enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Maahanmuuttajalasten opetus keskittyy harvoihin kouluihin

  • Maahanmuuttajalasten opetus keskittyy harvoihin kouluihin

Yle 2.12.    Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

 

Ylen artikkelin ohessa on erittäin mielenkiintoinen kone, jonka avulla voi katsoa eri koulujen vieraskielisten oppilaiden määrän. Katsoin tietenkin ensimmäiseksi oman kouluni, Vantaan Pähkinärinteen koulun tilanteen:

Koulussa on 427 oppilasta, joista vieraskielisiä on 64 (15,0 %), mikä ylittää reippaasti yli maan keskiarvon. Kaikki vieraskieliset eivät suinkaan ole pakolaisia, sillä vieraskielistä lapsista suuri osa on viron- tai venäjänkielisiä.

Koulun postinumeroalueen 01710 asukkaista työttömiä on 8,4 %, pienituloisia on 13 %. Molemmat ovat selvästi alle maan keskiarvon. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon asukkaista on suorittanut 23,6 %, selvästi yli maan keskiarvon.

Koulun alueella on kaksi muutakin postinumeroaluetta, jotka ovat omakotivaltaisia alueita. Koulustani löytyy siis kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista yhteiskuntaluokista.

Pähkinärinne taitaa olla jonkinlainen poikkeus, sillä kouluni ei ole mitenkään huono-osaisten asuinlue, pikemminkin päinvastoin, ja silti alueella asuu paljon vieraskielisiä perheitä pakolaisisperheistä muihin maahanmuuttajaperheisiin.

Hyvin mielenkiintoista on, että lähes 90 prosentissa Suomen kouluja ei ole ollenkaan vieraskielisiä oppilaita tai vain muutama.

Kasvatustieteen dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo, että segregaatio, alueiden välinen eriytyminen, on alkanut. 

Pääkaupunkiseudulla eriytyminen on alkanut ajat sitten, erityisesti Helsingissä, jossa alueiden ja koulujen väliset erot ovat revähtäneet. Sama kehitys on nähtävissä myös Espoossa ja Vantaalla. 

Vantaan Länsimäen koulun 535 oppilaasta 40,9 prosenttia on vieraskielisiä. Hakunila ja Länsimäki muodostavat Itä-Helsingin kanssa maan suurimman vieraskielisten ihmisten keskittymän. Kauaa ei kestä, kun yli puolet alueen asukkaista on vieraskielisiä. 

Nyt puhutaan paljon vastaanottokeskusten sijoittamisista. Pitää kuitenkin muistaa, että harva maahanmuuttaja jää pysyvästi asumaan vastaanottokeskusten liepeille esim. Kempeleeseen. Maahanmuuttajat valuvat pikkuhiljaa suuriin asutuskeskuksiin.

Hyvä kysymys on, onko hyvä, että maahanmuuttajat hajautuvat eri kouluihin? Vai onko parempi, että heitä on paljon harvoissa, suuremmissa kouluyksiköissä?

Pähkinärinteen koulu on iso koulu, 427 oppilasta, joukossa on paljon vieraskielisiä lapsia. Olemme tottuneet opettamaan heitä, vaikka koulumme ei vastaanottokoulu olekaan. Löytyy kotikielten opetusta, Suomi toisena kielenä opetusta, erityisopetusta, eri uskontojen opetusta. On myös totuttuja käytänteitä.

Tilastojen mukaan valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta. (Yle 2.12.)

Voi olla, että koulutuksen kannalta maahanmuuttajien hajauttaminen ympäri maata ei ole ainakaan taloudellisesti järkevää, vaikka äkkiseltään niin tuntuisi.

Kalliiksi kävisi.

http://www.properuskoulu.net/2015/12/maahanmuuttajalasten-opetus-keskittyy.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset