*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kielioppi hukassa opettajiksi opiskelevilla

30.1. HS    Huono opetus periytyy helposti – luokanopettaja ei välttämättä osaa jäsentää lausetta korkeakoulun jälkeenkään

Ongelmat kiertävät pahimmillaan kehää: tuleva opettaja on saanut peruskoulussa ja lukiossa pirstaleista ja pinnallista tietoa kieliopista, ei ehdi paikata puutteitaan opettajankoulutuksen aikana ja päätyy opettamaan lapsia tai nuoria vajavaisesti tai virheellisesti.

Kun aikuista pyytää vuosien tauon jälkeen nimeämään kylmiltään esimerkkilauseesta sanaluokat ja lauseenjäsenet, on melko inhimillistä, jos vastaus on ”ei pysty”.

Huolestuttavampaa on, kun näin vastaa luokanopettajaksi opiskeleva.

Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia. Osa ei muistanut, mitä eroa on sanaluokilla ja lauseenjäsenillä.

 

Hämmästyttävää! Ainakin minulle tohtori Kaisu Rättyän väitöksen tulos on shokki.

Luokanopettajaksi opiskelevat kuuluvat akateemisesti ajatellen suomalaisten nuorten parhaimmistoon. Karsinta opettajienkoulutukseen on kovaa.

Esimerkki (vuodelta 2014): Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 2371 hakijaa, joista kokeeseen osallistui 1649 hakijaa. Heistä 146 (8,9 %) sai haluamansa opiskelupaikan.

On vaikea uskoa, että vain joka viides opiskelija tunnistaa lauseesta subjektin. Kaiken kukkuraksi osa opiskelijoista sekoittaa sanaluokat ja lauseenjäsenet.

Uskottava on. 

Sanaluokkia ja peruslauseenjäsennystä opiskellaan kovasti alakoulun yläluokilla. Yläkouluun siirryttäessä suurin osa oppilaista hallitsee ko. asiat.

En tiedä, kuinka paljon peruskielioppia kerrataan yläkoulussa tai lukiossa, mutta tulosten mukaan liian vähän. Olisiko syytä lisätä opinto-ohjelmiin pari pakollista kurssia suomen kielen peruskielioppia?

Myös opettajienkoulutuksessa on syytä palata perusasioiden pariin.

Kertaus on opintojen äiti.

https://properuskoulu.blogspot.fi/2017/01/kielioppi-hukassa-opettajiksi.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Suomen kielen osaamisen taso on peruskouluissa ja lukioissa pudonnut huolestuttavasti jo parikymmentä vuotta. Kun "kirjoituspöytäpedagogit" ovat uudistusinnossaan korostaneet, että ulkoaopettelun sijasta pitääkin oppilaita opastaa löytämään tiedon lähteille, mistä kulloinkin tarvittavaa tietoa on saatavissa, niin on selvää, että mm. kieliopin pänttäämistä on pidetty turhana ja aikansa eläneenä.

Ongelma on todellinen, niin kouluissa, ylioppilaskirjoituksissa kuin opettajien ja mm. lehtien toimittajien kielenkäytössä. Yhdyssanasääntöjen hallinnan romahtaminen on tunnettua, mutta tason lasku koskee kaikkea ns. oikeakielisyyttä. Syitä on varmaan monia. Siitä voi syyttää englannin kielen kasvanutta vaikutusta mutta varmasti myös kouluopetuksen tavoitetason laskua ja oppimisen tapojen muuttumista.

Kielteisiin ja vahingollisiin muutoksiin ja uudistuksiin kuuluu mielestäni myös ns. kaunokirjoituksen hylkääminen. Päättäjät eivät ole tajunneet, mikä merkitys kynällä kirjoittamisella on aivojen ja käden koordinaation kehitykseen. Tämän välttämätön taito ei kehity riittävästi vain läppärin tai älypuhelimen nappuloita tai kosketusnäyttöä hypistelemällä.

Aika näyttää, mitä me olemme menettämässä ja jo menettäneet. Onko suurin häviäjä kansamme yhdistäjä, oma suomen kielemme?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Eniten minua ärsyttää ns. akateemisen tason kielen käyttö, jossa vaikkapa tutkimuksia tullaan suorittamaan. Paljon selkeämpi ilmaisu on esimerkiksi: Asia tutkitaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Nyt Viljo rauhoitu! Vasta sitten on syytä hermostua, kun "tutkimusten suorittamisen toimeenpanon toteuttamista tullaan harjoittamaan".

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tämä on kyllä hämmästyttävät tieto. Toisaalta olen kuullut alakoulun opettajasta, joka ei hallinnut edes 10:tä pienempiä roomalaisia numeroita. Ehkä luokanaopettajien koulutuksessa pitäisi kiinnittää hiukan enemmän huomiota tietopuoliseen opetukseen.

On myös opetuksen kannalta vahinko, että oppilaat nykyään pääsevät asiantuntevampien opettajien opetukseen vasta 7:ltä luokalta lähtien. Itse pääsin 1970-luvulla jo 5:ttä luokkaa vastaavassa vaiheessa oppikouluun aineenopettajien tunneille. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ala-aste tehtiin kuusivuotiseksi. Ei se ainakaan kansan sivistystasoa ole parantanut.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Itseasiassa peruskoulu nosti radikaalisti kansan sivistystasoa. Peruskoulun tulokset ovat olleet oikein hyviä aivan viime aikojen notkahduksia lukuunottamatta.

Entinen jako kansa- ja oppikouluun oli murhaava. Toiselle osalle kansaa ei juuri annettu mahdollisuuksia. Kansa- ja oppikoulut sementoivat kansan luokkajaon.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kyllä tämä oli shokkitulos.

Tutkittavana oli nuorison koulutetuinta väkeä, eikä edes yksinkertaisia perusasioita osata.

Käsi sydämelle kaikki:

Ihminen on käynyt peruskoulua 9 vuotta, lukiota 3 vuotta, yliopistoa 4-5 vuotta, eikä osata yksinkertaista lauseenjäsennystä puhumattakaan sanaluokista.

Jaakko Häkkinen
Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Taas vakava ongelma, jonka ratkaisu olisi yksinkertainen. Papereita ei tule ennen kuin äidinkieli on hallussa. Ja peruskouluun sama, tietysti eri kriteerein.

Eihän kaikkien tarvitse tietää, mikä on osma tai onko "vettä" lauseessa "sataa vettä" enemmän objektin vai subjektin kaltainen, mutta olisi hyvä osata peruslauseenjäsenet ( mm. subjekti, predikaatti, objekti ja predikatiivi ) sekä tietää, mikä on substantiivi, adjektiivi jne.

Myös vieraiden kielten oppimista haittaa, jos ei tunne edes omaa äidinkieltään eikä kieliopillisia perusasioita.

E: Onko vastaavia tutkimuksia muista aiheista? Esim. se matematiikka..

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Muistaakseni prosenttilaskusta on. Yritin etsiä linkkiä, mutta en löytänyt.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kieli on ajattelun väline, sanottiin joskus...

Jyväskylän yliopistossa selvitettiin kymmenisen vuotta sitten, että opettajaksi opiskelevissa jopa n. 38% oli alalle sopimattomia mm. huonojen vuorovaikutustaitojen ja vaikeissa tilanteissa päälle jämähtävän joustamattomuuden takia. Lisäksi tästä joukosta kolmasosa oli niin jäykkäniskaisia, että eivät edes halunneet muuttua taitavammiksi mm. vaikeiden tilanteiden hallinnassa. Luonnevikaisia siis. Pääsykokeet eivät toimi, oli lopputulema.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Nauratti, vaikka vakavalle asialle ei saisi nauraa :)

Jos sinulla on linkki tähän selvitykseen, kiinnostaisi kovasti. 38 % prosenttia on mieletön lukema.

Itse mietin ensimmäisen kerran asiaa jo heti ensimmäisenä opetusvuotenani v. 1980. Luokkaani tuli kaksi opettajaksi opiskelevaa poikaa, minua kolme vuotta nuorempia. He istuivat koko ajan viikon ajan luokan perällä ja tekivät jotain tilastollista analyysia.

Pääsin sillä viikolla johonkin parin päivän koulutukseen ja kysyin, että kiinnostaisiko ottaa sijaisuus, "saisitte tästä rahaakin".

En saanut kumpaakaan sijaiseksi, kummankin vastaus oli, että "meitä pelottaa".

Toimituksen poiminnat