enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Eriarvoista opetusta - kunta ratkaisee

  • Käytännössä kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin siat vatukossa.
    Käytännössä kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin siat vatukossa.

21.8. Savon Sanomat / MTV    SS: Opetuksen tuntimäärissä on valtavia kuntakohtaisia eroja – Toiset ovat jopa kolme kuukautta pidempään koulussa

Savon Sanomat laski kuntien opetustuntien määrät kunnista saatujen vuosiviikkotuntitietojen perusteella, ja erot ovat valtavia.

Iisalmessa oppilaat saavat istua koulun penkillä koko yhdeksän vuotta kestävän peruskoulun aikana jopa kolme kuukautta enemmän kuin esimerkiksi Suonenjoella ja Joensuussa, joissa opetustuntien määrä on pidetty pienimmällä mahdollisella tasolla.  

Ero on suuri myös Helsinkiin ja Kuopioon verrattuna. Iisalmessa koululaiset opiskelevat laskennallisesti 68 koulupäivää enemmän.

Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi hämmästelee eroja kuntien välillä peruskoulussa annetussa opetuksessa.   

– Aika isolta erot kuulostavat. Voisi olettaa, että niillä on jo vaikutusta oppimistuloksiin, Välijärvi kommentoi Savon Sanomille. 

Välijärven mukaan erityisesti kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että oppimismäärällä, mutta myös koulun ulkopuolella käytetyllä ajalla on merkitystä oppimistuloksiin.

* * *

Pian kunnilta siirtyy paljon valtaa maakunnille, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Kunnille jää koulutus.

Ongelma on, että Suomesta löytyy sekä vastuullisia että vastuuttomia kuntia. Kaikki kunnat eivät ole pystyneet tai halunneet järjestää kuntansa lapsille säädyllistä peruskoulua.

Joissain kunnissa peruskoulua on pidetty säästöautomaattina, peruskoulusta on siirretty rahaa muihin hankkeisiin tai tarpeisiin. Valtio ei aina ole ollut riittävän tarkka edes kunnille koulutukseen kohdennetuista valtionavuista.

Käytännössä kunnat ovat saaneet huseerata vapaasti kuin siat vatukossa.

On hämmästyttävää, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja pohjoismaisessa yhteiskunnassa lapset eivät ole samassa asemassa peruskoulutuksen suhteen. 

Koulutuksellista tasa-arvoa ei ole. Asuinpaikka ratkaisee.

On hämmästyttävää, että tuntimäärin mitattuna lapset saavat eri määrän opetusta.

Vielä hämmästyttävämpää on, kun vertaillaan eri kuntien tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto tai koulunkäynnin avustaminen.

Joissain kunnissa saa psykologin tai kuraattorin perään huudella. Jossain vaiheessa todettiin, että kaikki Suomen lapset eivät koko peruskoulun aikana näe koululääkäriä ollenkaan.

Iljettävää on, että joissain kunnissa oppilaille tarjotaan vähemmän ruokaa kuin muualla. Nälkä kurnii vatsanpohjassa. Mannapuuron ja mehukeiton voimalla kasvava ysiluokkalainen ei pitkälle pötki.

Inkluusiota on säälimättä käytetty säästökeinona. 

Normiluokkiin siirretyt erityisoppilaat on käytännössä jätetty luokan- ja aineenopettajien vastuulle, kun kunnissa erityisopetusta on ajettu alas. Voidaan puhua julkisesta heitteillejätöstä.

Säästöistä kärsivät eniten oppilaat, joilla on eniten oppimisvaikeuksia. Silloin syrjäytymisriski kasvaa.

Nuorten syrjäytymisluvut ovat todella karuja: 

Eurostatin tilastojen mukaan 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista lähes 16 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. (Taloussanomat 11.8.2016)

Kalliiksi käy sekä henkisesti että taloudellisesti. 

Kaikkein ikävintä on, että syrjäytymisestä on tullut periytyvää. Enää edes koulutus ei pysty ehkäisemään lapsen tai nuoren syrjäytymistä. Suomesta löytyy jopa kolmannen polven syrjäytyneitä, mikä on ällistyttävää.

On täysin selvää, että peruskoulu ei ole mikään syrjäytymisenestokone. Rahkeet eivät kertakaikkiaan riitä.

Peruskoulu on sittenkin vain yksi ase syrjäytymistä vastaan. Muitakin yhteiskunnallisia toimia tarvitaan.

Luulisi, että Kuntavaaleissa 2017 valtuustoihin pyrkii suuri määrä koulutuksen asiantuntijoita. Nyt heitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Seuraavista Kuntavaaleista tulee koulutusvaalit, kun koulutus on ylivoimaisesti suurin kunnille jäävä vastuu.

http://www.properuskoulu.net/2016/08/lapset-saavat-eriarvoista-opetusta.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Monasti olemme olleet eri mieltä kirjoittajan kanssa ja siltikin ymmärretty toisen näkökantoja.

Nyt taas voi sanoa, että 99% samaa mieltä tämän tekstin asioista. Inkluusio voi olla muutakin kuin säästökeino, mutta muuten kyllä niin asiaan osuvaa kirjoitusta, että annettava vaan iso peukku.

Ehdottomasti myös kuntavaaleista tulossa koulutusvaalit. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen puolustajia tarvitaan sinne ehdolle ja valtuustoihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Käyttäjän HeidiSaukko kuva
Heidi Saukko

Hyvä Kai-Ari,

Säännöllisin väliajoin kirjoitat erityisen tuen oppilaiden (huom. ei ole enää erityisoppilaita!) julkisesta heitteillejätöstä ja siitä kuinka inkluusio on vain säästökeino. Tähän toivoisi nyt vähän ryhtiliikettä. Inkluusio ei ole säästökeino, vaan ainoa tapa estää syrjäytyminen ja edistää liian kauan kateissa ollutta sosiaalista integraatiota. Valitettavasti inkluusio ei vielä ole tätä päivää kaikkialla. Niissä kouluissa, joissa on pienluokkia, erityisen tuen oppilaat ohjataan ilman kyseenalaistamista näihin luokkiin. Tehostetunkin tuen oppilaat koetaan jo isona lisätyönä tavallisissa luokissa. Ja näitä oppilaita on koko ajan yhä enemmän.

Eii ole muuta keinoa kuin löytää kaikkia palvelevia, uusiakin opetusmenetelmiä ja tehdä yhteistyötä koulun aikuisten sekä kodin kanssa. Pitää myös hyväksyä oppilaiden erilaiset tavoitteet, se ei liene vaikeaa-vaatii vain asennemuutosta, että kaikki eivät saavuta opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Tosin monet eivät saavuta niitä hyvin heterogeenisissä pienluokissakaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset