enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia

  • Pakolla ei ruotsin kieltä opita.
    Pakolla ei ruotsin kieltä opita.

22.12. Ilkka

Tutkimustulos: Pakkoruotsi pois

Tänään julkistettava laaja tutkimus osoittaa, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi koulussa. Vastaajista 62 prosenttia sanoi, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella muuta kieltä kuin ruotsia. Kanta oli vahva varsinkin Itä-Suomessa.

Tutkimusta johti Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund. Vaasan yksiköstä mukana oli dosentti Kim Strandberg. Vastaajina oli peräti 7 358 suomenkielistä suomalaista.

Pakkoruotsia ei siis siedetä, vaikka enemmistö tutkimuksen vastaajista muuten suhtautuu kaksikielisyyteen myönteisesti. Suurin osa suomenkielisistä suomalaisista, 69 prosenttia, on sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko.

 

Åbo Akademin tutkimustulos on tyrmäysisku pakkoruotsille.

Olen aivan varma, että vapaaehtoinen kielivalinta parantaisi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Monelle oppilaalle pakollinen ruotsin kielen opiskelu on vastenmielistä, mikä on aivan ymmärrettävää. 

Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta peruskoulun yläkoulussa. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei kieltä opita.

Kaikessa opiskelussa motivaatio on oleellista.

Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan.

Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.

Kielten opiskeluun on saatava lisää pontta. 

Kun opiskelin lukiossa 1970-luvulla, kaikki opiskelivat kolmea, osa jopa neljää kieltä. Käytännössä suurin osa nyky-ylioppilaista hallitsee kunnolla vain englannin kielen.

http://www.properuskoulu.net/2014/12/suurin-osa-suomalaisista-vastustaa.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (143 kommenttia)

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tärkeää olisi se,että kansa saisi päättää myös siitä mitä asioita eduskuntavaaleja edeltävissä keskusteluissa käsitellään.

Elääkö Suomi viennistä vai ei? Jos elää niin mitens olisi jos alettaisiin opiskelemaan suuria kansainvälisiä kieliä pakkoruotsin sijasta?

Stubb voisi x-ulkomaankauppaministerinä alustaa aiheesta. Sitten muut komppaisivat itsensä edistykselliseksi mainostavaa Stubbia.

Mohamed Rasal

Onko tätä oikeasti kysytty äänestyksellä? Har det varit frogat po röstningen?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan."

Koulussa on paljon vapaaehtoisesti valittavia kieliä, mutta ne eivät maistu. Miten käytännössä lisäisit kielten opiskelua, kun ei pakolla eikä vapaaehtoisuudella onnistu? Minun yläasteellani ja lukiossani luettiin hyvin ahkerasti kieliä, pakollisesta ruotsista huolimatta. Suurin osa valitsi C-saksan ja moni otti vielä lukiossa ranskan tai venäjän. Tämä oli 90-luvulla, jolloin lukuhalut olivat hyvässä hapessa. Moni halusi Keski-Eurooppaan vaihto-oppilaiksi ja lähtikin.

Nyt englanti näyttäisi syövän koko potin.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Petra...

Seiskalla valittaisiin toinen kieli. Todennäköisesti silloin ruotsin kielen todellinen asema parantuisi, koska moni oppilaista tulisi valitsemaan ruotsin. Halu lisää motivaatiota.

Lukiossa pitäisi opiskella kolmea kieltä kuten ennenkin tehtiin.

Ennen lukiolaiset opiskelivat englantia ja ruotsia, lisäksi yhtä kolmatta kieltä, useinmiten saksaa. Kielilinjalaiset ottivat vielä neljännenkin kielen.

Koulussani, Tikkurilan yhteiskoulussa, oli parivalinnat. Lukiossa kolmanneksi kieleksi piti valita joko saksa tai venäjä. Kielilinjalaiset valitsivat lisäksi joko ranskan tai latinan.

Kansakoululaisten asema oli ennen surkea. Piti lukea vain englantia, eikä sitäkään opittu kunnolla.

Nykyinen kieltenopetus on kaiken lisäksi huomattavasti laadukkaampaa kuin se 1970-luvulla oli. Lukiolaiselle kolmen kielen opiskelu on a peace of cake.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hieman hämmentää, kun ensin valitat kielten opiskelun romahtamista, mutta kuitenkin sanot että ennen oli surkeampi opetus.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #8

Juuri noin Petra on, kielten opetus sinänsä korkealla tasolla Suomessa, mutta kieliä opiskellaan liian vähän esim. lukioissa. Lukiolaiset voivat aivan hyvin lukea vaikka kolmea-neljää kieltä.

Peruskoulussa lähes joka toiselle riittää yksi vieras kieli, englanti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mnjaa...Itse luin lukiossa englantia tasan 4 tuntia, ja sain päästötodistukseen ysin. Koulu ei pysty opettamaan enlantia enempää kuin 3-4 kurssia tehokkaasti, sen enepää opettajien taidot kuin koulujen resurssitkaan eivät riitä. Pääosa opettajista ei tunne edes ko. kielen ison alkukirjaimen käyttösääntöjä, saati esim. englannin kieliopin genus-järjestelmää.

Koulun kielivalinnoista englanti on se turhin. Pääosa englannitaidosta hankitaan noiden kolmen-neljän kurssin jälkeen muualta kuin koulusta. Lisäksi vähintään 90 % suomalaisista ei koskaan elämänsä aikana tule varsinaisesti tarvitsemaan englantia. Englantia tarvitaan enlanninkielisissä maissa, ei oikeastaan muualla.

Tärkeitä opittavia kieliä olisivat esim. latina (kaikkien romaanisten kielten perusta), saksa (käyttökieli "ulkomaalaisten kanssa" saksankielisissä maissa ja koko Itä-Euroopassa venäjänkielisiä alueita lukuunottamatta (jopa Puolassa!), espanja, kiina, arabia jne.

Suomessa sekoitetaan vieraiden kielten mielikuvitusmaailma todellisuuteen: kaupankäynnissä on etulyöntiasemassa se, joka osaa asiakkaan äidinkieltä, ei se, joka osaa paremmin enlantia. Korkeakouluissa tarvitaan englantia lähinnä itseään toteuttavana ilmiönä: saksankielistä tiedettä ei enää hankita, koska saksaa ei osata, koska saksaa ei opiskella, koska saksankielistä tiedettä ei enää hankita jne.

Se, että turistikeskuksissa pärjää huonolakin englannilla, on tietysti tosiasia. Mutta monessa pärjää jo ihan suomellakin. Sen sijaan toista kotimaista, oli se sitten vaikkapa suomi, tarvitaan Suomessa, jossa yli 90 % suomalaisista tulee viettämään käytännössä koko aikuisikänsä ja hankkimaan toimeentulonsa suomen tai ruotsin kielellä.

Iänikuisen puheenaiheen, Nalle Wahlroosinkaan "salaisuus" ei ole enlannin, vaan ruotsin kielen taito, niin perinteisestä suomalaisesta maanviljelijäsuvusta kuin hän onkin peräisin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #19

"Koulun kielivalinnoista englanti on se turhin. Pääosa englannitaidosta hankitaan noiden kolmen-neljän kurssin jälkeen muualta kuin koulusta."
-- Ei englantia voi oppia ellei sitä opiskele. Ei mitään kieltä opi tyhjästä. Siksi koulussa pitää tarjota englannin opetusta. Sen jälkeen toki kielitaidon parantaminen ja ylläpitäminen on vaivatonta.

"Englantia tarvitaan enlanninkielisissä maissa, ei oikeastaan muualla."
-- Ihmiset matkustelevat yleensä useammassa maassa kuin he pystyvät oppimaan kieliä. Siksi englanti on kätevä: se toimii yleiskielenä isossa osassa maailmaa toistensa kieliä osaamattomien välillä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #43

Ehkä kannattaa mainita, että myös yliopistomme hankkivat vieraista valloista kaikki kansainvälisesti arvokkaat tieteelliset vaihtotietonsa englannin kielellä. Ei niissä tilanteissa tankeroruotsilla tosiaankaan pitkälle pötkitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #127

Kuten totesin jo viesissä 19: " Korkeakouluissa tarvitaan englantia lähinnä itseään toteuttavana ilmiönä: saksankielistä tiedettä ei enää hankita, koska saksaa ei osata, koska saksaa ei opiskella, koska saksankielistä tiedettä ei enää hankita jne."

Englannintaidoista yliopistoissamme kertoo hyvin luennoitsija, jota olin kuulemanssa, joka kertoi Sakalaisen ritarikunnan linnasta, jossa oli "squaw formed tower made of pricks".

Jarno Liedes

Monelle aktiiviselle nuorelle on nyt ruotsin takia mahdottomuus opiskella mitään muuta kieltä. Ruotsi vie aivan käsittämättömän paljon tilaa lukujärjestyksestä lukiossa, 6 pakollista kurssia + 3 lisäkurssia. Noista jos poistaisi puolet edes niin Saksa, Ranska ja muut kielet kokisivat ylösnousemuksen.

Jos opiskelija yhtään harrastaa mitään lukio aikaan (liikuntaa, musiikkia), ei lukujärjestyksessä ole YHTÄÄN ENÄÄ TILAA muulle. Ruotsia siis pois niin homma helpottuu. Valinnaiset kielet ajoittuvat klo. 16 -18 välille. Ruotsi taas on normiajassa kiinni(kiintiönä) 8.00 - 16.00. Englantia opiskelllaan sen kiistattomien hyötyjen takia, ruotsilla ei vain tee mitään eikä suurinosa suomalaisista halua "palvella" ruotsalaisia.

Logic, gotta love it.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Valtio pitää keinotekoisesti yllä ylimitoitettua ruotsin kielen opiskelutarvetta.

Onhan se erikoista,että ainoa pakollinen aine peruskoulusta yliopistoon on ruotsin kieli. Ei edes äidinkieli ole saanut samaa asemaa.
Silti ei saisi esim. Carl Haglundin (rkp) mukaan puhua pakkoruotsista.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #86

Valtiovalta sulkee Suomen nuorison kahden pikkukielen häkkiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #128

Jep. Ja valtiovalta Suomessa olemme me suomalaiset itse.

Jaakko Häkkinen

Petra, ääripäiden välillä on kolmaskin vaihtoehto:
- pakollinen kieli, esim. pakkoruotsi = heikko motivaatio, vastarinta
- pakollinen kielipaikka = määrätään tietty määrä vieraita kieliä pakollisiksi, mutta ne saa itse valita. PARAS VAIHTOEHTO!
- Kielettömyys = typerää, koska ei opita kieliä

Ihmiset eivät napise, jos he saavat itse valita pakolliseen kielipaikkaan kielen, jonka kokevat tärkeimmäksi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Juuri noin. On myös huomattava, että vapaaehtoisesta ruotsin kielestä hyötyy kaikkein eniten juuri ja nimenomaan ruotsin kieli itse.

Eikä ole vaikea havaita, että kielipolitiikka ja siihen liittyvä valtapolitiikka on maamme ainoalle kielipuolue-RKP:lle ja sen harjoittamalle politiikalle elinehto. Se kelpaa yhä äänten kalasteluun ja vaalikarjan paimentamiseen. Näin silti, vaikka Ylen gallupkin osoitti 34 % ruotsinkielisistä itsestään kannattavan pakkoruotsin poistoa, mukaanlukien RKP:n entinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds, Linus Torvaldsin isä.

On merkillepantavaa, että professori Kimmo Grönlundin ja Åbo Akademin tutkimus ei puhunut ruotsinkielisten parissa suoritetusta asiaan liittyvästä Ylen gallupin tapaisesta kyselystä yhtään mitään. Ilmeisesti asiaa ei ruotsinkielisten parissa kovin laajalti edes tutkittu.

On pääteltävissä, että samana päivänä, kun pakkoruotsi romahtaa, niin myös RKP romahtaa. Jotkut väittävät Caj Göran Alexanderin luotsaaman kokoomuksen jo romahtaneen ja vielä laajemmin katsoen varsin monet odottavat myös kokoomuksen venäläisen veljespuolueen Jedinaja Rossijan romahdusta.

Professori Matti Klingen mukaan Suomen historiassa on ollut kolme suurta kysymystä:

1) Työväenkysymys
2) Venäjä-kysymys ja
3) Kielikysymys

Työväenkysymys ja Venäjä-kysymys on ratkaistu enemmän tai vähemmän tyydyttävästi asein. Edellinen sisällissodassamme ja jälkimmäinen kahdessa viime sodassamme.

Kielikysymys mätää ja visvaa vuotavine kipeine pakkoruotsihaavoineen kansallamme on yhä lääkittävänä ja se meidän on hoidettava ja ratkaistava.

Mikael Kerokoski

Miksi pitäisi osata monta kieltä välttävästi, eikö kannattaisi opetella yksi hyvin? Englanti on de facto business-kieli.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Englanti on myös de facto tietotekniikkakieli.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Mikael, lukiolaiset kykenevät opiskelemaan useampaakin kieltä. Peruskoulussa joillekin riittää yksikin kieli.

Mikael Kerokoski

Kykenee, ei siitä ollutkaan kyse. Kielen opiskelu on jonkin muun asian opiskelusta pois.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Varmasti lukiolaiset pystyvätkin. Kaikilla ei valmiudet ole kielten omaksumisen suhteen kolmen A:n luokkaa, ja juuri heille yksilöinä hyödyllistä olisi saada pelkästään englannin opetusta tehostettuna. Lukioon pyrkijöiltä voidaan edellyttää hiukan enemmän.

Pakkoruotsin ja monikielifetistien ymmärrykseen ei näytä mahtuvan, että yksilön tarpeiden mukaan annettu opetus edistää maksimaalisesti yhteiskunnan yleistä etua.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #73
Jouni Nordman

Tossa kun juttelin filsofian proffan kanssa, otettiin lopputulokseksi se, että nuorille on englanninkielinen lisäksi parempi opettaa johonkin muuhun kieli ryhmään kuuluva kieli. Sillä looginen ajattelu paranee, kun on enemmin kielellisiä logiggamalleja.

Jaakko Häkkinen

Jouni, noinhan se menisi. Kaikki meillä opetetut indoeurooppalaiset kielet ovat aika samanlaisia. Olisi avartavaa, jos tarjolla olisi enemmän muihinkin kielikuntiin kuuluvia kieliä, suurimmista esim. turkkia, arabiaa tai kiinaa.

Mutta ei niitäkään pakkokieliksi tarvita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Aina voi harmaannuttaa hiuksiaan kreikan kanssa. :D Ei ole maailman helpoimpia kieliä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessa ruotsin kielen täydellinen hallinta on osa korkeakulttuurisuutta.

Pakkoruotsin tuntimääriä tulee huomattavasti lisätä, jotta tavoitteeseen päästäisiin ja suomenkielinen rahvas saataisiin kielellisesti liitettyä maamme eliittiin ja samalla pohjoismaiseen ja länsimaiseen yhteisöön.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Neuvoisin tutustumaan spontaaniin nyk. pääministerimme lausumaan pohjoismaisenneuvoston kokouksessa taannoin. Se sopinee hra Toivosellekin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Vittu mitä paskaa, ei voisi vähempää kiinnostaa."

Mainittakoon, että lapsena pääministeri Alexander Stubbin kotikieli isänsä kanssa oli ruotsi, äidin kanssa suomi.

Uskoisin, että silloisen eurooppaministerimme käytös tuossa kokouksessa vuonna 2011 olisi ollut aivan toisenlaista, jos myös hänen äitinsä olisi käyttänyt pikku-Aleksin kanssa kotona ruotsin kieltä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #34

Miksikähän reipas pääministerimme ei muuten käytä koko kovin supisuomalaisen härmäläiseltä kalskahtavaa komeaa etunimisarjaansa: Caj Göran Alexander.

Onko kyseessä vain pelkkä vaatimattomuus vai vaalitaktiikka kysyy nimimerkki-Epätietoinen Iisalmesta?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #135

Itseoikaisu tähän kohtaan 135. Pyydän erehdystäni anteeksi pääministeriltämme. Hänen tarkka oikea nimensä lieneekin Cai-Göran Alexander Stubb eikä se mitä minä virheellisesti käytin.

Jaakko Häkkinen

"Suomessa ruotsin kielen täydellinen hallinta on osa korkeakulttuurisuutta."
-- Pekka Toivonen, sinä olet kielirasisti: sinusta ruotsin kieli on arvokkaampi kuin suomen kieli, ja vain ruotsin avulla pääsemme sivistykseen.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182106-perus...

Toivottavasti sinunkaltaisiasi rasisteja ei ole paljon.
Vielä parempi, jos vitsailet.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jaakko Häkkinen, jos kuvittelet pärjääväsi maailmalla suomen kielellä, olet aivan väärässä.
Mene vaikka laivalla Ruotsiin. Ruotsin kielellä pärjäät sentään Tukholmassa ja pystyt nauttimaan Ruotsin kulttuuritarjonnasta tällä toisella kansalliskielelläsi.

P.S. Suomessa populaari-ja massakulttuuri tarjoillaan suomeksi tai englanniksi.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #53

Ruotsissa pärjää muuten tosi hyvin englanniksi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #53

Maailmalla et pärjää ruotsilla sen paremmin kuin suomellakaan, eikä ruotsi ole sen tärkeämpi avain Sivistykseen kuin suomikaan. Luovu siis kielirasismistasi.

Ihan yhtä lailla voisi sanoa ruotsalaisille, että suomi on avain sivistykseen, menkää vaikka Suomen-laivalle katsomaan! Ja samalla voitte tutustua suomalaisten kaupunkien värikkääseen historiaan - eli sivistyä.

Pekka, jokainen kieli avaa ovia juuri senkieliseen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Ruotsi ei ole siinä oikeasti muita kieliä tärkeämpi, vaikka sinun uskonnossasi se onkin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #63

Jaakko Häkkinen,

Ruotsin kielellä pärjää Ruotsissa paremmin kuin suomella. Suomessa ruotsinkieliset pärjäävät keskimäärin paremin kuin suomenkieliset, vertaapa itseäsi vaikka Björn Wahlroosiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #75

Heh, viisauksia tulee nyt ihan solkenaan.....Tiedätkö muuten Pekka, että myöskin Saksassakin pärjää paremmin saksalla ja samoin saksalla pärjää myös Itävallassa ja Sveitsissä:).

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #77

Ei pidä odottaa kovin suuria näiltä "järjen jättiläisiltä" jotka pakkoruotsia perustelevat.

Lipponenkin kehotti opettelemaan ruotsia jotta pääsee Pohjois-Norjaan töihin. Silti sinne ei ole edes ruotsin opettajia rekrytoitu.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #102

Tankeroruotsillaankohan se Paavo-Pöö Lipponen kaksi sanaa minuutissa kerrallaan niitä Venäjälle suuntaamiaan kaasuputkikauppoja järjesti?

Tankeroruotsillaan se Paavo myös pyrki EU:n presidentiksi, mutta huonoin tuloksin. Tankeroruotsi ei tuntunut kelpaavan muulle Euroopalle. Ehkä Paavon epäonni oli myös samalla koko Euroopan onni, Paavo olisi pressana pakkoruotsittanut koko Euroopan sillä perusteella, että pakkoruotsi on yleissivistystä ja korkeakulttuuria.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #75

Pekka, miten tämä liittyy pakkoruotsiin? Eiköhän ole itsestään selvyys, että jokaisella kielellä pärjää niissä maissa, joissa sitä kieltä puhutaan, paremmin kuin sellaisilla kielillä, joita niissä maissa ei puhuta?

Ruotsinkielisten "pärjääminen" Wahlroosin tapaan johtuu vanhasta rahasta ja vanhan rahan sukujen periytyvästä verkostoitumisesta. Sen sijaan koulutuksessa he eivät pärjää suomenkielisten tasolla, kuten PISA-tutkimukset osoittavat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #53

Täällä hyödyllisiksi kieliksi olen havainnut kreikan lisäksi saksan, englannin, venäjän ja bulgarian kielen. Ruotsia en ole kuullut puhuttavan lainkaan. Suomea kyllä käytän muiden suomalaisten tuttujen ja ystävien kanssa täällä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #53

Populaarikulttuuria on suomessa kohdalleni osunut enemmän japaniksikin kuin ruotsiksi.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #53

Eikö ne siellä laivalla osaa englantia?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Kyllä Pekka ja RKP:n perustaja Axel Olof Freudenthal ovat asian näin funtsineet olevan ja suomen kielen ala-arvoisuuden kurakastiin rankanneet.

Ruotsin kieli on sitä paitsi indoeurooppalainen kieli siinä missä venäjän kielikin, melko läheisiä sukukieliä vielä molemmat kirjaimiston erilaisuudesta huolimatta. Mannerheimkin piti kovasti venäjän kielestä.

Ai, mutta näitähän ei saanutkaan tuoda esille. Freukka kääntyy haudassaan.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Hilpeetä,ettäkö itäruotsalaisen murteen puhuminen on korkeakulttuuria _Suomessa_.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Arvostan huumorintajuasi.

Joopa joo. Nautakarjaan pitää sotkea lisää arjalaista verta.

Sillä lailla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Suomi on kovin takapajuinen kielten opiskelussa. Ja juuttunut tuohon pakkoruotsiin. Vertaan nyt Saksassa asuvia tytärtäni ja tyttärentyttäriäni ja sitten Luxenburgissa asuvia sukulaisiani.

Saksassa asuva äiti on suomalainen ja isä mexicolainen. Äiti puhuu Suomessa opittuja ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, ja myöhemmin opittua espanjaa, kaikkia erittäin sujuvasti. Työpaikka on amerikkalainen paperinjalostusjätti. Hän sai hyvän aseman yrityksessä vastaten pohjoismaista ja Euroopasta juuri monipuolisen kielitaitonsa vuoksi, erityisesti myös ruotsin.

Isä espanjankielinen, joutui opettelemaan Eurooppaan tullessaan yliopistotutkintojensa vuoksi saksan ja englannin. Mutta "salakielenä" hän taitaa myös suomea. Logistiikka-asiantuntijana kansainvälisessä yrityksessä.

Tyttärentyttäret 5- ja 6- vuotiaat puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. Vanhimmalla alkaa ranskan kieli jo toisella luokalla. Lapset menevät Saksassa 6-vuotiaina kouluun.

Luxenburgissa isä on saksalainen ja äiti mexicolainen. Tytär 15 v. puhuu luxenburgishia, saksaa, englantia, ranskaa ja espanjaa sujuvasti. "Salakielenä" hieman suomea.

Suomalainen kielipolitiikka on harvinaisen yksiniittistä. Lapsille pitäisi opettaa heti 3 v alkaen päiväkerhoissa erilaisia kieliä, "kaali" on niin tyhjä, että sinne mahtuu useita kieliä samanaikaisesti puhuttuina.
Meillä räävitään ja raavitaan päätämme kieliopin ja oikein lausutun kanssa.
Lapsille menee suomen lisäksi helposti 2-3 kieltä perille ja hyvälle tasolle. Kieliopit myöhemmin. Siinä yksi ruotsi on peanuts, sen osaaminen auttaa saksan opiskelussa.
Se vanha "totuus" pitää haudata, että ei voi oppia kunnolla kuin 1 tai 2 kieltä samanaikaisesti.

PS. naapurini, merimies kertoi kysyessäni, millä kielillä sinä pärjäät satamissa ( tavallinen merimies). Hän vastasi, että millä vaan ja tarkoitti suomea, ruotsia, tanskaa, saksaa, englantia, venäjää, espanjaa ranskaa ja hieman kiinaa. Eikä valehdellut, kun kysin jotakin, mutta en kiinaksi.

Jaakko Häkkinen

Heikki, miksi juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille? Eihän se, että kieliä on lapsena helppo opetella, mitenkään perustele pakkoruotsia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Siitä ei ole mitään haittaa, vaan etua esim. saksan opiskelulle ja ymmärtää yhteistä sivistyspohjaamme laajasti. Pakkohan on meidän kaikkien mukavuudenhaluisten antimantra, olkoonpa mikä tahansa oppisen muoto. Kiinnostus ja halu ohjaavat opiskelua oikeaan erikoistumiseen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #60

Ei mistään kielestä ole haittaa - pitäisikö kaikki maailman tuhannet kielet siis tehdä pakollisiksi?

Yhtä hyvin englanti ja saksa helpottavat ruotsin oppimista - pitäisikö niistä siis tehdä pakkokieliä?

Miksei yhteistä sivistyspohjaamme voi ymmärtää suomeksi?

On selvää, että koulu on pakollinen, kouluaineet ovat pakollisia ja vieraat kielet ovat pakollisia. Sen sijaan ei ole perusteltu, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille. Osaisitko sinä perustella sen? Kukaan muu ei ole vielä osannut...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #64

Olkaamme kiitollisia , että ruotsinkielisistä yliopisto-opiskelijoista muodostui se jääkäriliikkeen ydin , joka vuodesta 1914 alkaen alkoi aseellisen valmistautumisen Suomen itsenäistämiseksi. Ensimmäinen ruotsinkielinen joukko ( 200 ) saapui Saksaan vuonna 1915. Mukaan lähti sitten vähitellen myös suomenkielisiä kansalaisia kaikista yhteiskuntaluokista.

Kaikkiaan lähtijöitä oli vajaa 1900, joista vapaussotaan vuonna 1918 osallistui 1300 jääkäriä. Saksaan jäi 600 jääkäriä, joista lähes kaikki olivat suomenkielisiä. He palasivat Suomeen vasta vapaussodan jälkeen.

Suomen valtion historiaa voi toki ymmärtää suomeksikin , mutta pitää muistaa, että suuri ja merkittävä osa siitä on "kirjoitettu" ruotsiksi.

P.S. Ruotsinkielinen kenraali Mannerheim ei osannut suomea lainkaan palatessaan Venäjältä Suomeen loppuvuodesta 1917.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #81

Pekka, millä ihmeen logiikalla sadan vuoden takainen jääkäriliike oikeuttaa kaikkien suomenkielisten pakkoruotsittamisen?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #93

"Pekka, millä ihmeen logiikalla sadan vuoden takainen jääkäriliike oikeuttaa kaikkien suomenkielisten pakkoruotsittamisen?"

Et varmaan saa vastausta,koska eihän siinä ole mitään logiikkaa. Se ei pakkoruotsittajia kylläkään haittaa. Keksivät vaan lisää hassuja perusteluita.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #99

Ilman jääkäriliikettä meillä ei olisi itsenäisyyttä ja pakkoruotsia.

Me kaikki puhuisimme venäjää ja mahdollisesti suomen kielen puhuminen olisi rangaistava teko.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #118

Maailman turhin sana, Pekka Toivonen, jos:

1. Entäpä, jos valkoiset olisivatkin voittaneet Venäjän vallankumouksessa eivätkä kommunistit? Jääkärit olisivat silloin löytäneet itsensä viimeistä myöten istumasta Tammisaaren vankilassa punikkien asemesta niitä lukuunottamatta, jotka olisi heti Venäjän sotaväen lakien mukaan ammuttu paikalla vai onko Toivonen eri mieltä?

2. Entäpä, jos mies jolle meidänkin muka pitää kunnioittaen liputtaa 6.11. eli ruotsalainen rosvokuningas Kustaa II Adolf ei olisikaan vienyt pakolla 70 000 Suomen miestä Eurooppaan sotimaan ja kaatumaan puolestaan hulluilla imperialistisilla ryöstöretkillään, olisivatko Suomen pellot tulleet silloin kunnolla kynnetyiksi ja leipää riittänyt lapsille, vanhuksille, äideille ja morsiamille? Suomalaisia oli silloin 500 000, Kustaa II Adolf onnistui melkein tapattamaan koko kansamme sukupuuttoon, ja 30-vuotisen sodan kaatuneitten suomalaisten määrä oli suunnilleen sama kuin jatkosodan kaatuneitten määrä.

3. Entäpä, jos eri sorttiset ruotsinkieliset olisivat olleet ihan oikeasti niin korkeakulttuurisesti sivistyneitä kun mitä tekopyhästi aina esittävät olevansa ja olleensa, niin silloin he olisivat monen sadan vuoden harkinta-ajan jälkeen vihdoinkin tajunneet suoda suomen kielelle tasa-arvoiset oikeudet hallinto-ja virkakieleksi ruotsin kielen rinnalle, mutta sitä he eivät koskaan tehneet? Tietoa heiltä ei asiassa koskaan puuttunut, mutta mitä tiedolla tekee, jos järki puuttuu?

Mutta Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II antoi meille suomalaisille 1863 oikeuden omaan kieleemme. Kiitos Aleksanteri II, kiitos venäläiset.

Niin pitkään meni ennenkuin me oikeuden omaan kieleemme saimme, meidän kielemme haluttiin sitä ennen turmella ja koko meidän suomalainen kalevalalainen sivistyksemme, ainutlaatuinen kulttuurimme ja identiteettimme haluttiin muuttaa ruotsalaiseksi. Sanalla sanoen meidän koko historiamme yritettiin varastaa, voiko sen kauheampaa, suurempaa ja röyhkeämpää varkautta olla?

4. Entäpä, jos Mannerheim ei olisikaan luonut uraansa ja saanut sotilaskoulutustaan Venäjällä?

5. Entäpä, jos Suomen miehet olisivat jättäneet tappelematta viime sodissamme ja Suomen selän taa turvattu ja siellä lusmuillut Ruotsi olisi vallattu, niin nythän siellä puhuttaisiin venäjää, vai kuinka Pekka Toivonen?

Tässä sinulle, Pekka Toivonen, nyt alkuun muutamia kivoja jossittelun paikkoja. Sinulla on varmaan vastaus ja meriselitys jokaiseen, niin että olepa hyvä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #139

Kannattaa pidättäytyä historiallisissa tosiasioissa.

Fantasiamaailmassa on toki kiva vierailla, mutta sen varaan ei kannattaisi rakentaa maailmankuvaansa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #141

Toki toki. Muuan Toivonen vaan sai minut siihen provosoiduksi jossittelemalla, jos nyt ei ihan pilkulleen sananmukaisesti, mutta kumminkin vähintään selvästi rivien välissä siitä "kuinka me kaikki puhuisimme venäjää jos".

Eikö tunnu yhtään tutulta?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #118

Pekka, millä lailla jääkäriliikkeen vaikutus itsenäisyyteen oikeuttaa pakkoruotsin? Ymmärräthän itsekin, ettei tuossa ole mitään perustelua. Ilman itsenäisyyttää meillä ei olisi monikaan juttu samoin kuin ilman sitä - ei se silti tarkoita, että niiden juttujen pitää olla pakollisia vain koska ne tulivat itsenäisyyden ansiosta!

Mieti vähän, kannattaako ihan kaikkea kirjoittaa. :-D Sinä valitettavasti vahvistat nyt sitä kuvaa, että kannattaakseen pakkoruotsia ihmisen täytyy olla ajattelukyvyltään pahasti rajoittunut.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #93

No, no, Jaakko, onhan tuo ihan merkittävä asia, ihan samoin kuin tuo "onhan meillä pakkomatematiikkakin", joka näillä järjenjättiläisillä on oiva puolustus pakkoruotsille:) Koskahan sanovat, että onhan meillä pakkolukeminenkin?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #81

Historiaa opiskellaan historian tunneilla. Mannerheim nimenomaan vasta suomen kielen osaamisensa ansiosta nousi uransa huipulle. Ei hän ruotsiksi/venäjäksi olisi voinut johtaa Suomen armeijaa.

Käytti muuten nimeä Kustaa Mannerheim päiväkäskyissään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #98

Vapaussodassa päämajan henkilökunta muodostui ruotsinkielisistä upseereista, itse asiassa joukossa oli useita Ruotsista kutsuttuja ruotsalaisia esikuntaupseereita.

Mannerheim johti vapaussotaa ruotsiksi.

Propagandasyistä hän jonkin aikaa allekirjoitti virallisia asiakirjoja suomalaisella etunimellä : Kustaa Mannerheim.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #105

Sisällissotaamme osallistuneet ruotsinkieliset osallistuivat kiitettävästi ja armottomalla julmuudella suomalaisten teloituksiin. Suomalaisia vankeina olevia mongoleja kun oli kivaa ja urhoollista surmata ja kertoa Ruotsiin palatessa Tukholmassa pidetyn komean voitonpraatin jälkeen suurista urotöistä.

Muuan Grotenfelt- niminen teloittaja suoritti useita punaisten murhia henkilökohtaisesti tullen sisällissotamme jälkeen niin hirveisiin tunnontuskiin, että surmasi itsensä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #140

Suomalaisen Erik Grotenfeltin henkilökohtaisena motiivina saattoi olla se tosiasia, punaiset vangitsivat sisällissodan aikana väärän henkilön Grotenfeltina ja jo matkalla esikuntaansa punaiset murhasivat Grotenfeltiksi luulemansa miehen ja heittivät ulos auton ovesta kadulle.

Motiivina tarve kostaa ei ole ainutlaatuista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #98

Itse asiassa talvi- ja jatkosodassa päämajoitusmestarin , kenraali Airon kanssa he keskustelivat päämajassa keskenään ranskan kielellä. Airo sitten antoi käskyt eteenpäin alaisille suomeksi.

Venäjän hovin kieli oli ollut ranska ja kenraali Airo puolestaan oli opiskellut Ranskassa sotakorkeakoulussa ja osasi sujuvasti ranskaa.

Mannerheim johti sotaa ranskaksi.

Kuten historiankirjat tietävät kertoa, niin Mannerheim johti sotaa ja Airo sotatoimia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #81

Juu, juu luepa Pekka välillä Munsalan soutajistakin ja kerro siitä muillekin:) Se siitä avusta ylipäätään...

Minä olen muuten lukenut, että Mannerheim vaati heti kielen vaihtoa ruotsista suomeen, jos joukossa oli yksikin äidinkieleltään suomalainen. Onko tieto oikea, niin sitä en voi käsi sydämellä tietää?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #107

Vuonna 1918 Mannerheim ei todellakaan osannut suomea. Nauhoitettuna on säilynyt noilta ajoilta puheita, joissa hän yrittää epätoivoisesti paperista lukea hänelle suomeksi kirjoitettua puhetta. Itse asiassa myös hänen ruotsinsa oli heikentynyt Venäjällä ja parhaimmillaan hän olikin ranskan kielessä, mikä oli ollut Venäjän hovin kieli.
Mainittakoon, että venäjän kielen heikko osaaminen oli pitkään esteenä hänen etenemiseensä sotilasuralla Venäjällä.

Mannerheim periaatteessa pyrki aina puhumaan Suomessa suomea, kun paikalla oli enemmän ihmisiä, ihan harjoituksenkin vuoksi.

Kaikki ihmiset aina huomioon ottavana tuo tieto, mihin haluat varmistuksen, vaikuttaa Mannerheimin kohdalla sangen todennäköiseltä.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #109

Pitää tähän todeta, että Mannerheimin kotikieli vaimonsa ja lastensa kanssa oli ranska. Työkieli samoin yleensä ranska, joskin komentokieli venäjä. Tuo anekdootit Airosta ja Marsalkasta pitää paikkansa, he kommunikoivat kahden kesken ranskaksi, se oli luonnollista.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #81

Pekka jätti kosmopoliitti Mannerheimin taustan ja osuuden esityksessään liian vaatimattomaksi.

Mannerheim sai sotilaskoulutuksensa venäläisessä pietarilaisessa Nikolain ratsuväenkoulussa, puhui venäjää kuin hevonen, hankki ammattitaitonsa ja sotilaskokemuksensa Venäjän sotarintamilla, oli venäläisen tsaarinhovin venäläinen upseeri, meni naimisiin venäläisen kenraalintyttären Anastasia Arapovan kanssa ja täytätti viinalasinsa vanhaan Venäjän armeijan perinteiseen tapaan Marskin ryypyksi piripintaan.

Ruotsi ei olisi koskaan pystynyt tarjoamaan Mannerheimille kaikkea sitä, minkä Venäjä teki. Voimme ilman epäilystä sanoa, että ilman Venäjää, venäjän kieltä ja Mannerheimin kaikkea Venäjällä kokemaa, ei Suomella olisi Suomen marsalkkaansa Marskia.

Mannerheim ei sotaolosuhteissa sallinut yhdenkään upseerinsa puhua ruotsia, jos läsnä oli yksikin suomenkielinen. Niin tyhmä hän ei ollut, että olisi ruvennut kenttäarmeijan suomalaisten sotilaitten läsnäollessa molottamaan sen enempää tankero-kuin muutakaan ruotsia. Mitä suomalaiset sotilaatkin olisivat alkaneet korsuissaan sen jälkeen puhua, jos itse ylipäällikkö olisi käyttäytynyt niin typerästi. Huhu olisi levinnyt kulovalkean tavoin ja sellainen olisi vaikuttanut sotilaiden taistelumoraaliin. Sen verran strategi Mannerheim toki osasi olla.

Muistamme yhä varsin hyvin senkin perin mielenkiintoisen seikan, että Mannerheim piti yöpöydällään kuolemaansa asti Venäjän tsaariperheen valokuvaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #137

Mannerheim vihasi venäjän kieltä ja vodkaa.

Hänen venäjän taitonsa tiedetään olleen suorastaan huono ja hänen henkilökohtainen vodka-kiintiönsä oli täyttynyt jo nuorena miehenä tsaarin armeijassa, missä vodka kuului päivittäiseen muona-annokseen.

Mannerheim kävi sotia myös Venäjän armeijassa, jossa oli muitakin suomalaissyntyisiä upseereita. Heidän kanssaan Mannerheim puhui tietysti ruotsia eikä tietenkään suomea, mitä hän ei ennen vuotta 1918 edes osannut. Tämä riippumatta siitä, oliko paikalla suomenkielisiä sotilaita.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #146

Pekka hyvä, muistutan, että Venäjän armeijan komentokieli oli venäjä, mutta korkeiden upseerienseurustelukieli on pääsääntöisesti ranska, kuten oli Mannerheimin kotikielikin. Suomalaisten kenraalien ja amiraalien kanssa Mannerheim puhui myös ranskaa, koska pienen vähemmistön kieli olisi ollut jopa konsipirtiivista.

Asiat eivät ole siis mustia tai valkoisia, vaan sateenkaaren koko kirjohan niissä on!

Joulurauhaa!!!!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #156

Itse en ole ollut tilaisuudessa olla läsnä yhdessäkään Mannerheimin ja jonkun muun ruotsinkielisen tsaarin armeijan kenraalin kahdenkeskisessä keskustelussa, joten en voi vahvistaa ranskan kielen olleen näin käytyjen keskustelujen kieli.

Itse asiassa epäilen tätä ja olen taipuvainen olettamaan molempien keskustelijoiden käyttäneen omaa äidinkieltään, ruotsia.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #161

Pekka hyvä, en halua olla arogantti, mutta pienenä vihjeenä kerron, että kun luen juuri Matti Klingen väitöskirjaa Kansalaismielen synty, niin siinä kerrotaan kahden korkean suomalaisen virkamiehen kirjeenvaihdosta. Yliopiston varakansleri Munck kirjoittaa ministerivaltiosihteeri, kreivi Armfeltille Pietariin, ja kaikki tämä tapahtuu Ranskaksi, ei kavereiden äidinkielellä eli ruotsiksi. Jopa toinen ministerivaltiosihteeri alleen kävi tunnetun sisarensa kanssa kirjeenvaihdon ranskaksi. Näin myös Mannerheim, joka perhekieli oli aina ranska, myös itsenäistymisen jälkeen, käytti seurustelussaan ranskaa, siis pääsääntöisesti, suomalaistenkin upseerien kanssa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #162

Ranskan kielen käyttö edellytti tietysti, että keskustelukumppanina oleva suomalainen upseeri osasi ranskaa. Vapaussodan jälkeen oli suuri ongelma, että ranskan tai vaihtoehtoisesti italian taitoisia nuoria upseereita ei juurikaan armeijassamme ollut. Opetuskielen suhteen ummikkoja suomalaisia upseereita ei ulkomaisiin sotakorkeakouluihin kannattanut lähettää. Vanhemmat suomalaiset ranskan kielen taitoiset tsaarin armeijan upseerit puolestaan saivat käytännössä potkut armeijasta 1920-luvulla, kun jääkärit " kaappasivat " vallan puolustuvoimissamme. Vain harva jäi palvelukseen, tunnetuin lienee päämajassa vaikuttanut tykistökenraali Nenonen.

Kirjeenvaihdon sisaruksiensa kanssa Mannerheim kävi ruotsin kielellä. Samoin hänen matkapäiväkirjansa pitkältä läpi Aasian tehdyltä matkaltaan 1906-1908 on kirjoitettu ruotsiksi. Samoin muut päiväkirjat, joita hän piti erityisesti ulkomaan matkojen aikana ovat ruotsinkielisiä.

Jatkosodan alkaessa Mannerheim otti puhelimitse yhteyden kenraali Talvelaan : "Ni skall inte syssla Er med röjningen och inte heller med dröjningen, utan komma genast hit." Muistelmissaan Talvela toteaa, että Mannerheimin huumori ilmeni erityisesti erilaisina ruotsinkielisinä sanaleikkeinä.

P.S. Päämajassa Mikkelissä 1939-44 puhekieleksi seurueessa valikoitui aina mahdollisen vieraana olevan henkilön käyttämä kieli , Mannerheim hallitsi myös englannin ja saksan puhumisen.

P.P.S. Mannerheimin perhekieli ei aina ollut ranska. Oman aikansa käyttäytymistä kuvaa myös se, että kun Mannerheim vaimoineen ja lapsineen siirtyi ajoittain Moskovan tienoille viettämään kartanoelämää ennen ensimmäistä maailmansotaa niin kotona käytetty kieli muutettiin venäjäksi ja siirryttäessä Kuurinmaalle omaan kartanoon kieleksi vaihdettiin puolestaan saksa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #60

X-ulkomaankauppaministeri Stubb ja monet muut ovat hokenee kansalle,että "Suomi elää viennistä".

Eivät vaan hoksaa mikä yhteys sillä olisi siihen,että ruotsin sijasta saisi opiskella jotain suurta kansainvälistä kieltä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #100

Caj Göran Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne (sd) ovat ymmärtääkseni myös esittäneet, että Natoon liittymisestä pitää pystyä päättämään kansanäänestyksellä ja että siihen on tyytyminen.

Siitäpä juolahtikin mieleeni, että kun 2/3 Suomen kansasta on Åbo Akademin tutkimusprofessorin tuoreen tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että pakkoruotsi saa aikansa eläneenä mennä, niin voisivatkos korkeat herrat mitenkään ajatella tasapuolisuuden nimissä kansanäänestystä sovellettavaksi myös pakkoruotsiin?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Emansipatorinen vapaaehtoisuusretoriikka ei ole aina perusteltu. Vallalla on myös produktiivinen roolinsa, kuten Michel Foucault on huomauttanut.

Ns. vapaakielivalinta lisäisi kustannuksia, koska ei ole perusteita olettaa oppilaiden kielivalintojen jakautuvan tasaisesti esimerkiksi neljän valinnaisen kielen kesken. Opetuksen järjestäjät eivät aio lisätä kustannuksia, joten käytännössä kieltenopiskelu yksipuolistuisi ja eriytyisi alueellisesti entisestään. Kielivalinnat olisi tehtävä jo kuudennella luokalla, ala-asteen puolella.

Koska Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, ruotsista on hyötyjä, joita ei ole esimerkiksi saksalla tai ranskalla. Opetustyössä voimme demonstroida tätä empiirisesti: Otetaan jostakin lääkepakkauksesta lääkeseloste, levitetään se ja liimataan pulpetin kanteen suomenkielinen puoli alaspäin siten, ettei se lähde repeytymättä irti. Tällöin voimme lukea vastenmielisiä haittoja ruotsiksi. Sama ei onnistu saksaksi tai ranskaksi, koska paperissa on vain kaksi puolta ja kieltä. Tämä on vastenmielistä pakkoruotsia, mutta ei se vastenmielisyys aina ole pahasta, saati estä eurooppalaistumista.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Miten kuistannukset lisääntyisivät kun ne muut kielet ovat jo nytkin tarjolla?

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Ilari on oikeassa, vapaampi kielivalinta tarkoittaisi tietenkin useampia kieltenopettajia ja pienempiä ryhmiä.

Yksi syy Suomen koulujen suppeaan kielitarjontaan on tietenkin kustannukset. Tuupataan luokat täyteen englannin ja ruotsin lukijoita.

Laajempi kielipaletti maksaa.

Mutta pitää aina muistaa, että koulutus on ollut ja tulee aina olemaan Suomen suurimpia kilpailukykyvaltteja. Koulutukseen kannattaa satsata, sillä koulutus lisää talouskasvua.

http://www.hs.fi/paivanlehti/10122014/talous/OECD+Tuloerot+syövät+kasvua/a1418105390218

OECD:

"Vä­lil­li­se­nä se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä täs­sä on kou­lu­tus. Yh­teis­kun­nan vä­hä­va­rais­ten ha­luk­kuus ja ky­ky kou­lut­taa lap­siaan on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin va­rak­kaam­mil­la.

Jos kou­lu­tus­ta­so ei ke­hi­ty si­ten kuin edel­ly­tyk­siä oli­si, yh­teis­kun­nat me­net­tä­vät mah­dol­li­suuk­sia ta­lou­den ke­hit­tä­mi­seen.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan kou­lu­tuk­sen edel­ly­tyk­siä laa­jen­net­taes­sa ei saa tyy­tyä vai­kut­ta­maan alim­man kym­me­nyk­sen olo­suh­tei­siin, vaan toi­met pi­täi­si ulot­taa laa­jem­mal­le, alim­paan 40 pro­sent­tiin."

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Kai-Ari, niin kauan kuin valinnaisten opetusryhmien kokonaismäärä ei kasvaisi, eivät kustannuksetkaan kasvaisi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180690-kieli...

Koulujen välisiä kuluja voitaisiin rajoittaa erikoistumalla: jokin koulu erikoistuisi valinnaisiin kieliin, jokin toinen muihin valinnaisiin aineisiin. Ja toki eri koulujen oppilaat voisivat muodostaa yhteisiäkin opetusryhmiä, jos siirtymämatka on kohtuullinen.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Hah! Loistavia perusteita. Itsekin olen hyötynyt pakkoruotsista suomenkielisissä leffoissa, joissa näyttelijöiden repliikit on niin huonosti artikuloitu tai niin alhaiselle tasolle miksattu, että on pitänyt lukea ruotsinkieliset tekstit.

(Kommentti Ilarille.)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Samoin. Paradoksaalista, että todella kannattaa opetella ruotsia, että voisi katsoa suomenkielisiä elokuvia töllöstä.

Toinen kannattavuustekijä on, että ruotsinkielisten uutisten (samoin kuin mm. saamenkielisten) informaatiotaso on taivaissa verrattuna suomenkielisiin. Jos haluat tietää, mitä Suomessa tapahtuu, opettele kunnolla ruotsia!

Tietysti, pakkosuomen vastustajien motiivi on, että ei sitä nyt ihan koko kansan tarvitse oikeasti tietääkään, mitä maassamme tapahtuu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #51

Digiaikana saa halutessaan tekstityksen englanniksi - ei ole pakko tyytyä ruotsinkieliseen tekstitykseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Digiaikana saa tekstityksen ruotsiksi, ei tarvitse tyytyä huonoon englantiin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #74
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #94

Jos vaihtoehtoina ovat huono englanti (niin kuin töllön tekstityksisä) tai hyvä ruotsi, fiksu valitsee jälkimmäisen tekstityksen.

Entä sinä?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #117

Millä perusteella se ruotsinkielinen tekstitys olisi laadukkaampi kuin englanninkielinen? Keksit sen päästäsi. Tekstityksen on oltava tiivistä, joten jotain jää aina pois, kielellä kuin kielellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #121

Sillä perusteella, että osaan molempia kieliä melkoisen hyvin ja olen myös toiminut molempien kielten opettajana.

Suomalaisten kääntäjien ylivertaisen loistavasta englannintaidosta enemmän teoksista

Yhdenskänmetrinen maasika

ja

Agentti Appelsiini

Pitäisi löytyä kirjakaupoista, tai ainakin antikoista. Hauskoja lukuhetkiä.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Tuo onkin varmaan varsin pätevä peruste koko Suomen kansan pakkoruotsittamiselle. Pakkoruotsittajien perusteet liukuvatkin yleensä ennemmin tai myöhemmin omien loistavien meriittien kehumiseen.

En minäkään osaisi avata pastillilaatikkoa, ellei sen kannessa lukisi: öppnas här.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #148

Nuorena miehenä en lakannut koskaan ihmettelemästä, miksi raitiovaunuissa Helsingissä oli kaksikielinen kyltti, jossa luki ruotsiksi : Spotta ej på golvet !

Nyt vanhana ja oppineena ymmärrän, että kyseessä oli kädenojennus ruotsinkielisiltä suomenkielisille tasa-arvon nimissä.

Stig framåt !

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #150

"Nuorena miehenä en lakannut koskaan ihmettelemästä, miksi raitiovaunuissa Helsingissä oli kaksikielinen kyltti, jossa luki ruotsiksi : Spotta ej på golvet !"

Tämä ruotsinkielisten "sivistys" oli ja on kertakaikkiaan ainutlaatuista. Tampereella jäimme paljon tästä sivistyksestä ulkopuolelle. Muutama vuosi sitten tehtiin testi miten ruotsinkielellä pärjää Tampereella, ei toiminut missään palvelupaikassa tai kadulla, englanti oli korvaava kieli jos suomea ei osattu.

Jaakko Häkkinen

Ilari, väitteesi on virheellinen: ei vapaa kielivalinta lisäisi kustannuksia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180690-kieli...

Jospa lakkaisit toistelemasta valheita?

Lääke-etiketti-argumenttisi on suorastaan naurettava! Siinä lääkkeen pahvipakkauksessa on iso taiteltu lappu, jossa samat asiat esitetään muillakin kielillä. Ihan sama siis, vaikka etiketin ruotsinkielinenkin puoli turmeltuisi. Ja netistä löytyvät samat selosteet suomeksikin.

Tuo oli ehkä maailman triviaalein ja hyödyttömin pakkoruotsiperustelu! :-D Onnittelut.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Empiirinen todistuskappale:

Voltaren Retard 75 mg ja 100 mg depottabletit/ depottabletter.
Toisella puolella selostetta lukee alussa:

”Novartis. Pakkausseloste
Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen.
- Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin…”

Toisella puolella paperia:

” Novartis. Bipacksedel: Information till användaren
Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar använda detta läkemedel.
- Spara denna information. Du kan behöva läsa den igen…”

Lopussa:

”Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 10.10.2013./ Denna bipacksedel uppdateras senast den 10.10.2013”

Muita puolia tai kieliä paperissa ei ole.
(Dokumentti kirjoittajan hallussa.)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #56

Empiirinen todistuskappale:
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=9092&i=NOV...

Pakkoruotsia ei siis tarvitse kukaan, jolla tai jonka tutulla on pääsy internetiin. M.O.T.

Olisiko sinulla Ilari mitään oikeasti järkeviä perusteluja pakkoruotsille?

Sinänsä "retard"-niminen lääke sopiikin hyvin pakkoruotsin kannattajille. ;-) Terveisin vapaaehtoisesti englannin A1-kieleksi valinnut.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #56

Miksi ruotsinkielisille ei kelpaa norjankielinen tai tanskankielinen tuoteseloste vaikka suomenkielisille väitetään,että "jos osaa ruotsia osaa norjaa ja tanskaa"?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #97

Hyvä kysymys! Ehkäpä kielipakottajien mielestä ruotsi on herrakieli myös tanskaan ja norjaan verrattuna?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Suomi ei nimenomaan ole "kaksikielinen maa", kuten faktumina, ei faktana, usein propagandistisesti harhauttaen ja valehdellen hoetaan. Suomi on yksikielinen siinä missä muutkin Pohjoismaat ovat yksikielisiä.

Jos sanotaan, että Suomen valtio plus muutamat kunnat, ovat kaksikielisiä, niin vot, se alkaa jo pitää paikkansa.

Ei pidä tarkoituksenmukaisuus-ja harhautussyistä sotkea kahta asiaa, valtiota ja kansaa.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Silloin kun minä kävin lukion niin laajan matematiikan seuraksi ei mahtunut kuin kaksi kieltä, se pakkoruotsi ja englanti.

Mielelläni olisi opiskellut jotain aidosti tarpeellista kieltä kuin pakkoruotsia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jotu

Mitähän aikaa elit, koska ns. oppikoulussa tuli ensin ruotsi sitten englanti ja lukiossa pakollisina joku valittu, minulla saksa. Olin myös matematiikkalinjalla.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Sitä aikaa kun lukiossa oli kielipainotteinen väylä ja matematiikkapainotteinen väylä, toisinsanoen kolmannen kielen ja pitkän matematiikan tunnit olivat samaan aikaan.

Jonas Hellgren

Meillä oppikoulun kolmesta luokasta kaksi aloitti englannilla ja vain yksi ruotsilla. Vuosi 1968. Englanti oli tosin jo alkanut (kokeiluna?) kansakoulun kolmannella 2 vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan Samsiksen kavereilla oli suomi ekana ja enkku alkoi vasta toisella.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Se nyt vaan sattuu olemaan sillä lailla, että vanhan oppikoulun rinnakkaiskoulusysteemissä oli kyllä ruotsin kielen opetusta, mutta koskaan sitä ei kutsuttu pakkoruotsiksi, siitä puhumattakaan, että sitä olisi pitänyt kutsua ketunhäntä kainalossa kotimaisuudella kavalasti harhauttaen "toiseksi kotimaiseksi".

Vasta peruskoulun mukana pakkoruotsi sai koko ikäluokkaa pakolla koskevana nimensä, mitä sillä ei vanhassa oppikoulusysteemissä ollut.

Nimi tulee suoraan alkuperäisestä peruskoululaista, jonka lakiteksti kuului jotensakin tähän tapaan:

"Kaikille oppilaille pakollisia aineita ovat: A, B, C, D, X, Y, Å, Ä. Z ja ruotsin kieli."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Väliotsikon "...pakkoruotsin tyrmäysisku" on selkeä osoitus siitä, että pakkoruotsi on vienyt blogistilta tarpeellisia tunteja pakkosuomen opiskelulta. Kenelle pakkoruotsi on antanut tyrmäysiskun? Kirjoittalle?

Toki vastaava tutkimus osoittaisi, että yli 90 % suomalaisista on sitä mieltä, että verotus on liian korkealla tasolla ja verotuksella maksettuja palveluita on saatavilla liian vähän.

Tällaisten tutkimusten avain on kysymyksenasettelu.

Vain eduskuntavaaleilla on merkitystä pakkosuomen lakkauttamisessa.

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Jouko veikkaa siis että suomenruotsalainen taho on tahallaan asetellut tutkimuksen kysymyksenasettelun niin että pakkoruotsi saisi mahdollisemman suuren tuomion. Mielenkiintoista ajatuksenvirtaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tapoihini ei kuulu veikkailla, vaikka niin veikkaatkin.

Odotellaan nyt sitä julkistamista, ja katsotaan, mitä kysymyksiä on esitetty.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Jouko :)

Pakkoruotsille tyrmäysisku on oikein.

Blogikirjoittelu on nopeaa kirjoittamista, kiitos, kun oikaisit.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ystävällisessä ja rakentavassa, mutta aina humoristisessa hengessä!

Hyvää joulua!

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182798-kult...

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #29

Kiitos ja Hyvää Joulua sinullekin!

On hyvä, jos joku huomauttaa virheistä. Omasta tekstistä virheiä ei aina löydä.

Oppilaiden ainekirjoitukset ovatkin sitten jo eria asia :) Tosin ns. ainekirjoituksissa oleellista on aina sisältö, jota painotetaan.

Oppilasta pitää kannustaa, ei lannistaa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minä en oppinut peruskoulussa ja lukiossa ruotsia kuin sen verran, että kokeet menivät rimaa hipoen läpi, mutta sekin vähä unohtui parissa vuodessa, kun kieltä ei yksinkertaisesti tarvinnut missään. Taannoin huomasin etten todella ole ainoa.

Muutama vuosi sitten kävin ammattikorkeakoulussa aikuispuolella piipahtamassa, ja siellä oli suorastaan surkuhupaisaa, kuinka ruotsin preppauskurssi jouduttiin aloittamaan aivan alkeista, vaikka kaikki olivat taatusti päntänneet peruskoulussa ruotsia. Suuri osa opiskelijoista ei osannut edes "Jag heter N.N". Englanti sen sijaan sujui lähes kaikilta moitteetta, joten ruotsin opettamista vauhditettiin vertaamalla kieliopin rakenteita toisiinsa. "Tämä 'den' on vähän niin kuin englannin 'the'" jne. Tuolla yhdellä kurssilla saatiin sitten sen verran tuota ruotsia päntättyä, että kaikki saivat armosta hyväksyntämerkinnän opinto-otteeseensa. Näin koneisto tuotti meille taas mukamas ruotsintaitoista virkakuntaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Huvittavaa kuinka nämä pakkoruotsittajat vastustavat kaikkea ja kaikkia, jotka yrittävätkin puolustaa tätä kansan tahtoa. Taitaa taas käydä niin, että tuo 25 prosenttia vetää taas pitemmän korren ja pakkoruotsitus pysyy vielä seuraavatkin 40 vuotta?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Aikanaan Turun Klassikossa ja sen lukiossa opiskelleena meillä oli kahdeksan vuoden pakkolatina. Lisäksi suomi, ruotsi ja englanti. Lukiossa mukaan tuli pakkosaksa.
Hyvinhän noita tuli luettua, ei jäänyt traumaa.

Muksulla oli koulussa suomi, ruotsi, englanti. Jossain vaiheessa mukaan tulivat vielä espanja ja saksa, vapaaehtoisina.

Jonas Hellgren

Ei ollut pakkolatina.
Klassikkoon meneminen oli tietoinen valinta, johon kuului latinan opiskelu. Jos latina ei kiinnostanut niin meni sitten jonnekin muualle, jos pisteet riitti.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Samaista koulua käyneenä voin todeta siellä tapahtuneen edistystä, koska latina oli meille valinnainen kieli. Yksi ikäryhmän luokista muodostuikin "latinaluokaksi".

Pitkän matematiikan ja fysiikan ohelle ei tullut valittua kuitenkaan kuin saksa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Olen opiskellut englamtia, ruotsia, saksaa ja espanjaa. Ainoastaan englannin kielestä on ollut oikeasti hyötyä, muu aika olisi kannattanut käyttää todellisten taitojen hankkimiseen.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Nykyinen kielipaletti ei tarjoa muuta kuin työkaluja ... vaikka voisi tosiaan muitakin tavoitteita olla?

Germaanisia kieliä yksi toisen perään ... niin, ei siinä viisastu. Jotain uutta voisi oivaltaa, jos kielet olisivat tyyppiä kreikka/latina, tai vaikka japani.

Sinänsä saksa olisi avain omaan metafysiikkaansa - mutta siihen pääsisi kiinni vasta myöhemmin, kun kykenisi lukemaan Heideggeria alkukielellä.

Rituaaliruotsi on suomalaiselle pelkkä nöyryysharjoitus.

Jonas Hellgren

Viisaudenko? :)

En ole vielä edes yrittänyt hankkia. Viisaus vaikuttaa tylsältä.

Taisto Merilä

Varmin keino välttyä viisaudelta on opiskelu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #79
Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Periaatteessahan tämä koko keskustelu on tarpeeton. Demokratiassa kun kuitenkin asumme, niin tulisi kansalaisten saada päättää mitä kieliä pakollisena opiskelevat. On varmasti itsestään selvää, että englanti on se pakollinen vieras kieli. Lisäksi voi sitten valita muita kieliä, jos haluaa. Tuskin kovinkaan moni vanhempi haluaa, että oma lapsi oppii vain yhden vieraan kielen (sellaisiakin toki on. Esim. ADD ja ADHD lapsille yksikin vieras kieli saattaa olla todella haastava opiskeltava).

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Demokratia? Se on meillä ainakin kielipolitiikassa vain kaukainen haave. Ei katsota, mitä kieliä EU:ssa suositellaan, vaan vain mitä Opetusministeriön ruotsinmieliset suosittelevat. Voi vain kysyä, että mitä taka-ajatuksia tähänkin oikein sisältyy, kun kuitenkin meillä kahden pienen marginaalikielen pakko opiskelu ei palvele missään muodossa globalisaation tarpeita.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

X-ulkomaankauppaministeri Stubb mainostaa,että "Suomi elää viennistä",mutta ei kannata suurten kansainvälisten kielten opiskelua pakollisen ruotsin vaihtoehtona. Että semmonen "nero".

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Sinänsä komppaan jo täälläkin kuultuja väitteitä, että englanti ja vain englanti tällä hetkellä on de-facto kieli myös tietojärjestelmäpuolella.

Olen tehnyt lukuisissa maissa töitä ja aina olen pärjännyt englannilla. En kuitenkaan täysin tyrmää ruotsiakaan, mutta en ymmärrä sen pakollisuutta ja käsittämätöntä jargonia jostakin "kansalliskielistä".

Olen ollut paljon sekä ruotsissa että tanskassa työkeikoilla ja ei ruotsin välttävästä osaamista ole ollut ainakaan haittaa.

Globaalissa mielessä ruotsi ei kuitenkaan ole ns. voittajakieli. Niitä ovat englanti, portugali ja espanja. Näiden osaamisen merkitys kv. busineksessa tulee kasvamaan, muiden merkitys pysyy samalla tasolla tai jopa pienenee. Espanjankielisen latinalaisen amerikan painoarvo tulee kasvamaan väistämättä.

USA "espanjankielistyy" nopeaa vauhtia ja brasilian nousu talousjättien joukkoon kasvattaa portugalin asemaa.

Meidän ei kannata hirttäytyä tilanteeseen, jossa me pakko-opetetaan kahta pientä kieltä (suomea ja ruotsia).

Jaakko Häkkinen

Kansa on fiksumpaa kuin päättäjät: mitään ruotsivihaa ei ole, niin kuin RKP väittää. Kansa erottaa pakkoruotsin vastustamisen ruotsin kielen ja ruotsinkielisten vastustamisesta.

Pakkoruotsi on turha, koska se ei edes turvaa ruotsinkielisiä palveluja kuten väitetään:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182303-kieli...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Samaa mieltä ruotsinkielisten palvelujen pakkoruotsilla turvaamattomuudesta oli muuten kanssasi RKP:n entinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds, Linus Torvaldsin isä.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Ei todellakaan ole ensimmäinen eikä satavarmasti viimeinenkään tutkimus, joka kertoo meille tämän tosiasian pakollisen ruotsinopiskelun kiinnostuksesta kansan enemmistön osalta :)

Reijo Tossavainen

Näyttää siltä, että eduskunnassa pakkoruotsin poistoa kannattavan kansalaisaloitteen käsittelyä jarrutetaan. Asia tuli valiokuntaan 16.5., mutta asiantuntijakuuleminen oli vasta 11.11. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Asiaa valmistelee sivistysvaliokunta, jonka puh.joht. on pakkoruotsia kannattava Raija Vahasalo.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Raija Vahasalo on kirkkonummelainen kansanedustaja, joka kertoo omalta osaltaan paineista asettua pakkoruotsin kannalle. Kyllä Vahasalo tietää äänestäjäkuntansa ajatusmaailman näillä ja vielä läntisemmilläkin Uudenmaan seuduilla.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Alakoulun rehtori Raija Vahasalo (kok) toimii kansanedustajana tismalleen niinkuin Opetusalan ammattijärjestö OAJ määrää, muuten häneltä menevät äänet Uudellamaalla.

Ja jostakin merkillisestä syystä OAJ taas tekee tismalleen niin kun sen jäseninä olevat 2 000 ruotsin lehtoria määräävät, joka on sinänsä perin kummallista, koska Akavan suurimmassa jäsenjärjestössä OAJ:ssa on 120 000 jäsentä eli muitakin siellä on kuin pelkkiä ruotsin lehtoreita.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Hieman myöhäisiä kommentteja, mutta menköön.

Elämme taas suurten murrosten aikaa. Öljy laskee, Karhu elämöi, ja meillä kaivetaan kaksikansalliskielisestä navastamme nöyhtää. Sen analysointi onkin tarpeen; samoin kaikkien meidän oman kielen miettiminen ja vaihtelu, se on nyt hyvä hoitaa kuntoon. Olisinko tänään ruotsinkielinen, vai sopisiko käsilaukkuuni paremmin suomenkielisyys? Yök millaista politiikkaa.

Tämänpäivän opiskelussa itselle sopivien opiskeltavien valinta on tärkeää.
Inhottavaa että yksi puolue on voinut näin kauan alistaa suomalaisten oppimista.
Hyi RKP, HYI.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Minä sanoisin saman "Fy fan SFP".

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

"Pakkoruotsi" on aivan väärä ja valuvikainen termi. Olisi puhuttava "hyötyruotsista".

On muistettava, miten "hyötyruotsiin" päädyttiin. Se tapahtui osana suomalaisen koululaitoksen demokratisointia. Ennen "monokansa" kävi kansakoulua ja "parempi väki" oppikoulua, jossa opiskeltiin myös ruotsia.

Niinpä oppikoulun käyneet saattoivat mennä töihin myös kaksikielisiin kuntiin ja ruotsinkielisille rannikkoseuduille. He saattoivat myös toimia Suomen ja Ruotsin välisessä talous- ja kulttuurivaihdossa.

Ruotsin osaamisesta oli myös suunnattomasti hyötyä, kun kymmenet tuhannet suomalaiset muuttivat Ruotsiin runsaat 40 vuotta sitten.

Peruskoulun mukana "monokansalaiset" eivät enää tunteneet olevansa toisen luokan kansalaisia, kun he osasivat "herrojen kieltä" ruotsia.

Nykyään monet varsinkin perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että EU ei ole Suomelle oikea paikka. Pitäisi löytää parempi yhteisö. Silloin olisi ainoana oikeana ratkaisuna hakeutua lähemmäksi Pohjoismaita. Siinä olisi meille oikea viiteryhmä, jonka kanssa kannattaisi hakeutua mahdollisimman läheiseen yhteistyöhön.

Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat melkein millä mittarilla tahansa vertailtaessa maailman demokraattisimpia ja parhaita maita. Tuossa yhteisössä kannattaa osata ruotsia ja sitä kautta "skandinaaviskaa".

Tässä valossa "hyötyruotsi" olisi perussuomalaisille loistava asia vaikkapa vaaliteemaksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ennen "monokansa" kävi kansakoulua ja "parempi väki" oppikoulua, jossa opiskeltiin myös ruotsia."

Olet yleensä kirjoittanut hyviä avauksia mutta tässä sinulla näyttää olevan jokin trauma josta kannattaisi keskustella psykologin tai muuten vaan järkevän oloisen ihmisen kanssa.

Jaakko Häkkinen

Timo hei, pakkoruotsi on eri asia kuin hyötyruotsi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180763-pakko...

Ei pakkoruotsi voi muuttua hyötyruotsiksi. Silloin kuin perustelematon ja tarpeettomaksi koettu kieli on pakollinen, ei ole sen oikeampaa termiä kuin pakkokieli. Siis pakkoruotsi.

Sinä puhut herrojen kielestä, ja sinusta suomalaisten pitää puhua ruotsia mutta ruotsalaisten ei tarvitse puhua suomea. Taidat olla kielirasisti? Eli sinusta ruotsi on arvokkaampi kieli kuin suomi?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182106-perus...

Jos Suomi on pohjoismaa, suomi on yhtä käypä kieli siellä kuin ruotsikin. Jos taas etsitään parasta yhteistä kieltä, se on pohjoismaissakin englanti.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas
Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Annoit suomalaisten Ruotsiin muutosta väärän todistuksen väittämällä siihen liittyneen pakkoruotsista saatua hyötyä. Väitteesi ei pidä paikkaansa. Suurin muutto tapahtui vuosina 1961-1970.

Silloin mentiin Ruotsin tehtaisiin ja mm. Volvolle duuniin ja ihan ilman tankeroruotsia.

Väitteesi ei pidä siksikään paikkaansa, koska peruskoulua ei noina vuosina Suomessa edes ollut. Peruskoulun toteuttaminen alkoi Lapista 1972, josta se valui vuosi vuodelta etelään saavuttaen lopulta Helsingin 1977.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jarmo Makkonen kirjoitti, #120:
"Olet yleensä kirjoittanut hyviä avauksia mutta tässä sinulla näyttää olevan jokin trauma josta kannattaisi keskustella psykologin tai muuten vaan järkevän oloisen ihmisen kanssa."

Olen todellakin sitä mieltä, että Ruotsi on hyvä maa ja paras mahdollinen kumppani Suomelle. Meillä on siellä paljon opittavaa. Ruotsissa myös ymmärretään Suomen arvo. Siitä on todisteena vaikkapa Expressen-lehden tuore kirjoitus, josta on blogi näillä palstoilla. http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182930-...

Sitä varten meidän olisi hyödyllistä osata ruotsin kieltä. Enkä aio mennä psykiatrilta kysymään, onko päässäni jotain vikaa, kun ajattelen tällä tavalla.

Suosittelisin todellakin Perussuomalaisille kampanjaa hyötyruotsin puolesta.

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2015!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kunhan perustelet näkemyksesi, mikä on "monokansa" ja "parempi väki"?

Pystytkö ymmärtämään ettei joku suomalainen, kuten allekirjoittanut ole koskaan tarvinnnut ruotsin kieltä yhtään mihinkään? Oletko miettinyt että ajattelusi on rajoittunut ja edustat vain pienen vähemmistön mielipidettä?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Mikä mateleva orjasielu ja alistettu raukka sinä olet? Onko vuosisatainen rasistinen freudenthalilainen rotupropaganda osunut kohdallasi maaliinsa? Nosta pääsi pystyyn. Suomen kieli on pohjoismainen kieli siinä, missä muutkin ja aika iso onkin. Tottakai sillä on myös oikeuksia.

On nimittäin niin, että joka tekee itsestään madon, älköön valittako, jos häntä poljetaan.

Miksi meidän pitää madella vaivaisena matona Pohjoismaiden edessä ruotsiksi, kun kielemme kelpaa tasavertaisena kielenä Euroopan unionissakin?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jarmo Makkonen kirjoitti, #124:
"Kunhan perustelet näkemyksesi, mikä on "monokansa" ja "parempi väki"?

Käytin näitä nimityksiä vain karrikoidusti kuvaamaan tilannetta siltä ajalta, jolloin "hyötyruotsia" saivat opiskella vain oppikoululaiset mutta eivät kansakoululaiset.

Tilanne korjattiin demokraattisella peruskoulu-uudistuksella 1970-luvulla. Nyt ei enää voida puhua "monokansasta", koska kaikki saavat opiskella "hyötyruotsia".

Pohjoismaat ovat tai ainakin niiden tulisi olla Suomen tärkein yhteistyöryhmä. Voisimme ottaa oppia Pohjoismaista, joista yksikään ei ole Suomen tavalla erehtynyt mukaan €-alueeseen. Tässähän Pohjoismaat ovat perussuomalaisten kannalla.

Pohjoismaisessa yhteistyössä ruotsin kieli (ja "skandinaviska") on verraton työkalu, todellinen "hyötyruotsi".

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pohjoismaisessa yhteistyössä ruotsin kieli (ja "skandinaviska") on verraton työkalu, todellinen "hyötyruotsi"."

No minulle hyötyenglanti on riittänyt Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa olisi aivan turha tarjota ruotsia, eivät ymmärrä ja tarjoavat englantia välittömästi takaisin. Joulua ja itsetuntoa sinullekin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Onneksi sentää Oslossa ja Köpiksessa sentään ymmärtävät suomea, joten tuon minikielen pakko-opetus on tietysti puolusteltavaa ja ymmärrettävää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset