*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Käytöksestä viitonen

  • Käytösnumerot ovat aina herättäneet jonkinlaisia intohimoja.
    Käytösnumerot ovat aina herättäneet jonkinlaisia intohimoja.

29.1. Vantaan Sanomat    Koululaisten käytöstavat kateissa

Aulis Pitkälän mukaan yksi syy käytöstapojen rapautumiseen on opettajien auktoriteetin murtuminen. Monissa maissa opettajia teititellään, ja ulkomaiset vieraat ihmettelevät, kun Suomessa opettajia sinutellaan.

- Opettajien asema on heikentynyt. Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn.

Pitkälä arvioi, että huonoissa käytöstavoissa ja koulukiusaamisessa heijastuvat myös kotien ongelmat, kun vanhemmilla ei ole voimia tukea lasten kasvamista.

- Suomalaisten käytöstavat ovat muutenkin huonoja.

Huonot käytöstavat näkyvät kouluissa rauhattomuutena ja opettajien väsymisenä.

 

Laitoin otsikon niin, että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. Kuva on leike vanhasta todistuksesta.

Käyttäytymisen arviointi (Pähkinärinteen koulu)

Huolellisuuden ja käyttäytymisen kriteerit (Utajärven koulu)

Käydessäni oppikoulua käytännössä kaikilla oppilailla oli käytöksestä kymppi. Käytöksen alennus oli vakava paikka, usein se merkitsi koulun vaihtoa. Oikeastaan silloin käytöksen numero ei kuvannut juuri mitään, koska kaikki sen kympin yhtä tai kahta poikkeusta lukuunottamatta saivat.

Nykyään käytöksen tyyppinumeroiksi voidaan ajatella kasia tai ysiä. Kymppi ansaitaan, pitää olla kohtelias, auttaa muita ja olla yhteistyökykyinen. Arviointikeskustelut ovat hieno lisä myös käytöksen arviointiin.

 

Aulis Pitkälä on entinen Opetushallituksen pääjohtaja. Hän on toiminut sekä Vantaan että Espoon kaupunkien sivistystoimen johdossa, nyt hän teki paluun Espooseen.

Aulis Pitkälä puuttuu vakavaan asiaan ja on oikeassa. Opettajien auktoriteettiasema on murtunut.

Opettaja ei saa olla oppilaan frendi.

Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn. (VS)

Martti Haavion auktoriteetin määritelmä on ylevä ja kaunis:

Opettajan auktoriteetilla tarkoitamme siis sitä henkistä voimaa, joka hänestä säteilee koululuokkaan, niin että hän voi ulkonaisesti ja sisäisesti johtaa sitä. Hänen katseensa ja sanansa saavat luokassa aikaan toivotun vaikutuksen.
(Haavio, Martti 1948: Opettajapersoonallisuus, s. 28)

Ei voida sanoa, että koululaisten käytöstavat olisivat yleisesti heikentyneet. Suuri osa lapsista käyttäytyy yhä edelleen hyvin.

Mutta huonosti käyttäytyvien lasten osuus on selvästi kasvanut muutamina viime vuosina. Uutta ovat lähes täysin holtittomasti käyttäytyvät pienet oppilaat. Huudellaan estottomasti mitä vain, oppilas voi jopa käydä opettajaan kiinni, mikä aikaisemmin oli täysin ennenkuulumatonta.

Syy voi olla opettajien auktoriteetin mureneminen kuten Pitkälä toteaa. Samalla tavalla muutkin auktoriteetit ovat murentuneet kuten esim. kirkko. Kodeissa kaikki lapset eivät enää tottele omia vanhempiaan. Kaikki perheet eivät voi hyvin.

Todennäköisesti huonon käytöksen lisääntyminen kouluissa on seurausta yhteiskunnan yleisestä polarisoitumisesta. Yleinen luulo on, että koulu pystyy ratkomaan lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat. Näin ei ole.

Olen miettinyt usein omaa auktoriteettiani opettajana kuten varmaan muutkin opettajat. Harva meistä on syntymäauktoriteetti, jolle auktoriteetti on luontaista. Suurimmalle osalle meistä auktoriteetti on tullut iän myötä oppimalla.

Onko opetusalan naisistuminen vaikuttanut opettajien auktoriteetin murtumiseen? 

Sekä Aulis Pitkälä että minä olemme vaatineet kouluihin lisää miesopettajia. Kun asiaan puuttuu, yleensä tulee turpiin.

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Inkluusio on vaikuttanut koulujen työrauhaan, kun erityisoppilaat integroitiin normiluokkiin. Kaikki eivät sopeutuneet, ja osalla heistä on käytösongelmia.

Sijaisena olen kierrellyt useissa kouluissa ja monissa luokissa. Olen huomannut, että luokissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, on selkeästi enemmän käytöshäiriöitä kuin muissa luokissa.

https://properuskoulu.blogspot.fi/2017/01/kaytoksesta-vitonen.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

Asiallinen kirjoitus, kiitos siitä. Voin kuvitella että niin käytöstavat, oppirauha kuin Pisa-tuloksetkin tulevat jyrkästi taantumaan koska kuri ja auktoriteetti on mennyttä nykyajan värikkäässä hulinassa.

Valitettavasti minäkin olen kuullut ja lukenut näitä juttuja joissa oppilaat ovat niin gangstaa ja ettei meidän säännöt merkkaa mitään.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Nykyään - ja jo pitkään itseasiassa - on kouluissa arvioitu käyttäytymistä. Se ei ole niin pintapuolinen käsite kuin käytös. Valitettavaa, että monet koulut ja opettajat yhä tuijottavat liikaa ehdotonta tottelevaisuutta ja kyseenalaistamatonta opettajan miellyttämistä. Ettei se vain kuvaisi heidän kyynistä ja väsynyttä käsitystään lapsista ja nuorista? Jos koulun ja opettajan ihmiskäsitys on pielessä, on kaikki pielessä.

Hyviin kokemuksiini perustuen kehottaisin ottamaan oppilaat mukaan koulun pelisääntöjen laatimiseen. Itseasiassa niin pitää opetussuunnitelman perusteiden ja lainsäädännönkin mukaan tehdä.

Ei se enää nykyaikana toimi, että aikuiset sanelevat ylhäältäpäin ja perustelematta jäykät, rangaistus- ja kieltokeskeiset järjestyssäännöt. Nuoret osaavat ihan fiksusti muotoilla ajatuksensa hyvästä kouluyhteisöstä, jossa on viihtyisää, turvallista ja hommat toimivat. Tässä esimerkki omasta koulustani:

Kouluviihtyvyyden perusteet
Keskeisenä tavoitteena on jokaisen hyvinvointi ja kehittyminen. Turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri koulussamme perustuu luovuudelle ja kunnioitukselle. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa yhteisömme ilmapiiristä ja toimivuudesta.
Keskeisiä arvojamme ovat
TURVALLISUUS – OSALLISUUS – SALLIVUUS – LUOVUUS – TAIDOT – TIEDOT – VASTUULLISUUS
Siksi:
▪puhun toisille ystävällisesti ja käytän asiallista kieltä.
▪kunnioitan jokaisen oikeutta omaan rauhaan koulutyössä, leikeissä ja muussa toiminnassa.
▪minulla on nollatoleranssi kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun suhteen.
▪pidän hyvää huolta koulumme tiloista, välineistä ja ympäristöstä.
▪minulla on mukanani koulutyössä tarvittavat välineet.
▪pidän huolta, että olen ajoissa paikalla.
▪kunnioitan sääntöjä ja sopimuksia, joita teemme mm. matkapuhelimien käytöstä.

Kouluviihtyvyyden perusteiden laatimiseen saavat osallistua kaikki kouluyhteisön jäsenet: oppilaat, heidän huoltajansa ja opettajat sekä koulun muut työntekijät. Näitä perusteita ja (lain meiltä edellyttämiä) tarkentavia järjestyssääntöjä tarkastellaan joka lukuvuoden alussa.

Ja tähän perään sitten ne tarkemmat järjestyssäännöt. Eli ensin vedotaan ihmisten fiksuuteen, luontaiseen haluun välittää ilmapiiristä, järkevään tahtoon pitää huolta asioista ja ihmisistä ympärillä jne. Sitten voidaan esittää rajoituksia ja seurauksiakin, se perälauta.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Käyttäytymisen arviointi on eri asia kuin pelkän käytöksen arviointi kuten kirjoitit, eroa yritin kirjoituksessani tähdentää. Nykyarviointi on jatkuvaa. Mielestäni hienointa on arviointikeskustelut, ne vartit, jotka ainakin minulla ovat olleet puolituntisia.

Jos kiinnostaa, kannattaa painaa kirjoituksessani olevaa Pähkinärinteen koulun linkkiä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tsekkasin kyllä. Melko pintapuolista ja ulkokohtaista kunnollisen, nykyaikaisen arvioinnin pohjaksi.

Oppilaiden osallistaminen, sitouttaminen ja kaikenlainen motivointi ja joukkuepeli kannattaa. Merkityksellisyyttä kouluelämässään kokevat eivät häröile.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Miesten osuutta kouluissa nostetaan esiin aika säännöllisin väliajoin.

Mikään ei kuitenkaan oikeasti tue sitä, etteikö naisopettajalla voisi olla aivan yhtä hyvä auktoriteetti kuin miehellä tai että miesopettajat koulussa olisivat jonkinlainen tae paremmasta.

Inkluusion osalta olen osin samaa mieltä Kai-Arin kanssa. Sellainen lapsi ja oppija ja opiskelija, joka tarvitsee tukea, nimenomaan itse ansaitsee sen parhaan mahdollisen tuen.

Paras tuki oppimiseen saadaan erityisluokilla. Tämä on ihan kiistaton, tutkittu fakta.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Asia mies- ja naismaikoista auktoriteetin suhteen on juuri noin, opettajan auktoriteettiasema on muuttunut yleisesti. Ei käytösongelmaisten oppilaiden kanssa miehillä ole yhtään sen helpompaa kuin naisillakaan.

Sekä Pitkälä että minä olemme penänneet miehiä kouluun käytäntöjen takia, kumpiakin tarvitaan.

Olen ajatellut tasa-arvoa lasten kannalta. Lapsilla pitää olla oikeus sekä nais- että miesmaikkoihin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mitä auktoriteettiin tulee, niin sehän on muuttuva, aivan eri asia eri kehitysvaiheissa.
Pienet alaluokkalaiset haluavat rakastaa opettajaansa melkein kuin vanhempiaan, ehkä enemmänkin. He ovat niin innoissaan uudesta elämänvaiheestaan: matka itsenäisyyteen, pois kotoa on alkanut.
Sitten jossain vaiheessa syntyy halu kokeilla aivan uutta heräävää taitoa, arvostelukykyä: 'Ope, sulla on karvoja korvissa! Sulla on joka päivä samat vaatteet!' Perushavainto on, että sekä ope että minä oppilaana olemme kuolevaisia...
Murrosikää lähestyttäessä auktoriteetin pitää muuttua: esiin tarvitaan asiantuntija, joka ei kuitenkaan lymyile substanssinsa (saksan kielioppi tms.) takana piilossa, kun vähän haastetaan. Opelta myös sanattomasti kysytään koko ajan, että pidätkö huolta yhä, erotatko pienet ja olennaiset asiat toisistaan jne, eli oletko juuri Sinä hereillä ja skarppina meitä varten täällä.

No tuo nyt oli kaikkea muuta kuin kehityspsykologinen tai kasvatustieteellinen kuvailu, mutta noin minä sen olen kokenut parinkymmenen opevuoden aikana. Ja aika kaukana Martti Haaviostakin ollaan...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kyllähän tuo eräänlainen korttitalo on. Jo alkuun ongelmana on, että opetus on suurelle joukolle vääräntasoista. Kärryiltä pudonneena tai kilometrin edellä turhautuu. Tähän vielä päälle pieni ryhmä, jolla on oikeita käytöshäiriöitä ja opetuksen häiriintyessä kaikkien käytös muuttuu.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

3 asiaa näin nopeasti tulee mieleen mikä nyky kouluissa on vikana oppilaiden käytökseen.

1.Rahan puute. Siis liian isot luokkakoot, ei ole erityisluokkia niin paljoa kuin vaatisi, ja sinne ei taideta enää laittaa helposti oppilaita

2.Kurin puute, Aika monet kouluikäiset sanovat ettei meille mitään jälki-istuntoa tule.. Vaikka mitä tehtäisiin. jopa 90-2000 oli aika helppoa joutua jälki-istuntoon jos ei käyttäytnyt kunnolla, varsinkin varoituksien jälkeen..

3. Olemme antaneet vallan lapsille. Siis liittyen myyös tuohon kurin puutteeseen... Lahdessahan oli tämä kärpästenkoulun opettajan tapaus. Kun Opettaja räjähti ja oppilaat kuvasivat. Opettaja sai loppuenlopuksi potkut tuosta syystä.. Näin annoimme nuorille sen kuvan että he ovat vallassa, ja he voivat tehdä mitä huvittaa. Koska tämä oli julkinen tapaus, niin tästä ei oppinut pelkästään sen luokan oppilaat vaan kaikki oppilaat Suomessa..

Veikkaan että minun jopa minun aikanani jos opettaja olisi noin rähäjtänyt ja me olisimme käyttäytyneet noin, niin varmaan jokainen meistä olisi joutunut rehtorin ja psykologin puheille, "että mikä vit.. sinua vaivaa kuin noin käyttäydyt kun toinen kärsii henkisesti.".. Mutta ei nykyisin.. Nyt varmaan oppilaille käynyt kuinkaan..

Ja mitä tulee käyttäymisen numeroihin, niin meilä oli 7 numero huonoin, ja se oli jo sellainen numero, josta opettaja jutteli oppilaalle (minulle)..

Toimituksen poiminnat