enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Pisa-romahduksen syitä

  • Tuoreimmat Pisa-vertailun tulokset julkaistaan 3. joulukuuta. Odotamme mielenkiinnolla tarkempia tuloksia.
    Tuoreimmat Pisa-vertailun tulokset julkaistaan 3. joulukuuta. Odotamme mielenkiinnolla tarkempia tuloksia.

14.11. HS    Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen romahti

Peruskoululaisten oppimistaidot ovat heikentyneet koko maassa kymmenessä vuodessa, käy ilmi torstaina julkistetusta tutkimuksesta.

Yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja asenteita mitattiin kutakuinkin samoilla tehtävillä ja samoissa kouluissa keväällä 2012 kuin vuonna 2001.

Osaamista arvioitiin oppiainerajat ylittävillä tehtävillä, jotka mittaavat päättelykykyä, luetun ymmärtämistä ja matemaattista ajattelua. Niitä kutsutaan oppimis- tai avaintaidoiksi.

Myös koulutyötä tukevat asenteet ovat heikentyneet.

 

Odotettu tulos - opettajat ovat ounastelleet jo jonkin aikaa jotain tällaista. Syitä on varmaan monia. Yritän itse hahmottaa, mistä oppimistaitojen romahdus voisi oikein johtua.

Jaottelen syyt neljään ryhmään:

 

1. Audiovisuaalinen soma

Aldous Huxleyn kuuluisassa kirjassa, "Uljas, uusi maailma", ihmisille tarjottiin somaa, jonkinlaista hallusinogeenihuumetta, unohdusta tarjoavaa tai tajuntaa laajentaava huumetta. Ei tarvinnut miettiä liikoja.

Toisin kuin parikymmentä vuotta sitten, nyt lapset elävät hallitsemattomassa audiovisuaalisessa somassa, joka hajottaa mieltä ja heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä. 

 

Rauhasta ja työrauhasta (Enkeliporsas 6.3.)

Liikaa viihdettä liian aikaisin (Enkeliporsas 5.3.)

Aivosähköhäiriöitä (Enkeliporsas 6.2.)

 

Lapset hukkuvat audiovisuaaliseen somaan.

Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen soman kanssa.

 

2. Koulun sisäiset tekijät

Myös opetusministeri Krista Kiurun mukaan nyt on korkea aika tarttua rohkeammin uusiin tapoihin järjestää opetusta esimerkiksi hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja tarjoamalla positiivisia oppimiskokemuksia. (HS 14.11.)

Krista Kiuru, eipäs nyt hätäillä. Tällä kertaa ei kannata tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä.

Ensinnäkin yhteiskunnalla ei ole varaa hankkia Suomen koulut pullolleen kaikenmaailman vehkeitä ja vempaimia. Kuntatalous on enemmän kuin lirissä. 

Olisi hyvä, että edes koulussa oppilaat saisivat kokea rauhaa ilman, että päätä sotketaan naurettavilla mobiilipeleillä ja jatkuvalla korvanappimusiikilla tai youtubetulvalla.

Toisaalta viime vuosikymmen on ollut kouluviihtyvyyden ja positiivisten oppimiskokemusten tarjoamisen aikaa. On ollut kivaa, mutta samalla on unohdettu, että oppiminen vaatii työtä. Kasista on tehty standardi, kun ennen standardina oli seiska.

Olisiko aika palata perusasioihin, back to basics? Opettajat opettaisivat, oppilaat opiskelisivat. 

Jossain vaiheessa opettajista koulutettiin oppimisen ohjaajia. Jotkut opettajienkouluttajat aivan julkisesti kehtasivat sanoa, että on vanhanaikaista kouluttaa opettajia, me koulutamme oppimisen ohjaajia.

Nyt on Suomen nuorisoa ohjailtu oppimaan aivan riittävästi, olisiko nyt syytä alkaa opettaa?

Vaadittaisiin jotain. 

En edes muista, milloin joku oppilas olisi saanut ehdot tai jäänyt luokalle. Armovitosilla ei pitkälle pötkitä.

On harrastettu opetussuunnitelmaleikkiä.

Opettajat on valjastettu muutamaan kertaan massiiviseen opetussuunnitelmatyöhön. Milloin on tehty koulukohtaisia opseja, milloin kuntakohtaisia opseja, milloin taas aluekohtaisia opseja. Kaikki ko. opsit ovat hätäisesti tehtyjä, koska opettajat ovat joutuneet kyhäämään niitä opetusajan ulkopuolisella ajalla. Sitä varten kehitettiin kaikenkattavat, käytännöllisesti katsoen palkattomat yt-ajat.

Olen kunnollisen valtakunnallisen opetussuunnitelman kannalla. Sellainen tehtiin joskus kaukaisella 1970-luvulla - Peruskoulun opetussuunnitelma, ns. Valkoinen POPS, joka osin toimisi vieläkin aivan hyvin. Kannattaa joskus lehteillä ko. opuksia.

Käsi sydämelle opettajat, kuinka moni meistä on käyttänyt tiuhaan viimeaikaisia opetussuunnitelmia varsinaisen opetuksen työkaluina?

 

3. Peruskoulun taloudellinen kurjistaminen

Parina viime vuosikymmenenä juhlapuheiden ja käytännön talouspäätösten välille on kehittynyt armoton kuilu. Puhutaan kauniita sanoja koulutuksen merkityksestä Suomen tulevaisuudelle, ja samaan aikaan peruskoulutusta on vedetty lokaan suhteellisesti rajummin kuin koskaan Suomen historiassa.

Eväät on kohta syöty loppuun.

Tiedetään hyvin, että opettajien lomautukset lisäävät huomattavasti sosiaali- ja terveyssektorin menoja tulevaisuudessa. Säästöjen sijaan menot kasvavatkin kasvamistaan, silti nytkin joissain kunnissa opettajia lomautetaan.

Suomessa lapsille annetaan vähemmän oppitunteja kuin muissa maissa.

Monissa kunnissa tuntikehys on vedetty minimiin. Tukiopetusta annetaan vain välttämättömin, ettei kuntaa voida syyttää siitä, että tukiopetusta ei muka anneta. Jakotunteja on selvästi vähemmän kuin ennen. Joissain kouluissa ei satsata kerhotoimintaan ollenkaan.

Alakoulun sekasikiöoppiaineet TT ja Vava on lopetettava samantien. Ko. oppiaineet nipistettiin tärkeistä maailmankatsomuksellisista oppiaineista kuten maantieto ja historia. Ei ole mieltäylentävää opettaa historiassa esim. Antiikin Roomaa, kun oppilas ei tiedä, missä Välimeri on.

Jossain vaiheessa yläkouluissa ajauduttiin valinnaisuuden viidakkoon. Tarjottiin ties mitä hömppää perusasioiden sijaan.

Alueelliset ja koulujen väliset erot osoittautuivat pieniksi, mutta luokkien ja yksilöiden väliset erot suuriksi. Selitys luokkien välisille eroille voi tutkijoiden mukaan löytyä erilaisten painotettujen eli erikoisluokkien osuuden lisääntymisellä kouluissa. (HS 14.11.)

Yhdyn yllä olevaan selitykseen.

Koulujen erikoistuminen on pahasta. 

Vielä pahempaa on hajottaa koulujärjestelmä kahtia kuten Ruotsissa tehtiin. Ei ole mitään järkeä rikkoa tasa-arvoista koulujärjestelmää ja jakaa koulut vuohiin ja hanhiin.

 

4. Koulun ulkopuoliset tekijät

Yhteiskunta on jakautunut selkeästi ainakin kolmeen yhteiskuntaluokkaan. Alimman kolmanneksen perheillä on joka tasolla vaikeaa, perheet elävät jatkuvassa taloudellisesssa ahdingossa. Lapsen koulunkäynti ei enää olekaan ykkösprioriteetti.

Ei enää aina jaksetakaan välittää.

Pari viime vuosikymmentä on noudatettu eheyttävän yhteiskuntapolitiikan sijasta repivää ja hajottavaa ultraliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa.

Kotitausta tuli ilmi myös niin, että oppimista tukevien ja uskomusten heikkeneminen ja kielteisten asenteiden voimistuminen on ollut sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä oli. (HS 14.11.)

Näin on.

Tutkimusten mukaan köyhyys ja muu huono-osaisuus on periytyvää. Jostain syystä osa ihmisistä on pudonnut kyydistä, he eivät pääse koulutusnosteeseen mukaan kuten muut pääsevät. Luin, että jo neljäsosa helsinkiläisistä 20-30 vuotiaista nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa.

Tutkijat päättelevät tuloksista, että koulun merkitys nuorten elämässä on yleisesti heikentynyt. Koulu joutuu entistä ankarammin kilpailemaan harrastusten, sosiaalisen median ja viihteen kanssa. (HS 14.11.)

Ei voi kiistää.

http://www.properuskoulu.net/2013/11/pisa-romahduksen-syita.html 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

OPS 2016 on reagoimassa tähän mielestäni erinomaisella tavalla ja koko opetuksen perusidealogiasta siirretään etsimään vastauksia kysymyksestä "Mitä?" kysymykseen "Miten? ja samalla kehittämään lasten ja nuorten lukutaitoja muunkin kuin perinteisen lukemisen viitekehyksessä.

Jonas Hellgren

Aikaistamalla ja lisäämällä pakkoruotsia ?? Millään muullahan ei ole väliä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Krista Kiurun suunnitelmathan ovat saaneet kannatusta myös yllättävältä taholta:

"Olen aina ollut oman tieni kulkija, ja elin tätä vuodeksi 2016 kaavailtua systeemiä jo omassa lukiotutkinnossani. Vedin itselleni tärkeistä kirjoitettavista aineista huippuarvosanat kun taas esimerkiksi biologiasta suoraan vitosen, koska halusin panostaa niihin aineisiin, joita tulen tarvitsemaan."

'Minä en halua tehdä muuta kuin kivoja asioita'-ajattelu on jo mennyt perille. Sillä ylpeillään, että on oppinut huonosti ne asiat, jotka eivät kiinnosta.

Pekka Iiskonmaki

Suomalainen yhteiskunta on ajautunut pysähtyneisyyden aikaan. Miten se voisi olla koskettamatta lapsia ja koululaisia?

Yhteiskunnan laitostuminen on saavuttamassa huippunsa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Nykyäänhän kaikki osaaminen on korvattu tiedonhakutaidoilla. Käytännössä tarkoittaa ensimmäisen googlen hakutuloksen klikkaamista ja tiedon oikeellisuus arvioidaan katsomalla facebookista kuinka moni luki samaa sivua. Kun ei itse tiedä mitään niin ei siinä muutakaan vaihtoehtoa ole. Matematiikkaa tai edes laskentoa on turha osata edes kertotaulun vertaa koska kännykässä on laskin. Peruslaskin ei toki osaa laskea paljonko on (2a+b)^2 mutta sitä varten on sitten symboliset laskimet, joilla taitava näpyttelijä saa eximian matikan YO-kokeesta osaamatta itse juuri mitään.

Jospa oikeasti vaadittaisiin osaamista oppilailta. Sanokaa vaan vanhanaikaiseksi, mutta kyllä esim. sitä matematiikkaa pitää osata ihan kynällä ja paperilla sekä ilmankin. Sitten kun oikeasti osaa ja ymmärtää, apuvälineitä voi ja pitääkin tuoda helpottamaan työtä. Mikään apuväline ei kuitenkaan saisi olla mystinen laatikko, johon syötetään jotain ja josta saadaan vastaus, ilman että ymmärtää yhtään mitä tapahtui ja onko tulos edes mahdollinen.

Samaten kaikista aineista pitäisi hanskata perusasiat, loppu on sitten kärjistetysti sanottuna jonninjoutavia detaljeja, jotka unohtuvat aikanaan.

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Eikä tämä vaikuta pelkkiin koululaisiin, vaan ihan yliopistossa/AMK:ssa matikkaa oppineet, eivät enää osaa edes kerto- ja jakolaskua pääslaskuna! Laske itse päässäsi paljon on 174 jaettuna kolmella. Onnistuiko helposti? Omilla työkavereilla, joilla on vähintään keskiasteen koulutus, ilman laskinta oli vaikeuksia.

60-luvulla koulun matikkatunnilla tuli viivottimesta näpeille, jos tähän ei olisi oikeaa vastausta kuulunut viiteen sekuntiin. Hyvin nopeasti kaikki oppivatkin vastaamaan tarpeeksi nopeasti ja oikein.

Tapio Vehmaskoski

Vai näin mennään Suomen kouluissa nykyään. Ikävää menoa.

Lapsissahan piti olla meidän tulevaisuus. Miltä tulevaisuus Suomessa näyttää kirjoittamallasi koulutiellä?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suoraa puhetta - mutta perin juurin totta.
Jotain tarttis tehdä, mutta hukatun opiskelumotivaation palauttaminen on vaikeaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Netti on tehnyt lapsista aikaisempaa viisaampia. Ne tietävät, että elämässä ei pärjää pelkällä kirjatiedolla. Aika kannattaa käyttää hyödyllisemmin, kuten suhteiden verkostojen ja kaverien hankkimiseen. Maailmassa menestytään suhteiden avulla.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Toivon mukaan tämä oli ironiaa. Jollei, voisin vaikka kertoa sinulle, että Pisa-tutkimuksissa ei mitata kirjatietoutta, vaan tiedon käyttöä. Ja kai sitä hyvää lukutaitoa ja analyyttistä mieltä tarvitsee myös netissä?

Toisaalta olen kyllä täysin samaa mieltä kanssasi viimeisen lauseen osalta, ainakin osittain.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Netti on tehnyt lapsista aikaisempaa viisaampia. Ne tietävät, että elämässä ei pärjää pelkällä kirjatiedolla."

Lieneekö tätä viisauden kasvua mitenkään todistettu? Nettiä on tietysti osattava käyttää, mutta jatkuva surffailu ei viisastuta. Tarvitaan edelleen perustietojen opettelua. Muuten ei ymmärrä, eikä osaa hahmottaa maailmaa - esim. sitä, mihin törmää netissä.

Olli Sauramo

jos komasosalla on taloudellisia tai / ja sosiaalisia vaikeuksia koulunkäynissä eli perheet ei pysty eikä jaksa keskittyä lasten koulunkäyntiin, niin kai sillekkin jotain voi tehdä. Se että koulussa menään samassa vauhdissa koko ikäluokaan kanssa eli "huonoimman mukaan", rämettää koko koulutus järjestelmän. Tehoa pitää lisätä erityisesti tähän kolmannekseen, joka on putoamassa kelkasta. Tähän kolmannekseen panostaminen maksaa varmasti itesensä takaisin.
Tässä on nyt kyseessä ihan muusta kuin Pisa menestyksestä, joka tuntuu olevan ministereille pääasia. Kyse on syrjätymisestä, työttömyydestä ja kaikesta siitä mistä presidenttiä myöten nyt taivastellaan. Koulun ja perheen yhteistyön tuloksellinen kehittäminen vaatii rahaa... Sitähän riittää jos halua on. Krista Kiuru tuntuu tomeralta naiselta, joka julkisesti Pisa-menestyksestä jo huolestui. Kun nää Ihalaisen nuorisotakuut on hätäapua akuuttiin tilanteeseen, niin pitää miettiä pidemällä jänteellä missä se mörkö luuraa. Sehän luuraa kouluikäisten KOTONA. Tässä riittää haasteta koko Suomelle.
Kuten vuoden opettaja totesi niin "back to beisics" tuntuu hyvätä. Voidaanko siihen enää palata... tuskin, mutta kotioloihin vaikuttaminen voinee onnistua ... vaatii ainakin sukupolven mittaisen ponnistuksen, mutta se on pakko tehdä...ei tästä muuten selvitä.
Olli

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Motivaatio voisi kasvaa jo siitä kun nuorille olisi työpaikkoja joita saadakseen opiskelisivat.

Pekka Heliste

Suorittamispaine on kasvanut, yhä useampi koululainen harrastaa yhä useampia harrastuksia

Kun katselee harrastusluetteloita niin ei ole ihme , jos nuoren keskittyminen häiriintyy.

Vain harvan kyvyt riittävät monen rinnakkaisen harrastuksen+koulun pyörittämiseen yhtä aikaa

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hyvä, perusteltu ja tosi blogikirjoitus. Mutta, mutta. Ensinnäkin tulee huomioida sadat ja taitaapa olla tuhannet erilaiset koulutuskehittelijät, tutkijat ja hallinnon henkilöt. Mitä heille tapahtuisi, mikäli palattaisiin "back to basics", joka täytyisi ehdottomasti tehdä? Nämä tarpeettomat Suomen tulevaisuuden tuhoojat joutuisivat ihan kunnon töihin. Ei sentäään sellaista.

Puhelimet ja läppärit kaappiin tuntien ajaksi. Erilaiset ihmeelliset älytaulut huuthelkkariin ja jne. Tilalle aivan tavallinen opetus henkilösuhdevaikutus opettajalta oppilaalle ja päinvastoin. Kaikki eivät opi kaikkea kaikkialla samaan tahtiin. Siis jonkinlaiet tasoryhmät käyttöön. Hitaimpia autetaan enemmän ja nopeammat opiskelevat lahjakkuuksiensa mukaan.

Yleissivistyksestä meillä suomalaisilla ei ole varaa antaa perää. Opetettavien aineiden määrän on oltava mieluummin laaja kuin suppea. Oppilaat eivät ole kaikenkattavia asiantuntijoita kouluaineissa. Eivät edes ne, jotka paljatavat hölmöytensä sanomalla, että he opiskelevat vaan niitä aineita, jotka ovat heille tärkeitä. Kuka tietää oman tulevaisuutensa tarpeet alle parikymppisenä?

Pekka Heliste

Puhelimet ja läppärit ovat nykyaikaa ja aikoisena ne ovat työkäytössä ja työelämän välttämätön osa.

Tuskinpa oppimistulokset sillä paranevat, että vietetään nuoruus kivikaudessa ja sitten yhtäkkiä 18-vuotiaana astutaan tietoyhteiskuntaan ?

Jussi Rajaniemi

Tuskin ne oppimistulokset paranee sillä että ollaan kaikki oppitunnut somessa tai katellaan tissikuvia. Puhelimet ja läppärit on arkipäivää ja ne opitaan kotona ennen 5 ikävuotta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #25

Läppäri ja mobiili ovat työkaluja nykypäivän työelämässä.

Koulussa niitä käytetään tietysti opiskeluun eli pistetään hyötykäyttöön.

Entisajan koulussakin katseltiin tissikuvia, pornolehti pistettiin kirjan väliin.Ei maailma ole paljoa muuttunut .

Jouni Nordman

Koulu on on jäänyt jälken todelisuudesta, tässä on ykis suomen teolisuuden alan lobbamine ollut avain asemassa. Sillä papariteolisuus ei halua että kirjoista luovutan, joka taas aiheuttaa sen että koulut eivtä voi siirtyä opetus menetelimiin joissa lapset elävät. Jos aikuise joutuvat työskentelemään tietokoneiden kanssa, niin seuraavan sukuplven osaajat eivtä tule käyttämään papariversioita missään. tämän näkee hyvin kun seuraa lapsia, he eivtä tarvitsse kirjoja mihinkään, kun saavat kaikki virtuaali muodossa, se että opettjat pitävä virtuaali muotoista tietoa uhkana on kansa yksi opetusta ales päin vievä tekijä.

Mikis tähän on päädytty, syy johtuu itsestäni lasten väheksymisestä, jossa heitä pidetää lapsina, mutta unohdetaan heidän olevan ihmisä. Joka taas suoraan väheksyy heidän kykyjän, sekä soti täysin heidä tapaansa toimia yksilöinä ryhmässä.

Jonas Hellgren

Hallituksen ratkaisu oppimistuloksien heikkenemiseen on tietysti aikaistaa ja lisätä pakkoruotsin syöttämistä.
Menee lapsiraukoilta viimeinenkin halu käydä koulua.

markku palonen

Silloin kun opiskelin 50 luvulla oli kaikissa kouluissa suuret opiskelija määrät,suuret ikäluokat laittoivat kilpailemaan oppilaspaikosta oppikouluissa ja yliopistoissa.Niistä kuitenkin syntyi ne työntekijät jotka kehittivät Suomen teolliusuuden nousuun.
Keskikoulun jälkeen ei pystynyt lukemaan kokeisiin ulkoa, koska asian piti myös ymmärtää.
Nyt taitaa olla vain joitakin rastikokeita kuten autokoulussa ja alaluokilla ei saa kokeista edes numeroa,miten siinä voi arvioida omaa osaamista.
Kyllä yhteiskunta on vaikuttanut eniten opetuksen tasoon, sekä oppilaiden kunnioituksen puute opettajiin.

Tässä jokinaika sitten toi tyttärenpoika englanninkielen kokeen,jossa oli lisäkysymyksenä joku englannin rakennus ,hän ei sitä tiennyt ja koetuloksen pisteet laskivat.Opettaja oli sanonut että se tieto kuuluu yleissivistykseen.Mitä tällainen koe tarkoittaa johon sekoitetaan eri kysymyksiä eri aloilta, jotka eivät kuulu englannin kieleen.

Pekka Heliste

Tuolla 50-luvulla opetus perustui detaljien ulkoaopetteluun. Historiassakin oli tärkeintä oppia satoja, tuhansia vuosilukuja ja historian kokonaisuus jäi epäselväksi.

Samoin opsikeltiin uskontoa ja muita tarpettomia aineita runsaasti

Matikkakin oli vain kaavojen ulkoaopettelua ja kokeissa testattiin, osaatko laskea kaavoilla, vain muutama tehtävä vaati ongelmanratkaisukykyä.

Nyt peruskoulussa alaluokilla opetetaan oppilaita itsearviointiin eli oppilas itse arvioi, onko oppinut.
Minulta pääsi juuri viimeiset lapset peruskoulusta jaoli mukava seurta, miten he kehittyivät.Ja parissa vuodessa opettajan ja oppilaan arviot osaamisesta yhtyivät.

Tuolla 50-60-luvulla lukiosta valmistui niin vähän oppilaita , että neljällä a:llakin pääsi opiskeleman melkein mihin vain .

Ja 50-60-luvun koulussa kiustattiin ja tapeltiin

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

... ja kaikki valtakuntien rajamuutokset piti osata näyttää kartalta. Se oli yhtä piinaa, ei viittinyt edes läksyjä lukea.
Paitsi matematiikka jonka kaavoja yritin käsittääkin, enkä vain oppia ulkoa. Taidehistoria myös kiinnostavaa, historianopettaja näytti paljon kuvia omasta kiinnostuksestaan.
Nykyiset aktiiviset opetusmenetelmät innoitavat oppimiseen jos opettaja itsekin on kiinnostunut opettamastaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On odotettavissa, että tulokset heikkenävät kun oppilaiden ja perheiden tukipalvelut viedään, kun hyvinvoitvaltio on romutettu ja sekä oppilaiden, että oppettajien pahoinvointi on lisääntynyt.
Ns. päättäjät ovat kuuroja ja sokeita kaikille hätähuudoille.

Pekka Heliste

Nykyään lapsia holhotaan ja varjellaan liikaa, eikä selviämistaidot kehity.

Holhoamisella ja ylisuojelulla saadaan aikaiseksi pumpulissa kasvatettuja ihmisiä.

Kun minä olin koulussa niin se oli elonjäämistaitselua, kiusaaminen ja tappelut olivat jokapäiväisiä, mutta siinä oppi pitämään puolensa.

Koulumatkalla jouduin odottamaan bussia pari tuntia joka päivä ja siinä tulivat tutuksi kaikki kaupungin laitapuolen kulkijat, mustalaiset, poliisit etc

Ja kun viinan juontikin aloitettiin 14-15-vuotiaana niin sekin aine tuli tutuksi.
Ja kun oppikoulun ensimmäisellä luokalla teimme ekskursion Ruotsiin niin ensimmäisiä ostoksia olivat pornolehdet .

Nyt lapsia kasvatetaan pumpulissa ja heidät ersitetään todellisesta maailmasta ja niinpä he eivät enää osaa elää.

Heistä tulee pilkunviilaajia ja sääntöjen kahlitsemia eivätkä he selviä todellsiessa maailamssa

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Joo, ei ole vanhoja kouluaikoja ikävä.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Motivoivatko päättäjät ja muut poliitikot oppilaita, opettajia ja vanhempia?

Näyttää siltä, että opettajia kaikki osapuolet vain demotivoivat?

Vanhempani kävivät vain kansakoulun mutta silti kannustivat voimakkaasti meitä poikiaan opiskelemaan.

Ääntenkalastelusta epäkohdilla surkuttelulla ja vastuun kierrätys joillekin muille, on tullut vallitseva käytäntö. Toivon osoittaminen ei kiinnosta eikä oma-aloitteisuuden ja ennennäkemättömien mahdollisuuksien hyväksikäyttämistä kannusteta.

Missä poliittiset vastuuta kantavat poliitikot ja valtiomiehet?

Pekka Iiskonmaki

Suomi kopioi Peruskoulun DDR:stä. Maaima on muuttunut sen jälkeen, mutta Suomi ei.

Toinen torso on Terveyskeskukset. Nekään ei toimi, vaikka niissä työskentelee jo paljon aikaisemmin koulunsa päättäneet.

Suomen yhteiskunnan rakenteet ovat lahonneet kautta linjan. On aivan turha syyttää siitä lapsia.

Pekka Heliste

Suomi kopioi persukoulun USA:sta, se on yhtenäiskoulun syntymaa.

Suomeen se tuli Ruotsian kautta .

Peruskoulua mietittiin jo 1925 luvulla, mutta se kaatui rahapulaan ja siihen, että työväestöä ei haluttu sivistää likkaa.Erityisesti kielten opetus koettiin vaaralliseksi

Mutta persukoulu idea säilyi ja 50-luvulla peruskoulu syntyi yksityiskouluina !!! Helsingin yhtenäiskoulu oli ensimmäinen persukoulun mallinen 9-vuotinen YKSITYINEN peruskoulu.

DDR koulujärjestelmä oli kopio vanhasta natsi-Saksan järjestelmästä ja peruskoulu otettiin käyttöön vasta Suomen jälkeen eli DR ennemmin otti mallia Suomesta kuin Suomi DDR:sta

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kun kakon usko ja tosiasiat ovat ristiriidassa keskenään, on tosiasiat unohdettava.

"Suomi kopioi Peruskoulun DDR:stä. Maaima on muuttunut sen jälkeen, mutta Suomi ei."

Tämä on myytti, joka edelleen pitää pintansa kakojen ajattelussa. Tosiasia on kuitenkin, että

1) ajatus peruskoulusta, yhtenäiskoulusta, on Suomessa esitetty jo ennen kuin DDR oli edes olemassa ja

2) peruskoulu kopioitiin Suomeen nimenomaan Ruotsista, ei DDR:stä.

Sen sijaan, kaikkien uskovien kauhuksi, Kakon läpi ajama korkeakoulujen "polytekninen koulutus", pakollinen työharjoittelu, on suora kopio kaikkien kakojen kauhujärjestlemästä, sosialistisesta DDR:stä.

Mutta, kuten sanottu, kun kakon usko ja tosiasiat ovat ristiriidassa...

Reijo Siipola

Ilmiö ei koske vain koululaisia. Myös aikuisten aivotoiminta on heikennyt viimeaikoina. Esim. toimittajat, jotka koulutuksessaan kaiketi ovat joutuneet omaksumaan kieliopin säännöt ja johdonmukaisen ajattelun, ovat kadottamassa ne. Poliitikot joutuvat päättämään asioista, joita heistä harvat kykenevät lainkaan ymmärtämään. Muutos on ollut niin nopea, että vanhempi polvi kokee sen kulttuurishokkina.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Pohjimmiltaan kyse on koko Suomea riivaavasta taloususkonnosta, joka sai niskalenkin kansasta 2000-kymmenluvun loppupuolella.

Miten taloususkonto sitten vaikuttaa oppimistuloksiin? Samalla tavalla kuin työmotivaatioonkin: on käynyt selväksi että työnteko ei kannata, mutta pelaaminen kannattaa. Työtä tekemällä et rikastu, mutta puliveivaamalla rikastut, eikä siinä perinteisellä oppimisella ole paljoakaan roolia. Riittää että oppii kusettamisen "jalon" taidon.

PS. Taloususkonnon otteen lujittuminen on nähtävissä monissa pikku detaljeissa. Yksi on sanan "haastava" leviäminen variaatioineen bisneskielestä kansankieleen. Sehän tarkoittaa ongelmien häivyttämistä ja historian tietoista unohtamista. Ja historian unohtaminen tarkoittaa, ettei menneestä oteta oppia, ts. kaikki oppiminen on turhaa.

Hannu Töyri

Lapset ja juuri koululaiset ovat jotuneet olemaan "säästökohteina" monessakin tapauksessa. Kun kulttuurikeskus - siis monikultuurikeskuksen - Caisan (Helsinki)tiloja ja toimintaa kasvatettiin, niin rahat otettiin lastenteatteri Pieni Suomi:lta pois ja toiminta lakkautettiin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miksi nykyajan lapset eivät tee koulussa perinteisiä källejä ja jekkuja. Youtubesta kyllä katsellaan Doodsoneita ja muita ammatti-idiootteja, mutta itse ei tehdä mitään. Olen myös huolestunut jälki-istunnon vähäisestä määrästä. Kertooko se koulukurin löystymisestä, vai siitä, että lapsista on tullut passiivisia.

Pekka Heliste

Olen ollut seuraamassa opetusta. Nykyajan lapset ova kiltimpiä kuin minun aikana. Kulttuuri on yhtenäistänyt ja tasannnut käyttäytymiseroaj.

Päiväkoti ohjaa jo pienestä pitäen yhtenäiseen käyttätymiseen.

Niinpä kun pidin lapsille synttäreitä päiväkoti-ikäisinä niin kaikki osasivat järjestäytyä pöytään ja leikkeihin ilman tönimistä ja tappelua

Ja kaikki odottivat kiltisti, että kakku oli jaettu järjestyksessä etc.

Meteli oli kyllä valtava, mutta se kuuluu tällaisin tilantiesiin

Eikä se koulukaan ollut kuin ennen. Oppiminen perustuu pienryhmiin eli ala-asteella oppilaat istuvat ryhmissä ja ne on valittu tasojen mukaan.
Niinpä kun nopeimmat ovat ratkaisseet jutun niin he opettavat ja selittävät jutun hitaimmille .Näin varmistetaan , että kaikki oppivat.
Ja tulokset ovat hyviä eli oppimistulokset nousevat kaikilla

Opettaja ei voi yksin varmistaa, että oppi menee perille eikä opettajan resurssi riitä opettamaan jokaista erikseen.

Ei silloin 50-luvullakaan opettaja ehtinyt selittämään asiaa jokaiselle vaan mukana pysyi, jos sattui pysymään.Eikä opettaja ehtinyt vastaaman 45 oppilaan kysymyksiin

Viestintä oli hyvin yksisuuntaista

Ei opettaja voi opettaa mitään, mutta oppilas voi oppia, jos on motivoitunut. Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Nyt oppilaan kanssa käydään myös tuloskeskustelut: Oppilas, opettaja tai luokanvalvoja ja vanhemmat. Keskustelussa käydään läpi saavutuksia, ongelmia ja mitkä ovat tavoitteet seuraavalle jaksolle.Siinä käydään läpi muutkin ongelmat

Myöskin häiriköintiin puututaan aikaisemmin ja mukana ovat myös oppilaat ja yleensä tavat suoristuvat näissä puhutteluissa.

Vakavammista otetaan yhetyttä vanhempiin ja on vanhempien velvollisuus pistää jälkikasvu kuriin. Nykyinen sähköinen viestintä varmistaa, että asia tulee oitis käsittelyyn eikä info jää välille.

Ei koulu ole rangaistuslaitos ja jos vanhemmat ovat vastuussa kasvatuksesta, kuten vaaditaan, niin rangaistuksesta päättävät vanhemmat

Toki rangaistuksiakin jaetaan, mutta vasta kun perhe ei puutu.

Itse asiassa noita puuttumattomia vanhempia pitäisi rangaista esim sakolla.

Uusi ja suuri ongelma ovatkin häirikkövanhemmat, jotka kannustavat lapsiaan häiriökäyttäytymiseen ja painostavat opettajia

Pekka Iiskonmaki

#29
Jouko Heynon kommentti ihmetyttää. Tuliko idea Ruotsista peruskouluun ei ole olennaista.

Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho kertoi itse, että hän on kehittänyt Suomen peruskoulua DDR:n mallin mukaan.

Kumpaa minun pitää uskoa?

Pekka Heliste

Eivät nuo ensimmäisiä yksityisiä yhtenäiskouluja perustaneet olleet kommunisteja vaan liberaaleja oikeistolaisia, keskustalaisia ja demareja.

Idea lähti USA:sta , jossa yhtenäiskoulu katsottiin kuuluvan demokratiaan ja USA:n ideologiaan tasa-arvoisuudesta.

Ruotsi oli edellä ja sieltä kopioitiin paljon.
kuin myös Englannista .

DDR ei voinut kopioida, koska siellä ei ollut yhtenäiskoulua ennen kuin 1975

"Suomalaisen yhtenäiskoulujärjestelmän esikuvana oli myös brittiläinen comprehensive school, johon Britanniassa siirryttiin 1960-luvun lopulta lähtien peräti kolme erilaista oppilaiden tasoeroihin perustuvaa koulumuotoa käsittäneestä rinnakkaiskoulujärjestelmästä."

"1950-luvun lopulla alkoi komiteatyö, joka tuotti lopputuloksenaan lainsäädännön yhtenäiskouluajatukseen perustuvaan peruskoulujärjestelmään siirtymisestä. Tärkeimpänä mallina uudistuksessa oli Ruotsi, mutta vaikutteita otettiin eri puolilta Eurooppaa. Tärkeimmät kolme kolmiteaa olivat: (1) Reino Oittisen Kouluohjelmakomitea ehdotti 1958 yhtenäiskoulua, jonka 3-vuotinen yläaste olisi linjajakoinen. (2) Myöhempi Oittisen johtama Peruskoulukomitea keskittyi uuden järjestelmän talous- ja hallintokysymyksiin. (3) Arvi Poijärven johtama Koulunuudistustoimikunta sai 1964 tähtäväkseen täsmentää uuden koulun opetussuunnitelman. Tämä toimikunta ehdotti samaa opetusta kaikille myös yläasteen osalta, paitsi vieraan kielen ja matematiikan osalta, joissa olisi erilaajuiset oppikurssit eri tasoisille oppilaille."

"Suomessa ajatus siirtymisestä rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun nousi ensimmäisen kerran esille jo vuonna 1932 oppikoulukomitean mietinnössä. Komitea, jossa edistyspuoluetta lähellä olevilla koulupoliitikoilla oli vahva edustus, asettui mietinnössään yhtenäiskoulun kannalle. Ensimmäiset yhtenäiskouluehdotukset lähtivät kaikille yhteisestä kuusiluokkaisesta oppivelvollisuuskoulusta, mutta sen jälkeen olisi edelleen säilytetty jako kansa- ja oppikouluun.

Toisen maailmansodan jälkeen koulu-uudistus nousi uudelleen esille kouluhallituksen pääjohtajan Yrjö Ruudun johtamassa koulujärjestelmäkomiteassa (mietintö joulukuussa 1947). Ruutu oli tutustunut jo toimiessaan vuonna 1937 opetustoimen uudistamiskomitean puheenjohtajana eri maiden koulujärjestelmiin, ja teki tuolloin opintomatkan Englantiin. Pitkälti Ruudun ajatuksille perustunut koulujärjestelmäkomitean ehdotus olisi merkinnyt kahdeksanvuotisen yhtenäiskoulujärjestelmän perustamista. Kaikille yhteinen koulu olisi Ruudun kehittämän mallin mukaan jakautunut nelivuotiseen alkeiskouluun ja niin ikään nelivuotiseen keskikouluun, kuten 1970-luvulla syntynyt peruskoulu sitten jaettiin kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmivuotiseen yläasteeseen."

Pekka Heliste

Erkki Aho oli pääjohtajan vasta 1973 lähtien, peruskoulu otettiin käyttöön 1972-77, joten malli oli päätetty jo paljon ennen Ahoa

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Oppimisen kaari

Syntyminen

Peiton alta se alkoi meikäläisten maailmaantulo, kun isä sodasta palattuaan juuri ja juuri ehti ottaa sukset jalastaan sepalluksen ollessa jo auki ja puhaltaessaan hengästyneenä äiteen kanssa makuukammariin.
Sitten meitä on ”vahingoiksi” saakka tai pakolla alulle pantuja.
Nykyään sitä on muitakin tapoja panna alulle. Tohtorin pipetti täynnä ”itiöitä” ties keneltä- mitähän se äiti oikein pikkupipeittistä tykkää ?
Sitten hyvällä onnella me pulpahdettiin maailmaan, kaikki äidin ja isän pieniä kullanmuruja.

Kehittyminen

Siitä se kehittyminen erilasiksi kansalaisiksi alkoi. Toinen rikkaassa, toinen rakkaassa kodissa, kolmas kodittomana.
Sehän oli ihan kauheeta joillekin vanhemmille, kun naapurin ”köyhän” Ville olikin luokan terävintä päätä ja insinöörin Kalle-poika puupää.
Toinen meistä osasi viheltää, toinen soittaa, joku vikkeläkinttuinen tai kovanyrkkinen. Me taas luettiin Tex Willereitä, mutta Pekka kirjaston kirjat pariin kertaan ja pani opettajaakin hanttiin. Se oli kohtalokasta, koska kympin jätkä sai vain vitosen todistukseen.

Harrastukset

Maalla hypittiin heinäladon orsilta, ratsastettiin hevosilla, lehmillä ja joskus posuillakin. Katsottiin, kun sonni kykki Mansikin päällä. Kalastettiin, kiivettiin korkeimpiinkin puihin, tehtiin ruutia ja tussareita, omia raketteja, äiti haistoi Boston 100:n hengityksestä, kiusattiin pirunviululla Mäkituvan Maijaa, voimisteltiin kilpaa, painittiin, hiidettiin, hypättiin mäkeä, uitiin, käytiin omena- ja hernevarkaissa. Talvikalassa pudottiin avantoon-selvittin. Ihan kilttejä äidin kullanmuruja.
Kotona isä pisti oikeisiin hommiin jo kakarana; perunat istutettiin, kitkettiin kasvimaat, sirkkelöitiin koivuhalot, halottiin klapeiksi- lapsityövoiman ”väärinkäyttöä” mokoma. Likat eivät kiinnostaneet tipaakaan.

Opiskelemaan, jos pääsi

Mitä sitä enää tarvitsee opiskella, kun osasi jo kaiken. Jotain piti lähteä keskinkertaisilla yo-papereilla hakemaan. Voimistelunopettajaksi, insinööriksi ??? Kaikki oli lähes valmiina voikan opeksi opiskeluun- ei kuitenkaan. Insinööriksi- 2 vuoden konepajaharjoittelu oli valmis ( hitsari, viilaaja, työkaluhuoltaja tms.) - ei. Kaupallisuus voitti rahankiilto silmissä.

Naimisiin ja äkkiä

Kyllä niitä likkoja oli tiirattu jo pitkään ja yksi sieltä sitten löytyi alttarille vietäväksi. Ja samanlaisia vilpereitä siitä syntyi, mutta niin helkkarin kilttejä, joita piti vielä varjella kaikesta kivasta.

Hommiin

Kaikenmaailman testien kautta oikeisiin valkokaulushommiin tuntipalkkana 1,05 mk. Koulutusta, kehittymistä, etenemistä, matkoja, kannustusta ja potkuja persiiseenkin – kaikkea sitä sai kokea. Kiristystä, lahjontaa, juonittelua, suosikkeja, kriitikoita – hengissä selvittiin senioriksi.

Entinen elämä väistyy ja uusi onni alkaa

Sellainen onnikin voi kohdata- helppoa ei se ollut alkaa, mutta upeaa ollut jatkaa.

Mikä odottaa vielä toistaisesksi hyväkuntoista ex-urheilijaa?

Nykyään sanomalehdet klo 5 alkaen, läppäri tuntitolkulla, kuntosali, päivän askareet, lapsenlapset, konsertit, luennot, matkailu jne. Ja sänky uutisten jälkeen.

Tai sitten, tai ei - takaisin lapseksi

Kalle ( jazz-muusikko) vanhainkodissa. No, Kalle, lauletaanhan sitten kaikki yhdessä Enkeli Taivaan. Mennään sen jälkeen virkkaamaan pannunalusia. Onhan Kallen vaippa kuiva.

… Missä perkele on se mun konjakkipullo ja piano ? Vedettäis yhdessä Porgy and Bessistä pari värssyä, mä säestän ja laulan kans... No, no Kalle, ollaanhan nyt vaan kiltisti ! Ottaahan Kalle nyt pari pilleriä - tässä ja nyt rauhoitutaan !

PS. Tuntuu nyt nuorena seniorina- että metsään mennään jo kasvatuksen alkuasteista lähtien. Läppärit, TV, facebookit, älyvehkeet, nappikorvat jne. vievät paljon tyhjyyteen kokemuksen hankkimisen sijasta.

Pekka Heliste

"Harrastukset

Maalla hypittiin heinäladon orsilta, ratsastettiin hevosilla, lehmillä ja joskus posuillakin. Katsottiin, kun sonni kykki Mansikin päällä. Kalastettiin, kiivettiin korkeimpiinkin puihin, tehtiin ruutia ja tussareita, omia raketteja, äiti haistoi Boston 100:n hengityksestä, kiusattiin pirunviululla Mäkituvan Maijaa, voimisteltiin kilpaa, painittiin, hiidettiin, hypättiin mäkeä, uitiin, käytiin omena- ja hernevarkaissa. Talvikalassa pudottiin avantoon-selvittin. Ihan kilttejä äidin kullanmuruja.
Kotona isä pisti oikeisiin hommiin jo kakarana; perunat istutettiin, kitkettiin kasvimaat, sirkkelöitiin koivuhalot, halottiin klapeiksi- lapsityövoiman ”väärinkäyttöä” mokoma. Likat eivät kiinnostaneet tipaakaan."

Noin se oli, kuri oli kyllä kova ja selkään tuli ja jälki-istuntoa,jos jäi kiinni, mutta ei se pelottanut, ei edes hidastanut,

Nykyajan lapset ovat paljon kiltimpiä, mutta samalla rajoittuneita byrokraatteja

Käyttäjän Rose-MarieFager-PintilWicht kuva
Rose-Marie Wicht

Budjetoidaan kaikki lapsilisät koulutoimintaan&kerhotoimintaan ja katsotaan ketkä itkee; lapset vai vanhemmat? Jos löydätte yhdenkin vanhemman, joka ei näkisi asiaa siten, että HÄNEN rahansa on viety, syön lautasellisen kouluruokaa.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Luettuani näitä kommentteja, täytyy todeta, että ne tukevat jo pitempiaikaista mielipidettäni.

Opetus metodit ja asenteet ovat parantuneet. Tiedonhankintaa tarvitaan enemmän, ja tietysti ymmärrystä tarvitaan.

Mutta jos lapsi ei heti opi, voi syynä olla paljon eri ympäristösyitä.

Onhan löydetty yhteys aterioiden laatuun, että rokotteiden määrään.

Tuloksia on paremmasta koulumenestyksestä samassa koulussa, kun on erilainen ruoka, tai rokottaminen on vähentynyt huomattavasti.
Aivot ovat joutuneet kaiken maailman ylimääräiselle herkkyydelle, lisäaineet ehkä pahentavat vielä muiden tekijöiden summaa.

Ja vanhemmat lapset varmaan ajattelevat, että mistä niitä töitä kuitenkaan saa, eli ideologia voiton saavuttamisesta ei enää elä, ja ei nähdä niiden perustarpeiden parantamisessa enää tarpeeksi motivaatiota.

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Näitä kommentteja kun lukee, huomaa miltä pohjalta Suomessa koulupolitiikkaa, koululaitosta ja opetusta arvioidaan: on joskus itse koulua käyty tai sellainen nähty. Valitettavasti nykyaikana tämä sama malli on siirtynyt myös muihin kysymyksiin, kuten puolustuspolitiikkaan, energiapolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, perhepolitiikkaan, alkoholipolitiikkaan jne.

Kirjoittajan huomiot ovat hyviä ja tosia. Ehdotetut parannuksetkin ovat oikeita. Suomen päättäjät ovat hirttäytymässä kasvatustieteen "asiantuntija"-tutkijoiden skenaarioihin ja teknologiauskoon. Antaa mennä.

Käyttäjän MikaSaarela kuva
Mika Saarela

Näitä kommentteja kun lukee, huomaa miltä pohjalta Suomessa koulupolitiikkaa, koululaitosta ja opetusta arvioidaan: on joskus itse koulua käyty tai sellainen nähty. Valitettavasti nykyaikana tämä sama malli on siirtynyt myös muihin kysymyksiin, kuten puolustuspolitiikkaan, energiapolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, perhepolitiikkaan, alkoholipolitiikkaan jne.

Kirjoittajan huomiot ovat hyviä ja tosia. Ehdotetut parannuksetkin ovat oikeita. Suomen päättäjät ovat hirttäytymässä kasvatustieteen "asiantuntija"-tutkijoiden skenaarioihin ja teknologiauskoon. Antaa mennä.

Jonas Hellgren

Täysin odotettua.
Suomen PISA-menestyksen takana on suomenkielisten nopeasti oppima lukutaito joka johtuu kielen puheen ja kirjoituksen lähes täydellisestä säännöllisestä vastaavuudesta.

Nyt kun Helsingin koulujen PISA-tulokset putoavat, on huomattavaa että oppilaista yhä suurempi osa ei ole äidinkieleltään suomalaisia.

Tapio Vehmaskoski

Joku muukin on miettinyt näitä opetus-/koululaisasioita:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128862120742...

Lainaanpa Ulla Appelsinia seuraavasti:

"Sana työ on ilmeisesti lapsille lähes vaarallinen, jos opetusvirastoa on uskominen. Siitä ei näy arvolistoilla jälkeäkään.

Maailmankansalaisuus tulee listalla mainittua, mutta sen sijaan sanaa Suomi tai suomalaisuus ei kertaakaan. Tästä lienee pääteltävissä, että Suomella ei ole minkään valtakunnan sijaa Suomen pääkaupungin koulujen arvopohjassa, jos opetusvirasto saa sen päättää.

Ennen oli tapana korostaa muiden auttamista. Nyt tärkeitä näyttävät olevan "omien vahvuuksien löytäminen", "toisilta oppiminen" ja ”osaamisten rikkaus”, mitä ikinä jälkimmäisellä sitten tarkoitetaankaan.

Samoin "rehellisyys" edustaa ilmeisesti jonkinlaista menneen maailman hapatusta, koska se ei arvovaihtoehdoksi kelpaa.

Aristoteleen vanhoista hyveistä ei muuten käy Helsingin kaupungin opetusvirastolle rohkeus, ei kohtuullisuus, eikä anteliaisuus.

Opetusviraston esiin nostama ”taito rakentaa kestävää tulevaisuutta" on epäilemättä ihan kelpo tavoite, mutta mikä vika mahtaa sitten olla "ahkeruudessa"? Kyseinen suomalaisten arvojen klassikko suorastaan loistaa poissaolollaan.

Kun opetusviraston listat lukee läpi, niistä henkii sinänsä kaunis ajatus lapsen kuuntelemisesta. Siinä ei ole mitään vikaa. Lapselta vaatimisessa ilmeisesti kuitenkin on vikaa, koska työnteolla ei ole entisenlaista arvoa.

Opetusvirasto painottaa erityisesti ”lapsen etua”. Mieleen juolahtaa kerettiläinen ajatus: entä jos "lapsen etu" olisi vielä 2000-luvullakin se, että lapset opetettaisiin arvostamaan ahkeruutta kuten joskus oli tapana? Ja vieläkin enemmän – arvostamaan koulua ja opettajien työtä? Vai saakohan tällaista sanoa nykyaikana edes ääneen?"

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pekka Heliste tietää omien kokemustena perusteella todellisuuden koulujärjestelmästä ennen ja nyt. Onhan hän ihan itse käynyt koulua. Siis asiantuntija hänkin. Hänen lapsensa ovat läpäisseet koulunsa ja ovat erinomaisia sekä vielä kilttejäkin. Lapset ovat auttaneet toisiaan ja hitaammin oppivia siten, että nyt kaikki osaavat.

Miksi kuitenkin perjantaina 15.11. ilmestyneessä Hesarissa kerrottiin oppilaiden osaamisen huonontuneen tavalla, joka aiheuttaa huolta? Artikkelissa mainittiin professori ja Pisatutkimuksen seuraaja erikoistutkija.

Pekka Heliste

Olen myös tutkinnon suorittanut opettaja ja opettanut sivutoimisesti 10-15 vuotta niin aikuisia kuin nuoria. Viimeksi 2009.

Hannu Töyri

Maahanmuuton vaikutus näkyy näkyy asiassa varmasti yhtenä tekijänä, näin on ollut ainakin muualla, esim Saksassa

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pekka Heliste. Hienoa sinulle, kun olet ollut opena. Joskus suutarin lapsilla ei ole kenkiä tai virkamies/opettaja ei ole paras mahdollinen oman alansa kokonaisuuden hallitsija. Onko muuten sinun sormesi pelissä siinä, kun oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet merkittävästi?

Pekka Heliste

Kuten sanoin, olen ollut sivutoiminen opettaja ja päätyöni on ollut aivan muulla alalla.

Ja peruskoulussa opiskelee n 500000 nuorta, joten tuskinpa yksi opettaja lopputulokseen kovinkaan paljoa vaikuttaa,ja kaiken lisäki olen jo eläkkelllä.

Voisi sanoa, että romahdus tapahtui, kun lopetin opettamisen

Itse asiassa, koulun ja opettajan vaikutus on vain n 5 %. Oppimistulokseen vaikuttavat eniten oppilas ja hänen kotitaustansa, niiden vaikutus on 60-70 %.

Jos oppilas ei halua oppia niin opettaja ei tietoa päähän kaada millään keinolla, ei edes hakkaamalla.Siksi kansakoulun tulokset olivat huonoja.

Kuten aikaisemiin totetsin, koulun kanssa kilpailee tänä päivänä moni muu asia. Kun nuorella on useita aikaa vaativia harrastuksia niin ei tavallisen nuoren kapasiteetti riitä kaikkeen. Vanhemmat ovat liian usein kiinnostuneempia siitä, miten lapsi pärjää harrastuksissa kuin miten lapsi pärjää koulussa

Ilari Vallivaara

Tietokoneella pelaaminen korreloi positiivisesti Pisa-menestyksen kanssa, kuten myös tietokoneen monipuolinen käyttö:

"Overall, we find that students’ PISA test scores in reading, mathematics and science increase with the intensity of computer use for Gaming activities while they decrease with the intensity of computer use for activities that are more related with school curricula - - . However the number of activities (and hence the diversification of activities), irrespective of the intensity of computer use, is positively correlated with students’ proficiency in all the three PISA domains - -"

http://ipts.jrc.ec.europa.eu/publications/pub.cfm?...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset