enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Pisa-parrat pärisee

6.12. Yle    Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia. Alueelliset erot ovat huomattavia.

 

Uudet luonnontieteiden Pisa-tulokset putkahtivat itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Kun käyriä katsoo, huomio kiintyy vuoteen 2006. Koko 2000-luvun alku oli hienoa nousua, sitten alkaa osaamisen persliuku.

Mitä teimme eri tavalla 2000-luvun alussa kuin nyt? Vai pitäisikö meidän kysyä, mitä koulua ympäröivässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut?

Nyt julkistetussa Pisa-tutkimuksessa tutkittiin 15-vuotiaita koululaisia. Viime viikolla julkistettiin kansainvälinen TIMMS-tutkimus, jossa tutkittiin 10-vuotiaita koululaisia matematiikan osaamisessa.

Suomi on kohta matematiikan osaamisen rupusakkia (Properuskoulu 29.11.2016)

Molemmissa tutkimuksissa käyrät sojottavat huolestuttavasti alaspäin. 

Luonnontieteissä olemme edelleen molemmissa tutkimuksissa kärjen tuntumassa, mutta matematiikka huolestuttaa. Matematiikassa olemme lähempänä kehittyneiden maiden rupusakkia kuin kärkeä.

Koulu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke, vaan tietenkin koulun ulkopuolella tapahtuvat muutokset tai murrokset vaikuttavat kouluun. 

 

1. Koulun ulkopuoliset tekijät

Suomessa perhetaustan merkitys lasten oppimistulosten kannalta on korostunut. Vanhempien koulutustausta määrää lasten koulumenestystä. 

Yhteiskunta on kaksinapaistunut, sosiaalinen segregaatio on kasvanut. Syrjäytyminen ja köyhyys ovat alkaneet periytyä.

Alueelliset erot ovat kasvaneet. Kaupungeissa pärjätään paremmin kuin maalla. 

Pisa-tuloksissa tuli esiin alueellisia eroja. Länsi-Suomen oppilaiden pitäisi opiskella ylimääräisen vuoden verran saadakseen Helsingin ja Uudenmaan oppilaiden tason kiinni. Itä-Suomi pärjäsi vain Länsi-Suomea paremmin. (Yle 6.12.)

Vuoden ero on huima.

Peruskoulu ei enää pysty tasamaan oppilaan taustasta johtuvia oppimisen eroja.

Hämmästyttävintä on, että osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä.

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. (Yle 6.12.)

On selvää, että jatkuva koulun kurjistaminen, kun kouluilta on viety resursseja, on vaikuttanut oppimistuloksiin.

OAJ:n mielestä nyt punnitaankin, hylkääkö Suomi lopullisesti koulutuksellisen tasa-arvon. Koulutuksen voimavarat ja laatu riippuvat liiaksi kuntapäättäjistä ja kuntien vaihtelevista taloustilanteista. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. (OAJ 6.12.)

 

2. Koulun sisäiset tekijät

Koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa. Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja.

Oppiminen vaatii rauhaa.

Jopa opettajien täydennyskoulutus on lähes täysin laiminlyöty. 

Luokista on tehty hyvin heterogeenisiä, kun siirryttiin inkluusioon. Käytännössä luokan- ja aineenopettajat on jätetty yksin. Luokkiin ei tullutkaan erityisopettajia tai koulunkäyntiavustajia kuten kauniisti annettiin ymmärtää.

Erityisopettajien taakka on suuri, koska harvoissa jäljellä olevissa erityisluokissa on oppilaita, joiden paikka olisi sairaalakoulussa.

Paine laaja-alaiseen erityisopetukseen on kasvanut, koska normiluokkiin sijoitetut erityisoppilaat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat täyttävät laaja-alaisten erityisopettajien ryhmät lähes tyystin. Perinteiset lukihäiriöoppilaat tai lievistä matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat eivät aina mahdukaan pienryhmäopetukseen.

OAJ on jo aiemmin kritisoinut ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta ja valitettavasti epäilyt näyttävät pitävän paikkansa. Tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Tilannetta pahentaa se, että on sattumanvaraista, kuka tukea saa. Samalla tilanteesta kärsii myös ryhmän muiden oppilaiden eli suuren enemmistön opiskelu. Totta kai tämä näkyy oppimistuloksissa. (OAJ 6.12.)

Hosuminen näkyy myös siinä, että peruskoulussa ei aina jakseta keskittyä perusasioihin kunnolla, mikä näkyy hyvin matematiikan oppimistulosten laskussa.

Onko valinnanvapaus ulotettu liian nuoriin oppilaisiin, alakouluun? Pienet oppilaat vaativat selkeän ja turvallisen oppimisympäristön ja oppimisen tahdin. Kaiken pitää olla selkeää.

Heikkojen osaajien määrä on kasvanut rajusti. Hätkähdyttää, vaikka opettajille asia on ollut selviö.

Tutkija Jouni Vettenranta pitää huolestuttavana myös sitä, että heikkojen osaajien määrä on lähes kolminkertaistunut. Vuonna 2006 heikosti pärjäsi neljä prosenttia Pisa-tutkimukseen osallistuneista suomalaisnuorista. Nyt heikosti pärjäävien osuus on lähes 12 prosenttia. Heitä on edelleen vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta havainto herättää silti kysymyksiä siitä, mistä kehitys johtuu. (OAJ 6.12.)

Onko peruskoulun vaatimustaso perusasioiden suhteen laskenut? Eikö heikkojen määrän pitänyt laskea, kun siirryttiin kolmiportaiseen tukeen?

Vai kertooko heikkojen osaajien raju kasvu pikemminkin enemmän yhteiskunnan kuin koulun muutoksista?

Moni kokenut opettaja allekirjoittaa apulaisrehtori Jukka Väisäsen ajatukset, kun hän Helsingin Sanomissa pohti matematiikan osaamisen tason pudotusta.

”Suurimpana muutoksena on pitkäjännitteisen ahkeruuden vähentyminen. Nykyään ei jakseta enää yhtä sinnikkäästi yrittää oppia. Se näkyy kyllä läpi koko yhteiskunnan, että halutaan tuloksia nopeasti ilman sinnikästä työtä”, Väisänen sanoo." (HS 29.11.2016)

Hyvin huolestuttavaa on, että valtaosa heikoista osaajista on poikia.

Mitä me teemme pojille?

https://properuskoulu.blogspot.fi/2016/12/pisa-parrat-parisee.html

* * *

Lisäys:

Jos Pisa 2015 kiinnostaa, kannattaa opuksesta katsella ainakin käppyräkuvat. Hyvin oleellinen kuva löytyy sivulta 233.

http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/education/pisa-2015-results-volume-i_9789264266490-en#.WEcMVTaaqfQ#page1

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Minna Hänninen

Ei jaotella enää tyttöjä ja poikia. Ongelma ratkaistu.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Ulkopuoliset tekijät?
iPhone julkaistiin 2007 ja sen perässä muut kosketusnäyttöiset puhelimet. Pojatko keskittyneet pelaamiseen ja koulunkäyntiin käytetty aika pienentynyt? Ainakin lähipiirissä joutui rajoittamaan matkapuhelimen käyttöä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Olennaista olisi nähdäkseni pohtia, miksi Viro pärjää PISA-testissä taas meitä paremmin, vaikka Viro panostaa koulutukseen vähemmän, sosiaalisia ongelmia on enemmän, lähtöolot koulutuksen rakentamiselle ovat olleet vaikeat ja kieliryhmien välitkin Virossa ovat Suomea kireämmät. Mutta ei puhettakaan että Viron menestystä käsiteltäisiin Suomessa. Väärää pedagogiikkaa, pikkuveli yrittää isoveljen ohi ym...

http://news.postimees.ee/3937169/pisa-2015-estonia...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Niinpä niin.. Itä-Eurooppa, Venäjä, entisen Neuvostoliiton maat ja Aasia nyt eivät vaan kelpaa malliksi näissä opetusasioissa, vaikka tuloksissa olisivatkin parempia. Siellä kaikki tehdään Väärin™.

Viro varsinkin on kauhistus kun vähällä rahalla saadaan hyviä tuloksia aikaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmeisesti tapaus Viro todistaa, että asia ei olekaan rahasta kiinni. Eikö ole rohkeutta mennä tekemään Benchmark-tutkimusta. Veikkaan, että ei ole ainakaan koululaitoksen johdossa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Yksi asia minua tässä vaivaa. Mitä tuo PISA-testi oikein mittaa? Jos pärjää hyvin PISA-testissä, onko tosiaan niin, että on superihminen, jolle kaikki on mahdollista?

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Niinpä. Sitä saa mitä mitataan. Mutta mitä haluttaisiin oikeasti mitata?

Se, että osaaminen tulkitaan koulun ansioksi esimerkiksi poikien lukutaidossa tai poikien englanninosaamisessa, on oiva esimerkki mittaustulokseen johtaneiden tekijöidän väärästä arvioinnista. Oma näkemykseni on, että esimerkiksi parasta englantia puhuvat pojat ovat oppineet kielen käyttämällä sitä. CS?

Kehuminen matematiikan osaamisessa on PUppua isolla puulla. Matematiikan alkeita koulu lukiotasolla hieman hipaisee, muuten kyse on laskennon, algebran alkeiden ja geometrian oppimisesta. Omakohtainen kokemus oli järkyttävä, kun siirtyi korkeakoulun puolelle ja huomasi, että lukiossa ei ollut opetettu matematiikkaa oikeastaan ollenkaan.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Pojat tarvitsevat auktoriteetteja, kuria ja järjestystä keskittymiseen ja oppimiseen. Koulu ei tätä nykypäivänä enää tarjoa. Tulokset alkavat näkyä.

Käyttäjän amgs kuva

Kiitos tästä, Kai-Ari! Pirjo, jos lapsi On kännykänsä kanssa touhuamassa myöhään, se näkyy koulussa väsymyksenä. Levottomassa luokassa moni lapsi ei pysty omaksumaan opetusta kuten pitäisi. Kyllä silläkin on merkitystä, ei kännykällä vaan kuinka kännyköitä käytetään.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Suomessa ei saa sanoa asioita niin kuin ne ovat, joten ymmärrän Lundellin tekstin pehmeän ympäripyöreyden. Inkluusio on koulumaailmassa pahinta mädätystä, mitä sitten peruskoulun keksimisen on keksitty.

Inkluusion ja kansanvaihdon yhdistelmä aiheuttaa biljoonatappiot lähivuosina, ellei asioihin uskalleta puuttua. Tosin jo pelkkä kansanvaihdon ja siihen liittyvän edessä olevan genosiidin poistaminen yhtälöstä ratkaisisi suuren osan oppimisongelmasta.

Minna Hänninen

Luotan kuitenkin siihen, että nykynuoriso tietää, mitä oppia ja mitä olla oppimatta. Toista se oli meikäläisen tiedostamattomassa nuoruudessa. Kertotaulua ja katekismusta pänttäsin kun kerran niin oli tapana tehdä. Nyt on onneksi tajunta sen verran laajentunut, etten moiseen enää alkaisi. Pisatulokset kertovat siis, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Oppilasaineksen erityistarpeiden kasvu sekä tuon hoitaminen yhteisluokissa ovat ne suurimmat linjaukset, jotka ajassa ovat tulleet.

Oppimishäiriöt, tukitoimia vaativat oppilaat sekä tähän vielä kasvanut maahanmuuttajaoppilaiden määrä on ollut jotain mihin ei ole pystytty vastaamaan. Ja miltei pakko todeta ettei se tule yhteisessä opetuksessa onnistumaan.

Samaan aikaan toki peruskoulutus laahaa perässä tai painottaa vääriä asioita ja pahasti siinä mitä eväitä kasvava lapsi eloonsa tarvii ajassa. Ei montaa vuotta kun peruskoulua ylistettiin ja siitä haluttiin vientimalli koko maailmaan. Liian moni tuota mantraa edelleen jauhaa. Ei mennyt montaa vuotta kun käsissä on suorastaan kriisi.

Ja toki pelkkää peruskoulua ei ole syyttämän. Yhteiskunnan keskeiset sektorit ovat ihan vastaavissa ongelmissa kuin peruskoulu. Peruskoulu on hyvä kuva ilmentämään haasteita ajassa. Sieltä voimme saada siis ratkaisuja myös.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Erityisoppilaita ja maahanmuuttajia ei voi Pisa-tuloksista syyttää. Oppilaan äidinkieli vs. koulun opetuskieli otetaan tietenkin tulosten käsittelyssä huomioon ja samoin se, jos oppilaalla on erityisiä tukitoimia, vaikkapa oma, mukautettu oppimissuunnitelma jossain oppiaineessa.

Suomen 'heikoimmat' oppijat ovat muuten yleisesti paljon muiden maiden heikoimmat tulokset saaneita edellä.

Pisan tehtävät mittaavat soveltamisen taitoja ja sehän ei härmäläisiltä oikein suju: Suomen kouluissa osataan hyvin keskittyä opittavan aineksen perusjyystöön, mutta soveltaminen jätetään etevämpien lisätehtäviksi monessakin aineessa. Tämä näkyy oppikirjoissakin selvästi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kouluissa on vain levinnyt muoti: Kovat jätkät eivät opiskele ruotsin kieltä ja matematiikkaa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

En tiedä keitä näihin pisatesteihin lasketaan mukaan, mutta uskoisin että maamme "kansainvälistymisellä" iso osuus tulosten huonontumisessa.
Kun nykyisin ei saa pikkupilteiltä kieltää mitään ja opetkin vaan ymmärtää, niin helppo uskoa että graafit menee alaspäin.
Voi toki olla että opemateriaalissakin jotain puutteita, ainakin mitä itse aikuispuolella opiskelleena olen huomannut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset