*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Nyt kuopataan käsialaa

  • 1. Kaunokirjaimet = vanha kauno
    1. Kaunokirjaimet = vanha kauno
  • 2. Tekstauskirjaimet
    2. Tekstauskirjaimet
  • 3. Sidosteiset käsialakirjaimet = nykyinen käsialakirjoitus
    3. Sidosteiset käsialakirjaimet = nykyinen käsialakirjoitus
  • 4. Qwerty
    4. Qwerty

HS 18.11.    Käsialan opettelu korvautuu kouluissa konekirjoituksella

Kaunokirjoitus eli sidosteinen käsialakirjoittaminen on antamassa peruskouluissa tilaa konekirjoituksen opetukselle. Valmisteilla olevan uuden opetussuunnitelman mukaan syksystä 2016 alkaen peruskouluissa opetettaisiin lapsille vain tekstauskirjaimet.

”Nyt kouluissa opetetaan kirjoittamaan kaksilla eri kirjaimilla. Tarkoitus on karsia näistä toinen, sillä yksissäkin kirjaimissa on tarpeeksi opettelemista”, sanoo opetusneuvosto Minna HarmanenOpetushallituksesta.

Perinteisiä kaunokirjaimia peruskoulussa ei ole opetettu pariinkymmeneen vuoteen. 1990-luvulta lähtien lapsille on opetettu tekstauskirjaimet sekä niitä muistuttavat sidosteiset käsialakirjaimet.

Vähentämällä sidosteisen käsialan opetteluun käytettävää aikaa saadaan lisää aikaa koneella kirjoittamisen harjoitteluun. Harmasen mukaan vastaisuudessa näppäimistöllä kirjoittamista aletaan vastaisuudessa harjoitella jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.

 

Käsin kirjoittaminen parantaa oppimista (Properuskoulu 20.10.2014)

Kaunokirjaimet (Properuskoulu 7.2.2013)

Varsinainen kaunokirjoitus (vanha kauno) ei koskaan ollut käsialakirjoittamista, vaan puhdasta kalligrafiaa, budolaji. Kaunokirjoituksesta kehittyi ajan myötä jokaiselle yksilöllinen käsiala.

Nykyinen kaksien kirjainten opettelu ei ole oppilaille vaikeaa, koska sidosteiset käsialakirjaimet ovat hyvin pelkistettyjä. Ne muistuttavat hyvin paljon tekstauskirjaimia.

En olisi luopunut käsialakirjaimista. 

Luopumisen sijaan olisin pelkistänyt käsialakirjaimia. Minua on aina hämmästyttänyt isojen kirjainten kaunojäänteet, monessa kirjaimessa ylhäällä on epäesteettinen piikki kuten D-kirjaimessa. Käsialakirjainten isot kirjaimet olisi voitu aivan hyvin korvata vinoilla isoilla tekstauskirjaimilla.

Tekstauskirjainten ongelma on, että kirjoitettaessa monella oppilaalla sanat eivät pysy kasassa, vaan hajoavat. Jokaisen kirjaimen välissä kynä pitää nostaa ylös, kirjoitus ei ole siis kovin sujuvaa. Monen tekstaajan kirjoitus on yhtä harakanvarvasta. 

Kirjoittamisessakin kauneusarvoilla on yhä edelleen sijansa. Ei koulussa aina pidä mennä sieltä, missä aita on matalin.

Sitä paitsi toisella luokalla, jolloin käsialakirjoitusta opetetaan, on hyvin aikaa. Olen opettanut kaikkia alakoulun luokka-asteita, millään luokka-asteella ei oppimiseen ole niin paljon aikaa kuin toisella luokalla. Toisen ja kolmannen luokan kynnys on korkea.

On hyvä, että kaikille oppilaille opetetaan kymmensormijärjestelmä, niin paljon he tulevat tietokoneilla kirjoittamaan.

Käsialakirjoittaminen ja koneella kirjoittaminen eivät sulje pois toisiaan. Molempia tarvitaan.

http://www.properuskoulu.net/2014/11/nyt-kuopataan-kasialaa.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nuo vanhat kaunokirjoituskirjaimet näyttävät minusta moderneimmilta kuin ne, joita minun piti koulussa opetella. Muistaakseni isossa E-kirjaimessa oli vielä siellä ylhäällä yksi ylimääräinen koristemutka ja pieni z-kirjain kirjoitettiin aivan toisella tavalla silmukka alaviivan alle vetäen.

Vai muistanko väärin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin ja lisäksi muistaakseni iso K-kirjain piti kirjoittaa pienellä silmukalla siinä keskiosan liitoskohdassa.

(... ja jos väärin meni, niin tuli tukkapöllöä tai karttakeppiä.)

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen kouluissa 1914, joten aika kauan aikaa sitten olet tainnut koulusi käydä:-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Meille ei tuota kerrottu. Eikä 7-vuotias olisi yli 60-vuotiaalle harmaahapselle silloin siitä maininnutkaan. Ensimmäinen kansakouluopettajani oli syntynyt edellisen vuosisadan vaihteessa. En ole varma oliko ollut 1800 luvun loppua vai 1900-luvun alkua.

Jouni Nordman

Kyllä on hyvä että kirjoitus siirtyy taideaineiden joukkoon, sillä pääasia on tekstin ymmärtäminen, eikä onko kaikki koukeroita arvostella.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Pääasia olisi myös kirjoittamisen sujuvuus. Tähän ei tekstaamalla päästä. Minusta nykyiset käsialakirjaimetkin ovat huonompia kuin vanhat, erityisesti pieni r, joka jätetään irralleen seuraavasta kirjaimesta. Omien lasteni teksteissä näyttä siltä, kuin sana katkeaisi. No, he ovat mielellään opetelleet opettamiani "vanhan kaunon" kirjaimia.

Jouni Nordman

Itse mieluummin itse omien tyttärien kohdalla panostan kirjoittamisen taiteelliseen puoleen, jossa itse aloitan heidän takia kaligrafia tyylisen kirjoittamisen. Sillä uskon sen vielä nousevan taitona arvoon, jolla määritetään ihmisen sivistys tasoa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #15

Juu, taiteellinen puolikin kyllä kiinnostaa lapsia.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kysymys on oikeastaan ajattelun ja sen ulos tuonnin välisestä ajasta. Kirjoittaminen vaatii aikaa ja kaunis ulkonäkö saattaa olla suhteessa verrannollinen sisältöön....

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo ja pakko lisätä Nyt kun en joudu rikosvastuuseen toivottavasti. Olin pari vuotta omalta alaltani pois ja Paragonilla hommissa myymällä Burroughsin teksikäsittely laitteita 1981-1982 ja voi jukra mitä vehkeitä.?

Miten voidaan yhden lauseen kirjoittaminen tehdä niin vaikeaksi, tietokoneen avulla......

Taisto Merilä

Tekstatakin voi huolella ja kauniisti – ja näppäimistöllä on myös mahdollista ilmaista merkityksellinen sanomansa esteettis-visuaalisesti harmonisessa muodossa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Grafologit varmaan kuitenkin menettävät bisneksensä.

Taisto Merilä

Jos käsinkirjoitus kokonaan häviää, niin grafologien kulta-aika lienee mennyttä, elleivät sitten siirry tulkitsemaan sanamuotoja käsialan sijaan.

ps. Unohdn muuten mainita runollis-filosofisen lähestymiskulman edellisessä kommentissani.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Mitä Sinulla on graafista käsialaa vastaan?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Ei mitään. Olenko niin antanut ymmärtää?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #13

ÄÄh ei mitään:) Jollain tavalla yritän ymmärtää galligrafiaa ja se tekee olon hölömksi. Galligrafia on liikkeen, kuvaelman ja sanan symbioosi....

Parempi vain hiljaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Missä muuten enää tarvitaan paljonkaan kynällä kirjoitusta? Äkkipäätä tulee mieleen vain oman nimen allekirjoitus ja sen voi opetella vaikka mille tyylille. Nuoriso taitaa nykyisin käyttää vain kännykkää, tietsikkaa ja läppäriä kirjoittamiseen. Kouluihinkin tulee kaikkiin pikkuhiljaa kyseistä tietotekniikkaa kirjoittamiseen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eipä juuri mihinkään. Tietokoneella kirjoittaminen on paljon nopeampaa ja tekstin hiominen jälkikäteen on todella olennainen osa kaikkea kirjoitustyötä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kaunokirjoituksen opettelu on ollut turhaa koko ajan. Kaunokirjaimin kirjoittaminen on ollut nopeampaa vain, kun kirjoitettavaa on ollut paljon ja kirjoittaja on ollut harjaantunut. Kun kirjoituskone keksittiin, ja ne levisivät kaikkialle, kaunokirjoittajien työ kävi tarpeettomaksi. Väestökirjoihin kaunokirjoitettiin asioita viimeiseksi. Kun kirjamuotoisista kirkonkirjoista luovuttiin, kaunokirjoittajia ei enää ole tarvittu juuri missään. Hautaustoimistojen nauhatkin ovat nykyisin tekstattuja.

Silti kouluissa on vuosikymmeniä harrastettu tämän "taidon" ylläpitämistä eikä sen merkitystä ole kyseenalaistettu. Toki merkistöä on muutettu tekstauksen kaltaiseksi, mikä sinällään on positiivista. Silti tekstaamisen osaamisen pitää mielestäni riittää. Jokaiselle oppilaalle tulee toki opettaa myös kaunokirjoitusmerkistö ja niillä kirjoittaminen, mutta esimerkiksi vieraiden kielten opetuksessa ja kaikissa koetilanteissa oppilaan tulee saada valita, kummalla merkistöllä kokeeseen tai vihkoonsa kirjoittaa.

Oma koululaiseni joutui kirjoittamaan sanastoja uusiksi, kun ei ollut kirjoittanut englannin sanastoa kaunokirjaimin, vaan tekstaamalla. Tätä pidin ja pidän edelleen koulujärjestelmämme kaikkien aikojen älyttömimpänä ratkaisuna: Onhan kyseisen aineen tarkoitus opettaa vierasta kieltä, eikä kaunokirjoittamista. Lisäksi meidän suomalaiset käsialamerkistömme poikkeavat englantilaisesta merkistöstä! Eikö tekstaaminen, jossa merkistöt Suomessa ja Britanniassa ovat samanlaisia, ole nimenomaan merkistö, jota kyseisessä vieraassa kielessä tulisi käyttää??

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Toki on näin. Korjailu sun muut käyvät näppärästi. Kirjoittamista tai oikeastaan sen sisältöä on monenlaista. Blogikirjoitus tai mestarillinen novelli. Hemingwayn Vanhus ja meri oli alunperin about 350 sivuinen järkäle.

Oikeastaan kysymys lienee aika simppeli. Kirjoittamisessa on kysymys ajatusten siirtämisestä paperille tai nykyisin digitaaliseen muotoon. Joka tapauksessa korjaanko säilöttäväksi tarkoitetut ajatukseni ennen vai jälkeen tallentamisen. Kaunokirjoitus käy tähän ihan yhtä hyvin. Tosin ainakin omasta koneestani löytyy kaunokirjoitus tyylinen fontti.

Kantsii muuten klikata hiiren oikealla ja valita "tarkastele elementtiä". Siinä näkyy tämänkin sivun "soosi" HTML kielinen lähdekoodi. Siinä tämäkin teksti ymmärrettävässä muodossa:):)

Mikael Holm

Taas perustellaan, että jonkin oppiminen olisi liian vaativaa tai työlästä.

Peruskoulun oppisuunnitelmaan ja tuntijakoon tehdään muutoksia kohtuullisen säännöllisesti. Yhteistä näille muutoksille on se, että uudistettua suunnitelmaa noudattava sukupolvi omaa järjestään huonommat tiedot ja taidot, sekä kyvyn soveltaa oppimaansa, seuraavalle oppiasteelle siirtyessään.

Nykyisin löytyy luokka-asteilta 7-9 nuoria, ketkä eivät osaa kirjoittaa sukunimeään koepaperiin, jos asiasta ei erikseen mainita. "Kirjoita koko nimesi" ei riitä. Onneksi harakanvarpaat, kirjoitusvirheet ja osaamisen taso erottavat samannimiset toisistaan. Joidenkin kohdalla kirjoituksesta ei saa selvää senkään vertaa, että edes nimi tulisi selville.

Näitä alempien asteiden opetukseen tehtyjä "keventämisiä" paikataan ylemmillä asteilla. Erityisesti teknillisellä puolella on ollut jo lähes 20 vuotta ongelmana se, että matematiikan osaaminen on aivan nollassa. Samoin ihmisten käsin kirjoittamasta ei enää nykyisin saa selvää. KVG-sukupolvi ei enää edes pyri hallitsemaan kokonaisuuksia, minkä tähden uusia tieteentekijöitä tulee olemaan entistä vähemmän. Yhteiskunnan menestys kilpailussa on kuitenkin osaamiseen ja uuteen tietoon perustuvan tuotannon varassa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tämä on ihan puhdasta sitä itseään!
Meille 70-luvulla kasvaneille ei ole opetettu juuri mitään tämän päivän lapsille tärkeää, ehkä mainitsemaasi matematiikkaa ja kieliä lukuunottamatta. Koulussa saamistamme taidoista suurin osa valui kuin rasva pesuveden mukana viemäriin, kun tietotekniikka ja erityisesti internet kehittyivät 1980-1990 -luvuilla.

Nykylapset osaavat paljon enemmän työelämän ja elämän kannalta merkityksellisiä taitoja ja jopa sen englannin kielen jo ennen koulun alkua. Oikeinkirjoitusta voidaan kyllä lapsille opettaa muutenkin kuin kynällä ja paperilla.

Mainitsemaasi uutta tietoa ei saa kirjoista, sitä saa netissä. Sitä nämä nykyajan lapset osaavat käyttää ja sieltä tietoa hankkia. Kumpa koulu vielä antaisi mahdollisuuden sitä tietoa käyttää, esim. kokeissa.

Mikael Holm

Sinä itse vahvistit kertomani. Miten 70-luvulla olisi voitu opettaa jotain, mitä ei nykymuodossa ollut olemassa?

Siitä olet myös samaa mieltä, että nykynuoriso osaa hyödyntää jo valmista tietoa. Et edes yrittänyt kumota väitettäni kokonaisuuksien hallinnan sekä uuden tiedon tuottamisen kykyjen puutteesta.

Olemme samaa mieltä, mutta silti vihjaat kirjoitukseni olevan "sitä itseään".

Kokeiden tehtävä on testata asioiden osaamista ja hallintaa. Jos kokeissa annetaan mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa, erityisesti hakukoneita, testataan silloin tiedon etsimisen kykyä - ei itse koeaineen osaamista.

Edelleen kritiikkini kohdistuu siihen, että osaamisen määrää ja syvyyttä vähennetään sillä perusteella, että väitetään joidenkin asioiden olevan liian vaikeita tai kuormittavia. Monet näistä kevennyksistä vaikuttavat jatko-opiskeluun, jossa osaamista joudutaan paikkaamaan perusosaamisen kohdalla. Työelämä kuitenkin vaatii entistä enemmän ja syvempää osaamista, jolloin ammattiin valmistavien opintojen vaatimuksia ei voida keventää.

Yksi pitkittyneiden opintojen suurimmista syistä on se, ettei oppilas ole osaamiseltaan valmis jatko-opintoihin. Erityinen ongelma tulee siitä, ettei oppimisvaikeuksiin ole puututtu riittävän ajoissa. Kun kolmasosa seitsemännen luokan oppilaiden ikäryhmästä päätyy lukiryhmään on jotain perustavaa pielessä alemmilla luokilla.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #24

Eihän kaunokirjoituksen opetussuunnitelmasta poistamisen syy ole siinä, että sen opiskeleminen olisi liian vaikeaa. On vain tarpeetonta opettaa taitoa, jolle ei yksinkertaisesti ole kysyntää. Yritykset eivät enää kaunokirjoittajia palvelukseensa tarvitse.

Kokonaisuuksien hallinnan ja uuden tiedon tuottamisen kykyjen puutteesta en yritä kumota. Toki opetussuunnitelmaa voitaisiin rukata senkin osalta. Opetussuunnitelmassa ja sen jaottelussa on huomattava puute, kun biologia ja maantiede muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja historia ja yhteiskuntaoppi toisen.

Uskonto, uskontojen historia, historia ja maantiede olisivat parempi jako ja biologiaa voitaisiin opettaa matemaattisten aineiden, matematiikan, fysiikan ja kemian aiheyhteydessä. Toki ilmastolla ja biologialla on oma yhteytensä, mutta pidän maantiedon ja biologian suhdetta keinotekoisena.

Tarkoitin kritiikilläni sitä, että haluan koulun keskittyvän siihen, että kokonaisuuksia hallittaisiin jatkossa paremmin. Kun luovutaan tarpeettomasta, voidaan tilalla opettaa jotain tarpeellista.

Esimerkiksi taloutta ei nykyisessä opetuksessa ole juuri ollenkaan. Silti kansantalous ja talous ylipäätään vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa talouteen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Taas yksi hölmöläisten suunnittelema päätös- todella.

Mitäs sitten, huolimatta tietokoneista, kun kuitenkin joudutaan kirjoittamaan tavalla tai toisella- tikkukirjaimillako vai millä. Entä numerot ? Savumekitkö ? Viidakkorummutko ?

Pikakirjoitus on oma taiteen lajinsa ja aivan upea. Ei tarvita koneita, vaan pikakirjoittaja, joka kirjaa puheen vauhdissa kaiken esittäjältään.

Kalligrafia- upea taito.

Kadumme varmasti tällaista päätöstä. Tämäkin liittyy kädentaitoihin ja visuaalisuuden, mutta myös taiteen ymmärtämiseen. Mutta myös luetun ymmärtämiseen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tekstausmerkistö jää edelleen käyttöön. Tikkukirjaimet ovat ihan yhtä käytännöllisiä käsialalla kirjoittamiseen.

Luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen oppiminen eivät voi olla merkistöstä kiinni.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Pari kommenttia: pikku-t on tynkä, se pitäisi kasvattaa takaisin pikku-ällän korkuiseksi, jolloin pikku-r ei olisi liian lähellä.

Kymmensormijärjestelmän opettaminen tuleville koululaisille on yhtä hyödyllistä kuin panostaa suurempiin henkilökuljetusyksiköihin kaupunkiliikenteessä tai aikaistaa pakkoruotsin opetusta -- ei järjen hiventä tarpeelle parhaassa työiässä missään todennäköisessä visiossa vuonna 2040.

Käsin kirjoittamisen ja piirtämisen oppiminen on aina tarpeen ja lapsen kehityksen kannalta muutenkin hyödyllistä. Merkistön selkeyden toteutuminen käsin kirjoitettuna ja oikeakielisyys lienee kuitenkin tärkeämpiä kuin kaarien kauneus.

Merkistöä on kuitenkin hankalaa muutella muista kulttuureista riippumatta, kuten edestakaisin seilaaminen numeroiden yksi ja seitsemän piirtämisen ohjeissa meillä on osoittanut. Jossain voi silti olla edelläkävijä, vaikkapa siinä selkeydessä.

Kaivoin tässä aika äskettäin (pienille) lapsille tarkoitettuja kirjainten ja numeroiden mallistoja. Ameriikan ihmemaasta löytyivät pahimmin moni- tai vaikeatulkintaiset merkistöt, joten voinemme tarjota maailmalle jotain parempaa. Vaikka sitten seiskan, jossa on kaksi vaakaviivaa.

Toimituksen poiminnat