enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Pakkoruotsin umpisolmu

Helsingin Sanomissa oli hieno artikkeli kielten opiskelusta.

Olen www.properuskoulu.net -blogissani kirjoittanut pakkoruotsista ja kielten opiskelusta paljon. Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea.

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)

Helsingin Sanomien jutusta oli unohtunut, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta.

Tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa lyhyen saksan kirjoitti enää alle 2000 opiskelijaa, ranskan ei sitäkään. Lyhyen venäjän kirjoitti vain muutama sata opiskelijaa.

Luvut ovat hälyttäviä. Pakkoruotsin uhrihinta on kova.

 

Kielten opiskelun yksipuolistuminen johtuu osin englannin vahvasta asemasta nuorten maailmassa, mutta myös rakenteellisia syitä on, sanoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. (HS)

 

Mustaparta kiertää asian ydintä kuin kissa kuumaa puuroa. On selvää, että englannin asema on vahva paitsi nuorilla niin kaikkialla koko maailmassa. Mustaparta ei puhu pakkoruotsista mitään.

Ongelma ei tietenkään ole pakkoenglanti, vaan pakkoruotsi.

Olen aiemmin esittänyt:

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Peruskoululaiset, jotka eivät ottaisi ruotsia, lukisivat ruotsin sijasta toista kieltä tai jotain aivan muuta. Englannin on oltava pakollinen.

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2014/10/pakkoruotsin-umpisolmu.html

 

7.10. HS

Koululaisten kielitaito yksipuolistuu yhä

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin
Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.
Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtosuuden varaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, eiköhän tätä vähäistä muiden kielten kirjoittamista yritetä käyttää argumenttina pakkoruotsin puolesta tyyliin "sitten ne ei opiskele enää mitään kieliä".

Kansantalouden kannalta viisainta olisi vapaa kielivalinta. Kieliä pitäisi kaikilla kouluasteilla lukea tietty määrä, mutta kielet saisi vapaasti valita tarjonnasta.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

RKP:n kielipoliittinen rasismi on tullut tiensä päähän :

http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1363...

4 %:n vähemmistön ylivalta 96 %:n enemmistöstä katkeaa 2015 vaaleissa.

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lukio, jossa opetin, otti mielihyvin vastaan Espanjassa työskennelleen suomalaisopettajan tarjouksen panna alkuun espanjankielen opetus. Ja heti siihen ilmoittautui kelpo ryhmä, vaikka Pohojanmaalla oltihin. :D

Osaajien puute opettajakunnaskin saattaa joillain paikkakunnilla jarruttaa kehitystä. Olisi hyvä muistaa myös sellaiset kielet kuin saksa, venäjä, ranska, espanja, italia sekä esim. kiina. En panisi pahaksi viron kielen harrastuksen lisääntymistäkään.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Seppo,

aivan; kyllä se on pakko joka tökkii; ei kieli sinänsä.

Meillä perisuomalaisella Kauhavalla tuli kansakoulun jatkoluokalla vapaaehtoiseksi aineeksi ruotsin-kieli (muistaakseni 1949 ja ensimmäisenä Suomessa).

Siitähän innostuttiin; sain täyden kympin. Se onkin suunnilleen riittänyt sen kielen taidoksi; ei sitä ulkomailla tarvita.

Mutta oppikoulussa pohojalaaselle pakko-ruotsi oli sitten tervan juontia. Pakkohan siitä oli tietysti jotenkin selvitä. Englanti sen sijaan innosti, ja sillähän on maailmalla pärjätty. Ruotsilla olisi kyllä tullut maailman toreilla myydyksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi."

Eikö motivaatio kielen opiskeluun pitäisi löytyä oikeasta elämästä eikä ylioppilaskirjoitusten pakollisuudesta ?

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Näin on Juhani.

Ehdotukseni on kompromissi siihen asti, kunnes virkakielipykälä saadaan poistetuksi. Ruotsia virkakielenä työssään tarvitsevat suomenkieliset tulevat suurelta osin ylioppilaista.

Lyhyt ruotsi ei lukiolaista tapa, mutta monelle peruskoululaiselle pakkoruotsi on todellinen kiviriippa, joka voi viedä opiskelumotivaation kokonaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsista luopuminen vain lisäisi yksipuolistumista. Englanti tulisi käytännössä ainoaksi vieraaksi kieleksi, mitä opiskeltaisiin. Muut kielet olisivat vapaaehtoisia.

Tietenkin ruotsi pakollisena yo-tutkinnossa voisi motivoida valitsemaan myös ruotsin peruskoulussa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Eiköhän lakiin voitaisi kirjata velvollisuus opiskella vähintään kahta vierasta kieltä. Ruotsi voisi olla yksi valittavien listalla, mutta sinne pitäisi saada muitakin Euroopan ja maailman valtakieliä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

En usko, että niin tehtäisiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Minä taas uskon. Monikielisyyttähän tässä juuri tavoitellaan ja jos ruotsi pysyy pakollisena edelleen, niin muiden kielten osalta kaikki pysyy ennallaan ja pennut oppivat vain englantia ja vähän ruotsia. Mitä monikielisyyttä se on?

Suomi tarvitsee eurooppalaisia suuria kieliä joilla on myös käyttöä reaalimaailmassa. Jatkuvasti yritetään ruotsia saada pentujen päähän pakolla ja lopputulos on useimmiten vain armovitonen. Eiköhän vapaan kielivalinnan aika ole jo tullut meillekin? Jokaiselle kaksi vierasta kieltä valittavaksi ja toki ruotsi on siinä joukossa mukana. Ei tämä sen vaikeampi asia pitäisi olla?

pekka numminen Vastaus kommenttiin #10

Pertti Väänänen,

Ruotsissa on vain pakkoenglanti, silti siellä opiskellaan enemmän ja laajemmin vieraita kansainvälisiä kieliä kuin Suomessa, miten tämä on mielestäsi mahdollista?

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Lundellin mainitsema opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta on jo kuusi vuotta sitten osannut syyttää koulujen kielivalikoiman suppeudesta kaikkia muita kuin pakkoruotsia. Hän sanoi englannin ylivallasta Turun Sanomien mukaan 31.12.2008: "Tietoisuus siitä, että muitakin kieliä tarvitaan, on heikentynyt. Paikalliset päättäjät eivät arvosta kielitaitoa." Ei siis sanaakaan pakkoruotsin vaikutuksesta, vaan syy onkin paikallisissa päättäjissä. Herran/hurrin pelko on viisauden alku.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

" Paikalliset päättäjät eivät arvosta kielitaitoa." Ei siis sanaakaan pakkoruotsin vaikutuksesta, vaan syy onkin paikallisissa päättäjissä."

Tämä on pakkoruotsittajille tyypillinen tapa, jätetään todelliset syyt mainitsematta.
Toinen ärsyttävä tapa heillä on vakuuttaa, ettei ilman pakkoa kukaan valitse mitään vierasta kieltä. Kaksinaamaista ja epärehellistä tiedottamista, jonka jo soisi vihdoinkin loppuvan.

Jaakko Häkkinen

"Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi."
-- En näe tätä järkevänä... Sehän olisi edelleen pakottamista, jos kirjoituksia ei voisi läpäistä ilman ruotsia.

Ei kenenkään virkamiesura tyssää siihen, ettei osaa ruotsia. Jos joku sattuu hakemaan töihin valtion tai kaksikielisen kunnan viranomaisiin, hänen pitää hankkia ja todistaa kielitaitonsa siinä vaiheessa. Sivullisia uhreja tulee liikaa, jos kaikki ylioppilaat pakotetaan kirjoittamaan ja siis lukemaan ruotsi. Silloin kielitaitovalikoimamme pysyy edelleen kapeana: englanti + ruotsi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset