*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kohti opettajien samanpalkkaisuutta

  • Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.
    Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Riita Ollila ja Kaisa Lange sohaisivat eilisessä Aamulehdessä urheasti muurahaispesään. Jossain vaiheessa keskustelu yleissivistävien opettajien samanpalkkaisuudesta on toden teolla aloitettava. 

Opettajien palkkauksella on pitkät historialliset perusteet, jotka eivät enää päde. 

Peruskoulun ja lukion maikoilla pitää olla suurinpiirteinen saamansuuruiset palkat.

Tietenkään yhdenkään opettajan palkkaa ei saa laskea. 

Peruskoulun opettajien palkat on hilattava hiljalleen lukion opettajien tasolle sitä mukaan, kun talous antaa myöten. Samalla on huolehdittava myös lukion opettajien palkkakehityksestä.

Edes OAJ ei henno vieläkään täysin avoimesti käsitellä opettajien palkkojen eriarvoisuusongelmaa. 

Loppujen lopuksi ei ole kauaa siitä, kun opettajilla oli kaksi ammattiliittoa. Vasta 1973 kansakoulujen ja oppikoulujen opettajat (SOL, OK ja SLF) perustivat yhteisen ammattijärjestön, Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n, joka nykyään tunnetaan paremmin Opetusalan Ammattijärjestönä.

Palkkojen eriarvoisuusongelman hyssyttely on ollut elintärkeää OAJ:n yhtenäisyyden kannalta. Nyt OAJ on yhteinäinen, puhutaan jopa yhteisestä opettajuudesta, mikä on hienoa.

OAJ:ssa on nyt rehdisti lyötävä kortit pöytään ja alettava keskustella ilman sarvia ja hampaita. Menneisyyden taakat on unohdettava.

 

1. 

Opettajien koulutustaso on sama, ylempi korkeakoulututkinto. Kaikilla pätevillä nykyopettajilla on taskussaan maisterin paperit.

2. 

Peruskoulun opettamisen vaatimustaso on viime vuosikymmenen aikana noussut huimasti syrjäytymisen, inkluusion sekä maahanmuuttajien määrän kasvun vuoksi. Suurin osa syrjäytyneistä, erityisoppilaista tai maahanmuuttajista ei lukion ovia koskaan kolkuttele, ikävä kyllä.

Kovimman, ensi-iskun ottavat vastaan lastentarhanopettajat, alaluokkien opettajat sekä erityisopettajat. Kovaa on työ myös alakoulun yläluokilla ja yläkoulussa, joissa pitää ottaa vastaan murrosikäisten angsti, ja etsiä oppilaista sitä kadonnutta opiskelumotia.

3. 

Kolmiportainen tuki ja sen myötä kasvanut työmäärä, huimaa paperinmakuista pyörittelyä ja kokouksia päälle.

4. 

Peruskoulussa yhteistyö vanhempien kanssa on kasvanut potentiaalisesti. Wilmassa roikutaan lähes yötä päivää, vaikka ei pitäisi.

 

Myös yläkoulun eri aineenopettajaryhmien opetusvelvollisuudet on päivitettävä. Parhaiten päivitys toimii, kun kaikki peruskoulunopettajat siirtyisivät vuosityöaikaan. Samalla tehtäisiin palkkaremontti.

Ongelma on, että työnantajan tähänastiset tarjoukset ovat olleet lähes rienaavia. Käytännössä opettajille on tarjottu palkanalennusta, kun samalla on tarjottu työmäärän lisääntymistä.

Riitta Ollilan ja Kaisa Langen yleisönosastokirjoituksen viimeinen kappale on kartakaikkiaan komea:

Ajattelun lähtökohtana pitää olla yhdenvertaisuus, työn arvostaminen ja jokaisen ikäluokan opettamisen samanarvoisuus.

Voiko sitä enää paremmin sanoa?

http://www.properuskoulu.net/2016/08/kohti-opettajien-samanpalkaisuutta.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kerroppa samalla montako viikkotuntia on opetusvelvollisuus.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Yläkoulussa:

- äidinkieli ja kirjallisuus
(myös suomi/ruotsi toisena kielenä) 18 tuntia
- toinen kotimainen ja vieras kieli
myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli
(oppilaan kotikieli) 20 tuntia
- matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka,
- kuvataide ja musiikki 21 tuntia
- uskonto, elämänkatsomustieto, historia,
yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet,
terveystieto, biologia ja maantieto 23 tuntia
- tekstiilityö, tekninen työ, liikunta,
- maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito,
- oppilaanohjaus 24 tuntia
- muut aineet 23 tuntia
- erityisluokanopettaja 22 tuntia
- laaja-alainen erityisopettaja 24 tuntia

Alakoulussa:

- luokanopettaja 24 tuntia

Käytännössä tuo 24 on luokanopettajan minimi, mutta pitää opettaa ylimääräisäkin tunteja, jotta koulun oppitunnit saadaan hoidettua. Viime vuosina minulla on ollut oppitunteja sellaiset 26 viikkotuntia, kerhot, tukiopetus ja muu sälä tulee päälle. Yhteensä sellaiset 30 oppituntia. Kerhoista ei tule täyttä tuntikorvausta.

Yhteen oppituntiin kuuluu tietysti tunnin suunnittelu ja jälkityö, ko. työ ei ole paikkaan sidottua työtä.

Opettajien kaikkeen työhön käyttämä aika muistaakseni oli 38 ja puoli tuntia per viikko, mutta työaika viime vuosina on kasvanut tuosta määrästä. Heiluu jossain 40 viikkotunnissa tai vähän päälle.

Työmäärää on lisännyt eritoten inkluusio, erityiskouluja on lopetettu ja erityisoppilaat ovat nyt normiluokissa. Kolmiportainen tuki on lisännyt valtaisasti paperitöitä ja kokouksia.

Opettajilla on kolme viikkotuntia varattu (YT-tunnit) kaikkeen muuhun työhön kuten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tuo kolme tuntia on paukkunut yli aikoja sitten.

Vuosityöaikaan siirtyminen ratkaisisi monta ongelmaa, mm. yläkoulun opettajien eri viikkotuntimäärät. Samalla voitaisiin tasata palkkoja. Alakoulun ja yläkoulun palkka on lähes sama, eroa on vain yksi palkkaluokka. Myös palkkaus selkeytyisi, ei tarvittaisi virastoissa palkanlaskijoita niin paljon kuin nyt. Rehtorit ja koulusihteerit selviäisivät helpommalla.

Ammottava kuilu on lukion maikkoihin nähden.

Toinen ammottava kuilu on lastentarhan- ja peruskoulun maikkojen välillä. Lastentarhan maikat ovat todellisessa palkkakuopassa. Kuoppa pitäisi kuroa kiinni.

Ikävää on, että kouluissa palkattoman työn määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Hyviä ajatuksia. Perusopetus, esiopetus ja varhaiskasvatus ovat hyvinvoinnin ja sivistyksen (sekä kansakunnan, jos niin haluaa sanoa) kivijalan rakentamista, sitä pitäisi arvostaa paljon nykyistä enemmän.

Myös opetusvelvollisuuksia voisi huomattavasti tasata. Luokanopettaja tekee 24 opetustuntia viikossa täyden kk-palkan saadakseen, lukion äidinkielenopettaja saa huomattavasti vähemmällä tuntimäärällä tuhdisti isompaa palkkaa.

(Älkää asiantuntemattomat sitten käsittäkö väärin: viikon opetustuntien määrä ei ole työtuntien määrä. Opetuksen valmistelu ym. hoidettavat hommat tulevat niiden päälle.)

Juhani Nurminen

Vaan ei?

Samapalkkaisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että jokainen saisi 100% palkkaa kun tekee töitä parhaan kykynsä mukaan.

Lisäksi sama palkka pitäisi maksaa aina. Tottakai kulut otettaisiin huomioon.

Se joka tämän kommentin ymmärsi on palkkansa ansainnut - ainakin osittain ;.)

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Ylivoimaisesti suurin epäkohta opetusalalla on määräaikaisten pätevien opettajien ilmaistyö eli opetat lukuvuoden, mutta viranhaltija palaa (usein vieläpä toistuvasti) virka- tai muulta vapaalta kesäajaksi "töihin" nostamaan palkan toisen tekemästä työstä ja työt tekevä kortistoon. Niin kauan kun OAJ pitää tätä käytäntöä aivan terveenä työelämässä eikä käytännössä tee asialle mitään, on aivan turhaa haaveilla muusta samanpalkkaisuudesta. Asia kai pitäisi lainsäädännöllä hoitaa kuntoon, koska ay-liike ei siihen sopimusteitse kykene. Eteenpäin mennään periaatteella "jokainen tehkööt källit vuorollaan". Karua. Ehkä vasta sitten kiinnostaa, jos otetaan tarkasteluun kaikkien opettajien lomat eli jos omat lomat meinaavat ns. palaa. Tulisi varmaan melkoinen parku.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

PISA-kärjen hyvin miehittäneessä Aasiassa opettajat ovat erittäin arvostettuja. Kiinassa opettajia arvostetaan eniten koko maailmassa.

Lisäksi kaikille pidetään mahdollisena suoriutua hyvin, toiset vaan tarvitsevat enemmän tukea. Ketään ei saa päästää putoamaan jälkeen vaan apua pitää saada jo ennen sitä.

Täällä alaluokkalaiset haistattelee ja vanhemmat uhkaa asianajajalla jos Jani-Petteri ei saa hyviä numeroita. Sitten lopulta vitosrivi hyväksytään perusteella "Ei sun tarvitse osata sitä."

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Meillä Raudaskylällä lukion aineenopettajat ovat jo kokonaistyöajassa. Kun työaikasuunnitelman laatii huolella ja pitää sen ajan tasalla niin systeemi toimii. http://www.kansanopistot.fi/yhdistys/kalenteri/201...

Toimituksen poiminnat