*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Koulu on yhteiskunnan peili

Yle 8.8.

Selvitys: Oppilaat eriarvoistuvat ja osaamistulokset tippuvat - Professori perää peruskouluun mittavaa remonttia

Peruskoulu on suomalainen 1970-luvun huippuinnovaatio. Puolessa vuosisadassa se on kuitenkin jäänyt ajastaan jälkeen, kertoo tuore selvitys. Koulussa ei viihdytä, oppimistulokset laskevat ja yhä useampi uhkaa pudota kyydistä. Tutkijan mukaan koulu ei ole enää kaikille tasa-arvoinen.

Suomalaisen koulun kuningasidea, tasa-arvo, ei toteudu, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi.

Välijärven koostama, vielä julkaisematon, muun muassa PISA-tutkimusten aineistoon pohjautuva Oma Linja -selvitys kertoo koulumaailmasta karua kieltä. Sen mukaan suomalainen peruskoulu on jäänyt ajastaan ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Eriarvoistuva peruskoulu lisää selvityksen mukaan myös nuorten syrjäytymisriskiä – jokaisesta suomalaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, vaarassa jäädä ilman jatkokoulutuspaikkaa. Syynä ovat ennen muuta puutteet perusosaamisessa, lukemisessa, laskemisessa ja opiskelutaidoissa.

 

Blogini  Properuskoulu.net kantava idea on koulutuksellinen tasa-arvo. 

Professori Jouni Välijärvi on pohtinut koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisriskiä koulun ja eritoten Pisa 12 näkökulmista.

Odotan suurella mielenkiinnolla vielä julkaisematonta Pisa-tutkimusten aineistoon pohjautuvaa Oma linja-selvitystä.

Huomioita:

 

1.

Pisa 12 -tutkimuksen otos ihmetyttää (Properuskoulu 10.1.2014)

Pitää muistaa:

 

PISA 2012 -mittaus toteutettiin 311 koulussa, joista testiin valittiin kaikkiaan 10 157 oppilasta. Ruotsinkielisiä oppilaita otoksessa oli 1 753 ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita 2 426. 

Kaikki ruotsinkieliset koulut valittiin mukaan, samoin kaikki sellaiset koulut, joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta.

Otoksessa oli ruotsinkielisiä oppilaita 17 % ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita 24 %. (Pisa 12)

 

Tutkijat korostivat, että kokonaistulokseen yliotostaminen ei vaikuta.

Julkisuudessa hyvin harva ihmetteli yliotostamista. Ainakin minä ihmettelin asiaa omassa blogissani, samoin Osmo Soininvaara.

Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin? (Soininvaara.fi 8.12.)

Pisa 12 oli kansainvälinen 15-16 vuotiaiden koulutaitoja vertaileva tutkimus. 

Mielenkiintoista on, että näistä tutkituista 17,6 prosenttia 8.-luokkalaisia ja 2,0 prosenttia 7.-luokkalaisia. Lähes joka viides tutkituista ei ollut ysiluokkalainen eli peruskoulun päättövaiheessa.

Vielä mielenkiintoisempaa on, että lähes joka neljäs tutkituista oli maahanmuuttajataustainen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kasautuneet tiettyihin kouluihin sekä pääkaupunkiseudulla että muualla. Esim. Turun Varissuon koulussa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita reippaasti yli 70 %. 

 

Osaamisen ongelmat korostuvat lisäksi maahanmuuttajalapsia ja -nuoria tarkasteltaessa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat 2,5–3 vuotta saman ikäisiä kantasuomalaisnuoria jäljessä. Taustalla on ennen muuta kielellisiä vaikeuksia. (Yle 8.8.)

 

Keskiluokkaisten akateemisten perheiden vanhemmat eivät mielellään laita lapsiaan maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin. Pääkaupunkiseudulla osa ihmisistä valitsee jopa asuinpaikkansa koulun mukaan tai sitten lapset laitetaan sukkuloimaan ratikoilla ympäri Helsinkiä ns. paremman koulun perään.

Vanhempien koulutus periytyy voimakkaasti (Iltalehti 9.8.2016)

 

2.

Yhteiskunnallisen tasa-arvon repeäminen oli nähtävissä jo 1990-luvun alussa, kun globalisaation ja uusliberalismin tuulet alkoivat puhaltaa. 

On täysin selvää, että yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat kouluun. Sanotaan, että koulu on yhteiskunnan peili.

Pisa-tutkimuksissa tutkitaan koulutaitoja koulun ja oppimisen näkökulmasta. Näkökulma on siis ahdas.

Osa lapsista on tavallaan lyötyjä ennen kuin he edes ovat aloittaneet koulutaipaleensa, mikä näkyy koulussa varsinkin peruskoulun alaluokilla. Erot ovat suuria kouluvalmiuksien suhteen.  

 

3.

Koulutuksen rahoitusta on vähennetty rutkasti hallituskoalitioista huolimatta. 

Näyttää siltä, että komeista vaali- ja juhlapuheista huolimatta vallalla on hyvin koulukielteinen ajatusmaailma. Joskus tuntuu siltä, että koulusta säästäminen on jonkinlainen yhteinen hiljaisesti hyväksytty agenda. 

Opettajilta on viety eväitä opettaa. 

Suurin osa koulun menoista on palkkakuluja. Opettajan palkka koostuu pääasiassa pidetyistä oppitunneista. Koulun kurjistaminen näkyy hyvin mm. palkkakuiteista.

Täysin palvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu 28.5.2016)

 

4.

Digitalisaatio on vaikuttanut lasten keskittymiskykyyn ja motivaatioon. Valistunut Facebook-toverini käyttää termiä pilipalisaatio.

Lapset leikkivät huomattavan osan ajastaan erilaisilla härpäkkeillä. Ne palkitsevat välittömästi, kun taas opiskelu vaatii itsekuria ja pitkäjännitteisyyttä.

Ei jakseta lukea yhtäkään romaania loppuun. Joissain paikoissa ollaan luopumassa oppikirjoista lähes tyystin.

Lapsia lähetetään koulun käytäville pädeineen yksin opiskelemaan. Tosiasiassa heidän opiskeluaan on mahdotonta valvoa. Osa oppilaista leikkii pädeillään opiskelun sijaan.

Hämmästyttävintä on, että koulu on lähtenyt digitalisaation kyytiin täydellä voimalla ja naiivisti. Suomen kouluissa tehdään nyt hyvin uskaliasta kokeilua, jonka lopputuloksesta ei ole tietoa. Vetureina ovat tietysti härpäkekauppamiehet.

Pädit ja tietokoneet ovat oiva apuväline, mutta nyt niistä on tehty itsetarkoitus miettimättä sen tarkemmin, mihin niiden kanssa jatkuva leikkiminen voi johtaa.

Olemmeko unohtaneet työn merkityksen opiskelussa?

 

5.

Inkluusio on iskenyt peruskouluun täydellä tuhovoimalla. 

Luokan- ja aineenopettajat on jätetty yksin. Oppimiseen suunnattuja resursseja on vähennetty

Harvat koulussa toimivat erityisopettajat ovat ylikuormitettuja. Oppilaat, joilla on lieviä luki- tai matematiikan häiriöitä eivät saa enää tarvitsemaansa tukea, koska laaja-alaisten erityisopettajien ryhmät ovat täynnä inklusoituja erityis-  ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Moni opettaja odottaa pelonsekaisin tuntein seuraavan Pisa-tutkimuksen tuloksia.

 

6.

Ylen artikkelissa Välijärvi ehdotti ratkaisumalleja ja kyseenalaisti nykyisen koulujärjestelmän peruskiviä. Jotta pohtimista ja keskustelua syntyisi, esitän vastakysymyksiä. Kursiivikysymykset ovat Välijärven.

- Mitä jos peruskoulu ei olisikaan kaikille sama?

Onko peruskoulu enää silloin peruskoulu? Johtaisiko kehitys silloin pikkuhiljaa erilliskoulujärjestelmään?

Olen jo pitkän aikaa miettinyt, että onko tämän jatkuvan peruskoulun kurjistamisen lopullisena tavoitteena erilliskoulujärjestelmä? Ajatellaanko niin, että kaikkia ei ei enää kannatakaan kouluttaa hyvin? 

- Pitäisi harkita entistä yksilöllisempää perusopetuksen järjestämistä.

Yksilöllinen opetus vaatii entistä enemmän resursseja. Pelkästään yksittäisten opettajien selkänahasta yksilöllistämistä ei voida repiä. 

Pitäisi palkata lisää erityisopettajia. 

Yksilöllisessäkään opetuksessa pelkkä tiedon pariin ohjaaminen ei riitä. Tukea on annettava niin heikolle, mutta edistyneillekin oppilaille, myös lahjakkaille. 

Onko jatkuva yksilöllistäminen oikea tie? Jospa vastaus löytyykin yhteisöllisyydestä?

- Entä jos opiskelua ei sidottaisikaan vuosiluokkiin?

Miten silloin käy yhteisöllisyyden?

Jo nyt jotkut yläkoulun oppilaat kokevat itsensä irrallisiksi.

- Jos lähtökohtana olisikin tietyn tason saavuttaminen peruskoulun aikana? 

Mitä sitten tehdään, kun asetettuja tavoitteita ei saavutettakaan?

Viime OPS-kierroksella asetettiin eri oppiaineisiin oppilaille sekä hyväksytyn että hyvän suorituksen kriteerejä. Juuri mitään ei tehty, kun oppilas ei saavuttanut hyväksytyn kriteerin rajoja. Oppilas vain livahti peruskoulusta, kun katsottiin läpi sormien.

Luokalle jättäminen tai muuten opiskelun pidentäminen ei ole suotavaa, koska sellainenhan lisää kustannuksia.

-  Entä jos valinnaisuutta lisättäisiin entisestään?

Käykö silloin niin, että motivoituneet  akateemisten perheiden lapset valitsevat kunnianhimoisen opiskelupaletin, ja muut vetelevät sieltä, mistä aita on matalin?

Tasokurssit peruskoulun alkuvaiheessa olivat täyttä murhaa. Käytännössä oppilaan yhteiskuntaluokka määritteli  valinnan.

- Voisiko yläluokkalainen suuntautua opinnoissaan nykyistä enemmän omien tulevaisuuden suunnitelmiensa mukaisesti?

Miten 15-16-vuotias oppilas voi tietää, mitä hän tulevaisuudessa tekee? Onko hän valmis tekemään kovia tulevaisuuteen tähtääviä valintoja, kun se oma moposkootteri on sillä hetkellä se tärkein asia?

Varsinkin pojat vielä yläkoulussa ovat aivan ulalla tulevaisuutensa suhteen. Otan esimerkiksi itseni. Vasta lukion jälkeen armeijan punkassa minulle valkeni, että voihan sitä opettajaksikin ruveta.

Ennen suuntauduttiin tulevaisuuden suunnitelmien mukaan, osa oppilaista meni oppikouluun, osa jäi kansakouluun ja meni sieltä kansalaiskouluun. Järjestelmää kutsuttiin erilliskoulujärjestelmäksi.

 

7.

Monessa asiassa olen Välijärven kanssa samaa mieltä, joihinkin hänen ehdotuksiinsa suhtaudun hiukan epäillen. Sitäkään en tiedä, olivatko Välijärven kaikki kyseenalaistemiset pitkällisen pohdinnan tuloksia vai nopeita vastauksia toimittajan kysymyksiin suorassa tv-lähetyksssä. 

En lähtisi kyseenalaistamaan nykyisen koulujärjestelmän peruskiviä, koska riskinä on, että silloin rojahtaa koko talo. Sitä en kiellä, etteikö peruskorjausta tarvittaisi. Sitä paitsi siinä ensimmäisessä Peruskoulun OPS:ssa, Valkoisessa Popsissa, on paljon nykypäiväänkin sopivia osia. 

Joka tapauksessa Välijärven avaus on vahva ja hyvä pohja keskustelulle.

Hyvää keskustelun avausta pitää kirjoituksillaan yllä myös emeritusprofessori Kari Uusikylä blogissaan.

Niin, ja pystyykö kasvatustiede ylipäätään vastaamaan yhteiskunnan ongelmiin, edes peruskoulun?

http://www.properuskoulu.net/2016/08/koulu-on-yhteiskunnan-peili.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pisan tulos kertoi, että Suomessä vähiten huonoja oppijoita. Mikä oli tukiopetuksen merkitys. Sitä on ajettu alas...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. Jos alan ammattilaiselle ei ole selvinnyt, mitä pitäisi tehdä tai ei ole rohkeutta ehdottaa ratkaisuja, niin peruskoulu on hukassa. Esimerkiksi kohdassa 4 eli digitalisaatiossa, on tunnistettu ongelma, mutta ei ole kanttia sanoa vielä selvemmin, että otetaan pari askelta takaisin päin:oppilaat osaavat nykyään käyttää internettiä paremmin kuin opettajat.

Ehkä tämä kuitenkin herättää kansamme edustajat perehtymään tilanteeseen paremmin. Suomessa on siksi vähiten huonoja oppilaita, kun kaikki oppivat lukemaan useimmiten jo ennen peruskoulua. Tätä etua ei osata hyödyntää peruskoulussa. Yliopistoasteella olemmekin sitten ajautuneet mutasarjaan opiskelijoiden valmistumisessa.

Kaksi lausetta blogissa on paljastava: "Tasokurssit peruskoulun alkuvaiheessa olivat täyttä murhaa. Käytännössä yhteiskuntaluokka määritteli valinnan". Tämä osoittaa todeksi sen, jota "peruskoulun isä" Erkki Aho peräänkuulutti: opettajilla täytyy olla peruskouluvakaumus. Tämä paljastaa sen poliittisen ideologian, että peruskoulun pitää pystyä oikaisemaan mm. perhetaustasta johtuvat tekijät ja "pakottaa" koululainen saman suunnitelman läpi oli motivaatiota tai taitoa tai sitten ei. Mission impossible.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Koululaisten netin käyttö ei ole sen kummallisempi taito kuin psykogien laboratoriorottien taito kulkea sokkelossa.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No netin käyttö on vain yksi tietotekniikan käyttömuoto jonka nuoret osaavat varsin hyvin nykyään. Tytärpuoleni oppi jo 5 vuoden ikäisenä käyttämään Windowsin paint ohjelmaa ilman mitään opastusta trial ja error menetelmällä ja myöhemmin, hän on nyt menossa lukioon, hänen omaan koneeseen asennettiin Photoshop 6s jonka hän myös oppi käyttämään niin hyvin että osaa tehdä digitaalisia kuvia piirustuspöydällään. Olen itse käyttänyt ja rakentanut koneita 1980-luvulta asti joten on hieman kokemsusta niiden käytöstä. Minua ihmetyttää tuo ainainen takertuminen noihin Pisa tuloksiin. Paljon oleellisempaa olisi mielestäni tutkia miksi esimerkiksi ruotsalaiset, joiden Pisa tulokset ovat suomalaisten tuloksia huonommat, menestyvät paremmin kun koulun jälkeen pitää sovelytaa mitä on oppinut.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Enpä ylpeilisi noilla taiteellisen kehityksen kannalta haitallisia ťietokonepuuhasteluilla

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Trial ja errorilla ne rotatkin pärjäävät psykologien sokkeloissa.

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Kiitos hyvästä avauksesta! Suosittelen jokaisen lukevan Kari Uusikylän blogin. Oli niin hyvää ja ajatuksia herättävää tekstiä!
Pitäisi todella edelleenkin ja tulevaisuudessa nähdä OPPIJA keskiössä eli opettajille pitää luoda mahdollisuudet tukea oppijaa löytämään omia vahvuuksiaan. Oppilaan onnistumiset ja innostuminen oppimistilanteessa ovat sitä parasta palautetta mikä antaa myös motivaatiota opettajan työhön.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kari Uusitalo on hyvä tyyppi. Mutta valitettavasti itse kasvatustiede ei ole oikea tiede. Vastuu jää kuulijoille...

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/212...

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Professori Uusikylä kirjoittaa opetukseen liittyvää "faktaa"!
Opettajan rooliin kuuluu huomioida opetuksessaan muutkin kuin ne oppilaat, joilla on taipumusta teknisille aloille. Ex-matematiikan opettajana olen kokenut, että juuri ne oppilaat, joilla ei kotoa tule kannustusta oppilaan omiin vahvuuksiin, opettajalla on merkittävä rooli heidän kohdallaan.
Sivistynyt yhteiskunta ei voi takertua vain niihin aloihin, joilla katsotaan olevan yhteiskunnan kannalta taloudellista merkitystä. Mielestäni yhteiskunta ei voi myöskään tukea pelkästään kansalaisten oman mielihyvän etsimistä! Terve yhteiskunta ( epäterveitä löytyy pilvin pimein) hyväksyy omien kansalaisten erilaisuuden. Sitä ei tarvitse pakolla ja hyötynäkökohdilla tuoda muualta maailmasta!!!

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Motivaatio koulunkäyntiin nousisi, jos koulunkäynnistä olisi hyötyä. Mutta kun ei, vaikka kuinka kävisi tunnollisesti koulua ja oppisikin jotain, silti saattaa päätyä eri alalle pätkätöihin tai työttömäksi maisteriksi.

Koululaiset ovat niin älykkäitä että ymmärtävät olla panostamatta turhaan koulunkäyntiin kun sossunrahat saa sekä akateemiset että ilman peruskoulututkintoa olevat asukkaat.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

En usko tuota. Vikaa vanhemmissa tai vertausryhmässä.

Toimituksen poiminnat