enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kuulosuojaimia alaluokille

  • Kuulosuojaimia alaluokille

Aloitin työni Vantaan Hiekkaharjun koulussa. 

Luokkani sijaitsi samalla käytävällä, missä oli myös kolme tarkkailuluokkaa. Luokkia opetti kolme kokenutta ja osaavaa tarkkismaikkaa, joita arvostin kovasti. He olivat ymmärtäväisiä, mutta samalla jämptejä miehiä.

Ihmettelin, kun luokissa oli muutamia karsinoita. Oppilaiden työpisteet oli eristetty väliseinillä, että oppilas näki vain eteenpäin, ei taakse tai sivuille. Karsina auttoi oppilasta keskittymään opiskeluun.

Syksyllä kouluuni tilattiin 40 kappaletta kuulosuojaimia. Ihmettelin asiaa, teknisessä käsityöluokassa  on riittävästi kuulosuojaimia, eikä siellä muutenkaan opiskele 40 oppilasta kerrallaan.

Uudet kuulosuojaimet tilattiin alaluokille. Mihin ihmeeseen kuulosuojaimia normiluokissa tarvitaan?

Sain vastaukseksi, että on oppilaita, jotka tarvitsevat kuulosuojaimia, koska muuten he eivät pysty keskittymään opiskeluun. Pienikin häiriö voi keskeyttää opiskelun.

Mistä tämä kertoo?

Onko aistiyliherkkien lasten määrä kasvanut? Vai onko luokkien melutaso noussut?

Joka tapauksessa on selvää, että inkluusion (erityisoppilaita on siirretty normiluokkiin) myötä on tapahtunut odotettu ketjureaktio. 

Harvoissa erityisluokissa on käyttäytymishäiriöisiä oppilaita, mutta toisaalta myös harjaantumisoppilaita. Opetus ei kohtaa, erityisluokanopettajat painivat yksinään ylivoimaisten haasteiden kanssa. 

Perinteisten erityisluokkien oppilaat ovat nyt normiluokissa. Oppilaita voi olla monta, viisi-kuusi-seitsemän-kahdeksan. Opetus ei kohtaa, luokanopettajat painivat yksin ylivoimaisten haasteiden kanssa. 

Normiluokissa opiskelevat perinteiset erityisoppilaat saavat tukea laaja-alaisten erityisopettajien ryhmissä. Tavallisista luki- tai matematiikan häiriöistä kärsivät oppilaat, entiset viitos-kuutosarvosanojen oppilaat, jäävät ilman laaja-alaisen opettajan tukea. Opetus ei kohtaa, laaja-alaiset erityisopettajat painivat yksin ylivoimaisten haasteiden kanssa.

Pian ensin yläkouluissa, sitten lukioissa, ja lopuksi yliopistoissa ihmetellään oppimisen tason romahdusta.

Hyvin mielenkiintoista on, että samaan aikaan ollaan siirtymässä ns. uuteen oppimisympäristöön. 

Rakennetaan avoimia oppimisympäristöjä, pieniä oppilaita sijoitetaan yksin, kaksin tai pienissä ryhmissä opiskelemaan aula- ja käytävätiloihin räpläämään tablettejaan. Opettajan perään saa huhuilla.

Luin Hesarista tai paikallislehdestä artikkelin, jossa oli kuva kahdesta pienestä tokaluokkalaisesta pojasta. He istuivat tabletit käsissään naulakon alla kenkätelineessä. Artikkelissa koulun rehtori suurin piirtein posket hehkuen totesi, että meillä on nyt siirrytty uuteen oppimisympäristöön.

Luokista poistetaan pulpetteja, luokkiin sijoitetaan sohvia, säkki- ja pallotuoleja. Tavaroille ei ole enää kunnon säilytystiloja. Ei kait liikoja tavaroita kohta tarvitakaan, kun käytetään sitä yhtä tai samaa tablettia. 

Johtava koulutoimen virkamies toteaa valtuustosalissa, että uusi oppimisympäristö tuo selvää tilasäästöä.

Ja lapsille ostetaan kuulosuojaimia.

http://www.properuskoulu.net/2016/01/kuulosuojaimia-alaluokille.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Mikäs siinä, jatkossakin vaan peltorit päässä läpi elämän.

Itse lähtisin radikaalisti liikkeelle blokkaamalla 3G- ja 4G-verkot oppituntien ajaksi. Eli puhelut onnistuu, mutta netti ei toimi. Hoituu ihan vaikka tällaisella pöydällä nököttävällä purkilla:

http://www.jammer-store.com/rcj40-d-adjustable-fiv...

Tuollaisessa "uudessa oppimisympäristössä" opiskelu toimii, jos oppilaat ovat kiinnostuneita opetettavasta aiheesta. Jokainen ymmärtää, ettei näin varmasti ole kaikkien kohdalla. Eihän tässä tietenkään mitään uutta ole, mutta aiemmin oli pakko oppia jos halusi läpäistä kokeet. Nykyään ollaan kai aika tavalla lepsumpia. Tosin kyllähän ennenkin sai lopulta sen vitosen kun yritti tarpeeksi.

Sanalla "pakko" on huono maine nykyään, mutta vaikea on keksiä mitään muuta oikeasti toimivaa keinoa saada kaikki opiskelemaan ns. perusasiat. Kaikki siitä eteenpäin onkin sitten sitä innostusta ja kiinnostusta.

Tästä teknoinnostuksesta voisi kirjoittaa enemmänkin. Erityisesti verraten oman ikäluokan kokemuksia tietotekniikasta pari vuosikymmentä sitten nyt koulunsa aloittaviin. Ovat muuten nuo vekottimet muuttuneet eikä pelkästään hyvään suuntaan. :-)

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Valitettava tilanne monissa kouluissa jo nyt ja vielä valitettavampi, kun peruskoulun uusi opetussuunnitelma astuu voimaan. Ilmeisesti pois ovat jäämässä mm. numeeriset arvioinnit ja opetuksen lähtökohdiksi tulevat ilmiö- ja oppilaskeskeisyys oppilaan oman "luontaisen aktiivisuuden ja uteliaisuuden" kautta koko ikäluokalle.

Luulen ja uskonkin, että tulevat muutokset on tarkoitettu, isossa kontekstissa, palvelemaan samaa uus-liberalistista kehitystä kuin muuallakin yhteuskunnassamme tapahtuu. Lisäksi haetaan rakenteellisten muutosten kautta säästöjä koulutusjärjestelmämme alimmille, mutta merkityksellisimmille tasoille. Siinä missä nyt korkeakoulutasolla.

Seuraukset tulevat olemaan nopeat: opetuksen taso ja sitä kautta tulokset tulevat laskemaan ja eriarvoisuus lisääntyy voimakkaasti. Samalla saadaan tekosyy perustaa eliitille yksityiskouluja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset