enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kiitos kouluruuasta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta

  • HS 24.10. Vain makaronivelli puuttuu. Huomaa kuusipäiväinen kouluviikko.
    HS 24.10. Vain makaronivelli puuttuu. Huomaa kuusipäiväinen kouluviikko.

Helsingin Sanomien 50 vuotta sitten lehtileikesarjassa oli tänään nostalginen, suorastaan herkullinen leike. 

Olen blogissani kirjoitellut paljon kouluruoka-aiheisia kirjoituksia, kouluruokailun tasa-arvoistavasta vaikutuksesta, sen alenevista kustannuksista ja laadusta sekä quornista. Kouluruokakirjoitukset lähes poikkeuksetta nostattavat jonkin sortin intohimoja.

24.10.1966 olin juuri aloittanut oppikoulun ensimmäisen luokan Tikkurilan yhteiskoulussa. Lehtileikkeen listan ruokalajit ovat minulle tuttuja, hyvin tyypillisiä ajan kouluruokalajeja. Vain makaronivelli puuttuu.

Pikkuhiljaa kouluruokavalioon alkoi tulla tuhteja ruokia kuten tilliliha tai punajuurivatkuli, jotka olivat ehkä liiankin maukkaita lasten makuun ja siksi monen lapsen inhokkiruokia. Minulla tiukkaa teki punajuurivatkuli.

Vaikka 60-luvun kouluruokalistat olivat vielä vaatimattomia, kansakoulussa kaikki lapset saivat ruokaa. Oppikoulussa, kuten Tikkurilan yhteiskoulussa, piti maksaa joka lukukausi ruokamaksu. Jos sitä ei maksettu, piti tyytyä omiin eväisiin. 

Vielä 60-luvulla ennen peruskoulua Suomessa oli erilliskoulujärjestelmä. Jo neljännellä luokalla, kun oppilaat olivat noin kymmenvuotiaita, tehtiin tasajako. Omana aikanani noin puolet lapsista jäi kansakouluun, puolet pyrki ja pääsi oppikouluun.

Koulutuksellista tasa-arvoa ei ollut. 

Varsinkin maalla oppikouluja oli harvakseen, koulumatkat olivat pitkät, ja kaikilla ei ollut varaakaan laittaa lapsiaan oppikouluun. 

Silloin koulujärjestelmä edisti luokkajakoa. 

Peruskoulun ilmainen kouluruokailu on yksi koulutuksellisen tasa-arvon takeista. Joskus luin, että yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustaan kuuluu kolme kivijalkaa: julkinen terveydenhoito, kouluruokailu ja peruskoulu

Aluksi ihmettelin kovasti järjestystä. Miksi kouluruokailu sijoitettiin ennen peruskoulua? Amerikkalaiset sen tajuavat, tyhjällä vatsalla ei jaksa opiskella, eikä niitä eväitäkään ole aamuisin aina hauska lapsille kouluun mukaan valmistaa.

Meille kouluruokailu on itsestäänselvyys. Sitä pitää arvostaa.

Lehtileikkeen yksi hauska yksityiskohta on tietenkin lauantaityöpäivä. Vielä 60-luvulla töitä tehtiin kuusi päivää viikossa. Lauantaipäivät olivat hieman lyhyempiä työpäiviä kuin viikon muut arkipäivät. Yleensä lauantaisin koulua käytiin kello kahdeksasta kahteentoista.

Viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen aiheutti kovaa keskustelua, koska samalla oltiin lyhentämässä kesälomaa, joka oli kolmen kuukauden mittainen. Muistan hyvin, kun luokassa tehtiin asiasta leikkimielinen äänestys. Otimme äänestyksen tosissaan, suurin osa olisi halunnut pitää pitkän kesäloman ja pitkät kouluviikot. Lapset olivat silloinkin hyvin konservatiivisia.

Nyt tasa-arvoisen suomalaisen peruskoulun rakenteita on horjutettu jo pitkään. Hirnaaminen alkoi heti 90-luvun laman pyörteissä. Myös kouluruokailun kustannukset on alennettu hälytasolle. Joinain päivinä kouluruuan taso on lähes ala-arvoinen.

Ilmeisesti on niin, että Suomessa on piirejä, jotka haluavat peruskoulurevanssin, paluun erilliskoulujärjestelmään, joka Ruotsiin on jo palautettu. Ruotsin malli ei mairittele, oppimistulokset ovat olleet surkeita.

Kun peruskoulun opettamisen edellytykset on hirnattu henkihieveriin, keskiluokan lapset pakenevat yksityiskouluihin. Pelkään, että niin voi käydä.

http://www.properuskoulu.net/2016/10/kiitos-kouluruuasta-ja.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset