enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Minä mennä koulu, sanoisi Jungner

12.12. Talouselämä    Mikael Jungner ehdottaa valtavia muutoksia kielioppiin: "Suomen kieli on taakka", kielitieteilijät kummissaan

Entinen demareiden kansanedustaja ja Ylen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabin nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner laukaisi facebookmiinan viikonloppuna.

Päivityksessään Jungner totesi suomen kielen olevan taakka. Jungnerin mukaan suomessa on vähemmän sanoja kuin esimerkiksi englannissa. Siksi suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien.

Suomea on Jungnerin mukaan myös vaikeaa kääntää koneellisesti. Jungnerin mukaan sijamuodoille ja muille päätteille olisikin etsittävä nyt korvaavia vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa ei enää sanottaisi ”minä menen kouluun” tai ”käyttämätön matkalippuni”

* * *

Olen myös aidosti kummissani, vaikka en kielitieteilijä olekaan. Olen kyllä opettanut lapsille suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kielioppia 36 vuotta, käytännön kielimies siis.

Mikael Jungner (SDP) haluaa, että kauniista suomen kielestä tulisi jonkinlainen kivikautinen palikkakieli. 

Pöytä pää on muki.  -suom. Pöydän päällä on muki.

Minä ajaa nopea sininen auto. - suom. Minä ajan nopeaa sinistä autoa.

Jungnerin mukaan suomen kieli on taakka, ja suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien?

Olen reissannut englannissa vuosittain kerran tai pari jalkapallon perässä. En ole huomannut suuria eroja suomalaisten ja englantilaisten ajattelun välillä. Englantilaisten ajattelu kollektiivisesti ajatellen on tietenkin leveämpää kuin suomalaisten, koska heitä on yli kymmenen kertaa enemmän kuin meitä. 

* * *

Opiskeluaikoinani opiskelin myös kirjallisuutta. Rakastuin silloin uudelleen Aleksis Kiveen ja Seitsemään veljekseen:

 

Oravan laulu

 

Makeasti oravainen

Makaa sammalhuoneessansa;

Sinnepä ei Hallin hammas

Eikä metsämiehen ansa

Ehtineet milloinkaan.

 

Kammiostaan korkeasta

Katselee hän mailman piirii,

Taisteloa allans’ monta;

Havu-oksan rauhan-viiri

Päällänsä liepoittaa.

 

Mikä elo onnellinen

Keinuvassa kehtolinnass’!

Siellä kiikkuu oravainen

Armaan kuusen äitinrinnass’:

Metsolan kantele soi!

 

Siellä torkkuu heiluhäntä

Akkunalla pienoisella,

Linnut laulain taivaan alla

Saattaa hänen iltasella

Unien Kultalaan.

 

* * *

 

Squirrel's Song

 

Sweetly the little squirrel

Lies in his moss room;

The place that a dog's teeth

Or hunter's trap

Could never reach.

 

From his high chamber

He looks at the world

Many battles under him;

The branch of a coniver, the peace flag

Fluttering above him.

 

Such a happy living

In the swinging cradle castle!

There swings the little squirrel

In the darling spruce, on the mother's chest

You can hear the kantele of forest!

 

There sleeps the sway tale

Front of his little window

Singing birds under the sky

Walk him in the evening

To the golden land of dreams.

 

* * *

Runo on kaunis englanniksikin, mutta suomeksi se on ylivertainen.

Aleksis Kivi on maailmankirjallisuuden suurimpia neroja, ja suomen kieli on kaunis ja rikas kieli. 

Johan sana orava on mahtava!

Vaikka suomen kielessä on vähemmän sanoja kuin englannin kielessä, juuri suomen kielen kieliopin vivahteikkuus tekee kielestämme hyvin monimuotoisen.

Minä rakasta suomi kielioppi. - suom. Minä rakastan suomen kielioppia.

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2016/12/mina-menna-koulu-sanoisi-jungner.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Olen pahoillani, että en voinut laittaa kirjoitustani koulutusaiheiseen blogiini www.properuskoulu.net, koska blogia ei nyt näy.

"This Domain Name Has Expired."

Tilanne on hyvin ärsyttävä. Yritän ratkoa ongelmaa.

http://kaiarilundell.blogspot.fi on poliittinen blogini.

Yllä oleva kirjoitus ei siis ole politiikkaa, vaikka Jungner ja minä edustamme eri puolueita.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Visa vaan vinkumaan.
# whois properuskoulu.net
...
Registrar Registration Expiration Date: 2016-12-10T18:05:55.00Z

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Junger halunnee helpottaa mamujen kotoutumista tuhoamalla suomen kielen murteelliseksi mongerrukseksi. Eli kyse on siitä multikultista!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Esimerkiksi "minun housut" google antaa 3880 osumaa ja "minun housuni" vain 854 osumaa. Ja vastaavanlaisia vertailuja väärin kirjotetun sijamuodon suositummuudesta on Internet täynnä. Pitäisikö Suomen kielen virallinen kielioppi päivittää vastaamaan käytäntöä?

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Juhani, puhekielessä minun housut tai mun housut menevät kyllä, mutta kirjoitettuna minun housut kuulostaa rumalta.

Puhekieli on eri asia kuin kirjakieli.

nimimerkki "Vanha kielioppikyylä"

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Omistusliitteet eli possessiivisuffiksit ovat todella lähes hävinneet puhekielestä 50-vuotisen elämäni aikana. Minä opin aikanaan sanomaan "mun housuni" ja sanon niin edelleen, niin kauan kuin elän. Tahdon omalta osaltani suojella ikivanhaa uralilaista piirrettä, siinä missä joku jotain Suomelle luontaista eliölajia, vaikka taisteluni olisi toivoton. Tuntisin oloni oudoksi, jos sanoisin "mun housut", puhumattakaan "minun housut", jossa ensimmäinen sana on kirjakieltä ja toinen virheellinen.

Erityisen rumalta omistusliitteettömyys kuulostaa refleksiivi-ilmaisuissa, siis esim. jos sanotaan: "Kirjoita tähän sun nimi", sen sijaan että sanottaisiin kätevästi: "Kirjoita tähän nimes."

Mistä tämä muoti, ja nykyään vallitseva käytäntö, on saanut alkunsa? Tietääkseni toisaalta joistain itämurteista, toisaalta joiltain suomeen vaihtaneilta ruotsinkielisiltä, jotka eivät olleet sisäistäneet tätä suomen kielen piirrettä mutta joilla oli sivistyneistön statusta.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Eiköhän tuo lapanen poistaisi mielellään myös ä-ja ö-kirjaimien pisteet. Onneksemme hän on niin turha.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Tuli mieleen vanha vitsi.

Englantilainen, suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat kenen kieli on kauneimman kuuloinen. Valittiin runo, jonka jokainen lausuisi omalla kielellään.
Englantilainen aloitti vahvasti: "Island, island, grassy island, grassy islands lady".
Suomalainen jatkoi ihastuksissaan: "Saari, saari, heinäsaari, heinäsaaren neito".
Ruotsalainen lausui: "Ö, ö, hö ö, hö öns mö".

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Jos ongelmana on, että suomea on vaikea oppia, pitäisi katsoa sinne kurssien ja opiskelun suuntaan. Kyllä siellä on korjattavaa, kun vuosikausia kursseilta toiselle juoksutetut ovat aivan pihalla ihan perusasioistakin.

Opiskelua on kuitenkin helpompi kehittää kuin muuttaa kieltä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En ole lukenut Jungnerin kirjoitusta, joten kommenttini on puutteellinen. Erityisesti pisti silmään, että suomenkielessä on vähemmän sanoja ja sen vuoksi suomalaiset ajattelevat englantilaisia kapeammin.

Pitäneekö lainkaan paikkansa, vai onko peräti niin, että Jungner tuntee vain osan suomenkielen rikkaasta sanastosta, joka poikkeaa englannista ja aiheuttaa sen vuoksi käännösongelmia molempiin suuntiin.

Käännöstyössä yleensä on kiire ja kääntäjissäkin on laiskoja yksilöitä. Ongelmasta pääsee yli helpoimmin kaventamalla sanastoa. Niinpä käännöstekstit ovat yleensä köyhempiä kuin suoraan puhuttu tai kirjoitettu teksti. On kuitenkin ehdottomasti väärin ajatella, että suomenkieli kokonaisuutena on sanastoltaan kapeaa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Minulla on jossain määrin kokemusta kääntämisestä molempiin suuntiin, ja minusta totuus on kahtalainen. Suomessa on esim. konkreettisiin aistimuksiin liittyvien vivahteiden kuvailuun erittäin rikas sanasto, jota on mahdoton kääntää englanniksi. Toisena esimerkkinä voisi mainita sellaiset tavalliset verbit kuin "viitsiä", "jaksaa", "kehdata" jne., joiden englannintaminen on kömpelöä.

Toisaalta ainakin joidenkin hieman abstraktimpien käsitteiden kuvailuun englannin sanasto vaikuttaa laajemmalta. Kun suomensin erään yliopistotasoisen oppikirjan, jouduin joissain tapauksissa turvautumaan samaan suomenkieliseen sanaan usean englanninkielisen vastineena. Tämä johtunee siitä, että englantiin on helpompi kotiuttaa esim. latinasta peräisin olevia lainasanoja ilman suurempaa muokkausta, ja tietysti myös kielialueen laajuudesta: suurempi porukka on tuomassa lainoja kieleen.

Varmaankin englannin laajimmissa sanakirjoissa voi olla useampia sanoja kuin suomen, mutta toisaalta suomessa on rajattomat mahdolisuudet johtaa uusia, sanakirjoista löytymättömiä sanoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Englannin kielessä on virallisesti paljon enemmän sanoja kuin missään muussa maailman kielessä, mutta kukaan englantia äidinkielenäkään puhuva ei hallitse niitä kaikkia. Englantiin on otettu surutta sanoja mistä kielestä hyvänsä ja suurimmalla osalla sivistyssanoista on englannin kielessä sekä latinalaiset että germaaniset vastineensa.

Sen sijaan arjessa käytettävässä kielessä suomen kielen sanavarasto voittaa varmaan lähes kaikki suurimmat maailman kielet. Suomea voi todella puhua vivahteikkaasti ilman, että niitä vivahteita joutuu rakentelemaan lukuisilla sanoilla tai ulkoa opeteltavilla idioomeilla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Olisi hyvä saada ammattimaisen kielenkääntäjän näkemys asiasta.

Äkkiseltään kommentoituna Jungner puhuu suorastaan hoopoja- mikä lienee tarkoitusperä ?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Englanti on ihan hirveä kieli. Sitä on täysin mahdotonta oppia täydellisesti. Joskus viime vuosituhannella näin Turun Yliopiston englantilaisen filologian laitoksen kirjastossa englanti-englanti-sanakirjan, jolla oli oma pöytä. Sanoja siinä oli noin 450 000. Painoa ehkä noin 20 kg. Sivukoko noin A3 ja paksuus noin 20 cm. Hyllyssä se ei koskaan ollut, kun ei mahtunut. Sillä oli oma pöytä.

Englanti on balkanisoitunut jo iät ajat sitten. Murteita on vaikka kuinka. Sanoja siihen lainataan kaikista kielistä ja varsin surutta. Opin aikoinaan espanjaa aika paljon lukemalla englanniksi käännettyä eteläamerikkalaista kirjallisuutta. Aika hämmästynyt olin sitten, kun Gabriel García Márquezin haastattelu oli melkein ymmärrettävää.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Allekirjoitan tämän täysin.

Lähes jokaiselle sanalle löytyy yksi tai useampi vaihtoehtoinen sana. Samat englanninkieliset sanat saattavat eri tieteenaloilla tarkoittaa täysien eri asioita. Poliitikot oikein kaivamalla kaivavat sanakirjoistaan harvoin käyettyjä termejä, joita sitten viljelevät korostaakseen omaa erinomaisuuttaan.

Myös luokkajako korostuu brittiläisten puheessa. Yläluokka ja alaluokka puhuvat käytännössä hyvin pitkälti samaa kieltä täysin eri termein.

En tarvitse sanakirjaa keskustellessani jenkkien kanssa tai kuunnellessani heidän puhettaan, mutta brittien mongerruksesta en ymmärrä juurikaan mitään.

Korva ei tartu heidän puhetapaansa tai murteisiinsa. Lisäksi viittaan em. sanoihin, joita käytetään puhekielessä vain harvoin, mutta joita brittiläinen sivistyneistö ja tiedeyhteisö kaivelevat arkistojen kätköistä.

Nauroin aikanaan englannin opettajalleni kun hän kertoi tarvitsevansa sanakirjaa päivittäin. Nyttemmin en enää naura...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Jungner kaiketi suositteli Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi juuri tuota semanttisesti mitätöntä universaalia englantia, koska ei-natiiveina kielen puhujina suomalaisille olisi mahdotonta opettaa mitään muuta.

Omasta mielestäni akateemisessa ja poliittisessa yhteydessä käytettävä universaali maailmanenglanti on "aikamme latina" erityisesti sikäli, että sekin kuoli laajassa käytössä pois, kun merkitykset laventuivat ja sanat muuttuivat musiikiksi alkaen merkitä mitä tahansa. Englannin kielen sanoilla on usein monia merkityksiä mutta ei mitään täsmällistä, ja lisäksi merkitykset riippuvat käyttökonteksteista korostaen kielen pragmaattisuutta ja sikäli myös banaaliutta.

Onneksi kolmannen virallisen kielen legitimoimiseen tarvitaan perustuslain muutos, joten toivon perussuomalaisten pystyvän estämään moisen lisäyksen eduskunnassa, mikäli sellainen esitys joskus tulee.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #30

Ei perustuslakikaan suojaa yritysten päätöksiltä virallisesta kielestään. En tiedä miten suuri osa Suomen suuryrityksistä on tehnyt saman päätöksen kuin Nokia, mutta varmaan kaikki, joilla on vakava tarkoitus kansainvälistyä. Vähän pakko siinä on muun yhteiskunnan seurata perässä. Sinänsä ihan mukava juttu. Kun olen hakenut töitä Ruotsista IT-alalta, on haastattelut tehty englanniksi ja ruotsin kielitaito vain nice to have.

Nykyisessä hommassani saaren IT-pedagogin apuna on kolmikielisyys melko ehdoton edellytys. Ettei täällä ankkalammen puolellakaan asiat ole paremmin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Oxford English Dictionaryssä on M&M kirjoituksen mukaan 600 000 sanaa. Sanamäärän lisäksihän englannissa on liuta sanontoja, jotka täytyy osata.

http://www.marmai.fi/uutiskommentti/ei-jungner-iha...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Got bats in the belfry? Not my cup of tea.

Nuorempana ajattelin, että Babelin tornin tarina oli raamatun julmin. Kielen babelisoituminen on kuitenkin ihan luonnollinen ilmiö, jota vain tiedonvälitys pystyy estämään. Sen lisäksi on kielitoimistoja, jotka ylläpitävät "virallisia" sanakirjoja, joista kuuluisimpia lienee SAOL.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos sanottaisiin "mina mennä koulu", niin mitenköhän siinä erotettaisiin englannin "I go to school" tai toisaalta "I go from school"?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

go to = mennä, go from = tulla

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No esimerkiksi "Äiti, minä menen koulusta kauppaan"
Jos siinä sanottaisiin "Äiti, mina tulla koulu kauppa", niin silloinhan oletuksena olisi, että äiti olisi siellä kaupassa odottamassa.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Jungerin uussuomi kuulostaa ihan uussuomalaisen suusta tulleelta.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Kaarnaveneitä ja uutta suomea....että mamun on hyvä olla. Mitäpä tästä valkoisesta roskaväestä, joka näitä seutuja on aikaisemmin asuttanut.

Mihin tämä punavihreä kulttuurimarxilainen joukko haluaa Suomea viedä? Toinen toistaan tyhmempiä ulostuloja. On tässä autistinenkin kansa jo ihmeissään.

Mitä mahdetaan miettiä Jungerin työnantajan osakkaiden keskuudessa? (lainaus Kreab Suomen www sivuilta):

"Kreabin Suomen-yhtiö on talous- ja sijoittajaviestintään, yritys- ja yhteisöviestintään sekä yhteiskuntasuhteisiin ja edunvalvontaan erikoistunut viestintätoimisto. Talous- ja sijoittajaviestinnän toimistona meidät on mitattu Suomen arvostetuimmaksi. Asiakkainamme on suuria ja pieniä yrityksiä, järjestöjä sekä julkisen vallan toimijoita Suomesta ja maailmalta".

Sama Jungerin selkokielellä:

"Me olla paras viestinta yhtio, mita sina tarvitse, me ratkaista. Paljon asiakas."

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miksi aina esitetään, että huonosti kielioppia taitava käyttäisi verbin perusmuota "minä mennä koulu". Perusmuotoa käytetään suomenkielessä harvoin, joten se ei tartu mamun puheeseen. Oikeasti mamu sanoisi "minä menee koulu"

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Globaalissa maailmassa ei suomen kielellä pitkälle pötkitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, kannattaa opetella paljon muitakin kieliä. Kielet ovat globaalin maailman rikkaus.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mutta kuinkahan oppisi vieraita kieliä lauseiden jäsentelyineen jos ei osaisi suomen kielioppia senkään vertaa kuin ala-asteella.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Jotenkin luulin, että tämä globaali, siis maapalloinen, maailmamme on monikulttuurinen. Onko nyt niin, että niistä liian monista kulttuureista on vain haittaa, eli monikulttuurisuus tällä planeetalla ei olekaan hyvä juttu, vai onko vain niin, että juuri suomenkielinen kulttuuri on turha ja ylimääräinenm rasite?

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Suomalainen kulttuuri on laadutonta.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Onneksi Suomessa on SDP, sillä mistäpä keskinkertaisuuksia muuten riittäisi poliittisiin virkoihin ja Yleisradion johtoon.

Toivon silti, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue oppisi kirjoittamaan oman nimensä kieliopillisesti oikein ("sosiaalidemokraattinen").

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Joo ja samojen kielioppisääntöjen mukaan natsien pitäisi kirjoittaa puolueensa nimi "kansallissosiaalinen" ???

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Englanti on hyvin epäkäytännöllinen kieli, oikea kielten sekamelska, johon on lainattu sanoja kautta vuosisatojen sieltä ja täältä. On suuri paradoksi, että Brysselissä EU:n käytävilläkin puhutaan yleisesti englantia vieläpä nykyään, kun Britannia on löhdössä unionista. Englannin ylivalta johtuu siitä, että tuota kieltä puhutaan maailman ainoassa supervallassa USA:ssa.

Suomen kieli hakkaa yhdessä tärkeässä suhteessa mennen tullen englannin ja monet muut kielet. Suomen kieli on nimittäin foneettinen eli sanat kirjoitetaan johdonmukaisesti niin kuin ne äännetään.

Tämä on varmaan yhtenä syynä suomalaisten koululaisten hyvään Pisa-menestykseen. Suomalaiset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan paljon nopeammin kuin englanninkieliset. Englannin sanat kirjoitetaan miten sattuu. Oppineet henkilötkin joutuvat kaiken aikaa pitämään pöydällään sanakirjaa selvittääkseen, miten sanat kirjoitetaan.

Suomen kielessä joudun vain jatkuvasti tarkistamaan, kirjoitetaanko kehottaa vai kehoittaa. Ehdottaisinkin, että pudotettaisiin se turha i pois myös sanasta kirjoittaa eli puhuttaisiin kirjottamisesta. Se hiukan lyhentäisi suomen kielen turhan pitkiä sanoja ja vapauttaisi turhan asian miettimiseltä.

Toivoisin myös, että puolueiden nimet kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella jo sen takia että ne ovat puolueiden erisnimiä. Kun kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla vihreä on värin nimi (puolue Vihreät), keskusta on vaikkapa kaupungin keskusta (puolue Keskusta), kokoomus sama kuin koostumus (puolue Kokoomus). Olen käyttänyt isoja alkukirjaimia jatkuvasti - sanoo kielitoimisto sitten mitä hyvänsä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sen verran pitäisi tietotekniikkaa osata hyödyntää, että osaisi laittaa locale-asetukset oikein ja ottaa automaattinen oikoluku käyttöön. Minäkin olen jo sitä sukupolvea, että kaunokirjoitusta käytän vain pakollisiin allekirjoituksiin ja aina se on erilainen. Tolppakirjaimetkin alkavat tuottaa jo ongelmia. Kirjallinen tuotantoni on kuitenkin aika laajaa.

Täällä saarella tokaluokkalaisille opetetaan 10-sormijärjestelmää ja kaikki kuntalaiset saavat käyttää Typing Master-ohjelmaa. Lukion käytävän ovessa on tunnus.

Englantia kyllä kirjoitan ja luen ilman sanakirjaa jo parin kymmenen vuoden kokemuksella. Se puhuttu englanti onkin sitten paljon, paljon vaikeampaa. Toinen kieli IMHO.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Mielestäni englanti ei ole kielenä epäkäytännöllinen, vaan se on epälooginen. Historiansa kautta se on saanut vaikutteita roomalaisilta, angleilta, sakseilta, viikingeiltä ja normanneilta. Kannattaa muistaa, että englanti on myös Irlannin virallinen kieli ja Irlanti tulee pysymään EU:n jäsenenä.

Suomenkieli on hyvin foneettinen ja tästä foneettisuudesta on olemassa hyvin vähän poikkeuksia. Yksi esimerkki voisi olla kenkä, kengät. Tuon pitäisi loogisuuden nimissä olla monikossa kenkät, mutta ilmeisesti se ei taivu suomalaisten suuhun.

Mielestäni tällaisissa sanoissa kuten kehottaa tai kehoittaa sekä kirjoittaa tai kirjottaa voitaisiin poikkeuksellisti hyväksyä kummatkin kirjoittamismuodot. Tällöin ei tarvitsisi miettiä kumpi kirjoittamismuoto olisi oikea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Myös iirin kieli on Irlannin virallinen kieli ja se sai EU:ssa tasavertaisen statuksen reilut kymmenen vuotta sitten, joten englannista voitaisiin siis luopua:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iiri

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Aina joskus tulee mieleen, että esperanto olisi oiva kakkoskieli koko maailmaan. Yksinkertainen ja luonteva kieli, helppo oppia.

YK:n mahtikäskyllä kaikkien maiden koulujen opetussuunnitelmiin esperanto - johan kansainvälinen kommunikaatio lisääntyisi :)

Englannin kielisissäkin maissa kaikki ihmiset joutuisivat opiskelemaan jotain muutakin kieltä kuin omaansa.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mitä olen joskus asiaan paremmin perehtyneiden pohdintoja joskus aiheesta kuullut, ainakin harva kieliin perehtynyt akateeminen ihminen pitää esperantoa minään onnistuneena projektina. Paljolti juuri siksi, ettei sen "alla" ole mitään kulttuuria vaan se on tehty pelkästään kommunikoinnin välineeksi. Ajattelun välineeksi siitä ei taas ole ollut juuri siksi, kun ei ole mitään kulttuuria jossa ihmiset ajattelisivat esperantoksi. Erään tarinan mukaan ne todella harvat ihmiset joille esperantosta on tullut äidinkieli (vanhemmat ovat olleet siitä innostuneita sivistyneitä kosmopoliitteja, jotka hyvää tarkoittaen ovat puhuneet lapselleen esperantoa) ovat olleet vanhempiensa kielivalinnasta pikemminkin näreissään kuin innoissaan. He kun ovat jääneet vaille kielellistä alkukotia jonka voisi jakaa monien muiden samaan kulttuuriin ihmisten kanssa. Esperanto on kielenä ikään kuin tyhjä kuori jonka sisältä puuttuu kulttuuri omine historioineen. Sellainen mikä löytyy kuolleiltakin kieliltä kuten latinalta. Niinpä esperanto toimiikin usein lähinnä esimerkkinä siitä kuinka käy kun yritetään luoda kieli pelkästään kommunikaatiota varten, postmodernista historiattomuudesta käsin. Koska olet perussuomalainen, oletan sinunkin ymmärtävän tuohon liittyvät ongelmat.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

En ole esperanton asiantuntija :)

Sitä paitsi englannin ylivoima on melkoinen, ei sitä hevin kumota.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Englannin kieli on koko maan ylivoimaisesti suurin ja varmin kansallisomaisuus. Muita kieliä he sitten eivät osaakkaan.
En ole katsonut toviin montako kieliversiosta Wordissa nyt on englannista mutta niitä on varmaan jotain 8-10. Espanjaa on enemmän.
Eiväthän ne osaa kieltä itsekään ja koska maa on yhä luokkayhteiskunta, kieli on massivinen erottava tekijä.

Yhdysvalloissa vähänkin arvonsatuntevissa perheissä oli vielä 70-luvulla pöytä, jossa oli sanakirja sanojen tarkistusta ja kirjoitusasua avittamaan. Potato vai potatoe?

Jossain vaiheessa esitettiin, että mustat saisivat käyttää omaa slangiaan myös koulussa mutta se sentään ei mennyt läpi.

Kieli on todella iso asia ja Junger taas ei ole ymmärtänyt yhtään mistä alkoi jauhaa. Mutta kuten aina, sai taas aikaan keskustelua ja mainosta putkalleen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset