun olen katsellut televisiosta filminpätkiä tämän päivän kouluruokailusta, niin en sen tasoa voi nähdyn perusteella millään moittia. Linjastolta voi kukin ottaa lautaselleen mitä haluaa, ja sen verran, että ei jää nälkäiseksi. Ei kai kaikille ole syytä antaa pelkästään nakkeja lautasen täydeltä joten jossain koulussa niitä, tai muuta yhtä maistuvaa, säännöstellään.

Ei kansalaisten elämä kulje samantasoisena joka puolella maata, vaikka näin tietysti pitäisi olla. Kouluruokailussakin saattaa hyvinkin olla suuria taso-eroja. Mutta "kumiperunoista jankutus" riittää!

Ei kai ole kiellettyä ottaa kouluun tänä päivänäkään evästä, kunnon voileipä, jos tuntee jatkuvasti jäävänsä koulupäivän mittaan nälkäiseksi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Oletko tehnyt jotain sen eteen että lapset saisivat halutessaan aamupalan, vaikka pienenkin? Lounaaseen on tyhjällä vatsalla pitkä aika.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Joskus on mietitty vapaaehtoista aamiaista koululla esim. 50 senttiä / aamiainen. Oppilas tulisi kouluun lantti kädessä.

Työvoima- ym. kustannukset voivat nousta liikaa, ja samalla nousisi myös aamiaisen hinta. Ongelma on tietenkin siinä, että aivan köyhimmillä ei ole aamuisin tuotavissa lantin latia.

Minä olisin valmis nostamaan kunnallisveroa, jotta kaikki lapset saisivat aamiaisen koulussa. Syystä tai toisesta moni lapsi lähtee kouluun hyvin heppoisin eväin.

Maanantaisin kouluissa tarjotaan tuhtia ruokaa, jota kuluukin paljon. Viikonloppuisin aivan kaikille lapsille tarjota kunnolla ruokaa, mikä ihmetyttää. Eivät makaroonilaatikko tai hernekeitto paljoa maksa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jos ja kun 50 senttiä olisi liikaa niin kaurapuuro ei maksaisi paljon. Ehkä tylsää joka aamu, mutta hyväähän se on vapaaehtoisesti kotonakin syötynä. = Ei se nälkäisten lasten vatsan täyttäminen aamulla paljon maksaisi, järjestelykysymys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lanttiaika on ohi, mistä ne lantit tulisi? Ei monellakaan vanhemmilla ole aikaa jonottaa pankissa lanttipötköjä. Muutaman lantin voi ehkä kaupan kassalta saada, mutta monessa kodissa tulisi läksyjen lisäksi lanteista stressiä ja riidanaihettakin; onko lantit muistettu hankkia.
Ne lapset joiden vanhemmat osaisivat varustaa lapsensa lanteilla tai muulla tavoin maksaa aamupalasta, saavat aamupalansa kotonakin. Viidelläkymmenellä sentillä saan ainakin kymmenen annosta kaurapuuroa.
Lainaten katolisten Paavin uuden vuoden puhetta muutama vuosi sitten:taloujärjestelmän malli on muutettava.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #15

Rikas ostaa 12xvuodessa/17v vaikka Adidas lenkkarit joka lapsilisällä.

Köyhät ei ole saanut lapsilisää -94 jälkeen.
lähde:
Stvm-94
US-15
YLE,IL,IS,AL-11

Koulukiusaaminen
esimerkki:
Opettaja ehdottaa vanhemmille lähettämässään viestissä, että nämä hankkisivat Kallelle uusia vaatteita, sillä muut oppilaat ovat naureskelleet pojan lenkkitossuille.

Yläasteikäistä Kallea on isän mukaan kiusattu koulussa jo ennen kenkäepisodia. Viimeisimmät ilkeät kommentit ovat kohdistuneet pojan vaatteisiin, esimerkiksi uusiin lenkkitossuihin.

Wilma-viestin, jossa Kallen luokanvalvoja ehdottaa ratkaisuksi, että vanhemmat hankkisivat pojalle uusia vaatteita.
MTV17.10-16

Kirppari farkut ja kirppari "tennarit" ei kai ole muotia hyvätuloisten ja tuloja saavien perheiden lasten mielestä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Minunkin poikani kiusattiin kirpparivaatteista. Siihen aikaan piti olla krokotiilimerkki. Hänen kaverinsa, toisen yksinhuoltajaäidin ainokainen taas rohkeasti kuulutti luokkatovereille: katsokaa, miten hienot saappaat olen saanut kirpputorilta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Toimeentulotuen (ainoan tulon elantoon) siirto kunnilta Kelaan tammikuussa-17.
Viimeinen tuki joulukuussa kunnan sossusta. Kauas nuo köyhimmät (150 000 kotitaloutta) jonottikaan edm.tukea Kelasta? Tammikuusta-huhtikuulle.
Ja miksi? Köyhälle ei ole niin kiire tuille,mutta tuloja saavilta olis noussut mekkala jos 12x vuodessa etuudet,tukiautomaatti olisi katkenut välillä.

Jos "työtä" tekevä työtön saa 0 euroa työstä ja palkkaksi toimeentulotuki yhdelle 487e/kk
Lapsen toimeentulotuki0-17v n.280e-380e/kk ei lapsilisiä eikä lapsiperheen muita tukia.
Tämä "nälänhätä" on kestänyt-94-17 .Leipäjonot tuli katukuvaan -93
EU-ruoka-apua n.4 milj/kg/vuodessa. (Hiukan vähemmän kuin "Ruandaan" koska olemme "hyvinvointivaltio")
Ja ketkä päätti noin ? kepu,kok-94 Kepu,kok-15-17

-Toinen tuki vähentää toisen tuen.Muut saa useamman etuuden tulojen päälle 12x vuodessa Nordean seinästä.
Selviää Kelan sivuilta toimeentulotuen,asumistuen,perustulon,tuen saannin ehdoista. Köyhien "viimeaikaisesta" tuesta -94-9.8-17 aikana

-JK.Viimeaikainen oli ennen -94 tuki jos etuudet ja tulot ei riittänyt elantoon ,väliaikaisesti.Kunnes talous oli tasapainossa sairauden ,konkurssin tms takia.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Monenkaan köyhän perusongelma ei taida olla rahan puute, vaan joku muu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha on ongelma. Sen käyttö on järjettömän kallista nykypäivänä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Rahapa raha.

Paras sosiaaliturva on työ josta maksetaan palkkaa.
TEM-heinäkuu jo yli 103 000 tekee työtä toimeentulotuki "palkalla"+9e/pv matkoihin .
Tätäkö me haluamme että kansan sosiaaliturva kansaneläkelaitos/Kelasta on?
rahoittaa nettomaksajina palkansaajat.Myös palvelut.
lähde:
Kianderin selvitys -10

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri Vastaus kommenttiin #19

Työ on yhteiskunnalle kuitenkin parempi vaihtoehto. Helsingin sosiaalimenot ovat hieman yli miljardi euroa/vuosi ja suurin yksittäinen menoerä on palkat, ei siis annetut avustukset. Sama ihminen joka käy sosiaalitoimistossa saa jonkinlaista työttömyyskorvausta ja sosiaalivirasto edellyttää, että hän hakee asumistukea, verottaja ottaa omansa eli joku palkollinen hoitaa senkin homman. Tietysti tähän voi laske mukaan kirkko, avutusjärjestöt, sosiaalitieteilijät ja poliitikot. Tämä työtön elättää aika monta ihmistä. Arvokas lajissaan.

Käyttäjän PetriPerta kuva
Petri Perta Vastaus kommenttiin #22

On kieroutunut järjestelmä jos tarvitaan tietty määrä kurjuutta että saadaan tietty määrä keskituloisia:)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #22

Totta.Puhut asiaa.
-Mikä vielä on syy työttömiin? Hajota ja hallitse.Vanha kikka. Aseta kansa vastakkain.Työttömät "makaa" jouten sossutuilla "sinun" veroillasi.
Antoiko kansa "luvan" pistää nuo 0 eurolla töihin (laiskat-sossupummit)?

Se työtön ei olisi työtön ellei sitä olisi sanottu irti työpaikasta.
-Eikö niin?
-Maksoiko se joka tilistä veroa? Ei tarvinnut muita tukia kuin ehkä lapsilisät ja Kela-vähennykset koska oli tuloja.

Niitähän nuo työttömät on joka alalta .Siivoojista-"Tiploomi"-insinööreistä lähtien.
Vain nuoret kouluista valmistuneet jotka ei ole saaneet töitä,ei ole maksanut veroja työttömyysturvaansa eikä sosiaaliturvaansa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Ketkä "me". Et kai laske sentään itsesi mukaan siihen joukkoon jolta kysyt? Vaikka käytät monikon ensimmäistä persoonapronomiinia joka tarkoittaa minä+jotkut muut?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jokaisella kunnalla luulisi olevan varaa edes näkkileipään ja valmiiksi siivutettuun juustoon nälkäisten lasten aamupalaksi, hakekoot vaikka valtionapua jos ei ole.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikö järkevämpi tapa olisi jo yhdenvertaisuuslainkin takia maksaa myös köyhille kaikki Kelan etuudet? Ne mihin on oikeutettu,kuten muut saa.

Työmarkkinatuki/ansiosidonnainen päiväraha+asumistuki+lapsilisät+ym.mihin on oikeutettu= toimeentulotukea ei tarvittaisi,kuin tilapäisesti.
Köyhälle riittää vain näkkäri aamuisin lapselle? Just joo. Sitähän päättäjät jo tarjoo Hurstin leipäjonosta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jotain proteiinipitosta aamiaista on kasvavalle lapselle ja aikuisellekin erittäin tärkeätä.

Käyttäjän PetriPerta kuva
Petri Perta

Tässä on asiaa. Hieno kirjoitus. Kouluruoalle täytyy saada lakisääteinen, riittävä ravitsemuksellinen keskiarvo kasvun takeeksi. Jokaiselle lapselle on taattava yksi kunnollinen ateria oli sitten työttömien perheestä tai kaupunginjohtajan kakara. Kammottavaa että suomessa 2017 joudutaan käymään tällaisia keskusteluja...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta.Kammottavaa ja tulevaisuudessa kallis lasku .Terveydenhoitomenoissa.
Kun Hurstin-valinnan ja EU-ruoka-apu on pääsääntöisesti hiilareita eikä ole varaa ostaa vihanneksia,hedelmiä,saati kalaa ja lihaa.Onko ihme että lihoo ja on diabeetesta?

Kasvava kouluikäinen lapsi tarvitsee useamman lämpimän aterian päivässä.Lisäksi välipalat. Kurnivalla vatsalla ei suju koulu,ei leikki eikä harrastuksetkaan .
Eikä ole edes karkkirahaa jolla jotkut joilla ei ole nälkä paikkaa koulu ateriansa.

Vaikka yks tyhjän kanssahan tämä on .Olen seurannut touhua -94 lähtien.Puhunut kansanedustajille,ketään ei kiinnosta tuo.

Joka vaaleissa köyhille tarjoaa kultaa ja mirhamia joka puolue .

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK.
"Onneksi" Persut hankki kylmäautot 1 milj.verovaroista. Ei pääse pilaantumaan -30% parasta ennen kauppojen "maksalaatikot " kylmäketjussa.

Olihan tuostakin paljon apua.Kai?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten se aterian lämpö olisi merkittävä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #33

Näin minulle opetettiin 5v alan kouluissa +terveysopin kanssa.

Kuumennus tekee ruoasta maittavampaa ja
- se korostaa monia makuja.
-Esimerkiksi rasva liukenee paremmin lämpimään ruokaan.
- Kuumennus vaikuttaa välillisesti myös ravinnon monipuolisuuteen,
- koska lämpimät ateriat ovat yleensä tavallista täysipainoisempia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Onhan siinä erinäisi pointteja, mutta yksin lämmin ateria on jo hyvä. olennaista on ettei vaan sokeria ja rasvaa ja tyhjä hiilareita vedä naamaansa.

Käyttäjän RaimoKoskelo kuva
Raimo Koskelo

On lohdutonta huomata Suomessa käytävän jatkuvaa väittelyä yhteiskunnan maksamista sosiaalisista tuista ja tulonsiirroista ja niiden oikeutuksesta. Kuitenkin yhteiskuntamme taloudellinen järkevyys perustuu toimeliaisuuteen, joka maksaa tai tuottaa, ihan sama!!! Kun joku asia maksaa jossain, niin sehän tuottaa jossain!!!! Järjestäytyneessä yhteiskunnassa ei tapahdu mitään, joka olisi vain hyödyllistä/tuottavaa tai pelkästään kustannus jossain!!! Sosiaalisilla tulonsiirroilla muodostuu jossain/joillekin rikkautta, tämä on fakta!! Timo Honkela, maailmalla arvostettu suomalainen tekoälytutkija, sanoi, että ihmiskunnan
selviytymisen kynnyskysymys on saavutettujen tulosten oikeudenmukainen jakaminen, siis sellaisen järjestelmän löytyminen, joka niistä saavutetuista rikkauksista antaa kaikille ihmiskunnan jäsenille sellaisen siivun, että ketään ei hylätä/syrjäytetä!! Onko sitten tällaista järjestelmää näköpiirissä?? Eipä taida olla!!! Enempi taitaa näkyä parhaassa asemassa olevien pelko oman asemansa erinomaisuuden heikkenemisestä!!!

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Juuri noin.

YLE kysyi kansalta muistaakseni-13 Mikä aika oli parasta aikaa Suomessa?

78% vastasi -80 luku.
Oli työtä
Lapsilisät ja eläkkeet nousi
Palkkoja korotettiin
Kansa kulutti ja valtio sai verotuloja.

Kekkonen kupsahti.Valta siirtyi porvaripuolueille-87
Liityttiin EU ja globaali-markkinatalous astui kuvaan.
Yrityksiä myytiin ulkomaalaisille pörssiyrityksille. Savupiipputeollisuus ja maatalous ei enää työllistänyt kuten ennen.
Globaali-markkinatalous:Voittojen maximoiminen osakkeenomistajille.

Ennen ne valui valtion kirstuun eikä palkitsemis-systeemiä ollut.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt EU-asiakirjoista tuo suunta tällä päätettiin jo-92-94 .

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

80-luku oli karseeta "kulutusjuhlaa" ja innokasta arvorakennusten purkuvimma, jota vaan nykyinen myllerys ohittaa. Kauhulla seurasin mihin mahtaa johtaa. Kapitalistisen markkinatalouden lain mukaan puhkeshan se kupla. Osittain, kun pankit piti sentään pelastaa uusienkin raharuhtinaiden kaapattavaksi.
Mutta minä sain sentään käypällä palkalla velvoitetyöllistämis- töitä valtiolta ja kunnalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jätetään rahanpyöritys välistä pois niin olisi varaa lyhentää työaikaakin reippaasti kun rahapelittäjät siirtyisivät hyödylliseen työhön.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Hyvä Kai-Ari! Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi?

Katsos, blogisi sisälsi paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joita ei itse asiassa taitanut olla yhtäkään.

Jos todellakin haluat olla vaikuttamassa tähän asiaan: mitä haluaisit tehdä tai parantaa?

PS. Toivoisin vastauksena jotain konkreettista.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Terve Johan! En pysty suoraan vaikuttamaan muuten kuin Vantaan kaupungin tasolla.

Haluan nostaa koululounaan keskinmääräiset ruoka-ainekulut 67 sentistä yhteen euroon, jotta puuromehukeitto- tai kasvissosepäiviä olisi mahdollisimman vähän.

Toimituksen poiminnat